Kawasaki GPZ900R (1985)

[okvp]

Oletetaan jousivakion olevan vaikka 0,01 N/mm. 200 mm pitkän jousen pituudesta otetaan 10 prossaa pois, jolloin jousivakioksi saadaan 0,011 N/mm. Jouset on puristettuna 50 mm mittaisiksi, jolloin puristuma alkuperäisellä jousella 150 mm ja lyhennetyllä 130mm. Jousen aiheuttama voima luisti alhaalla lyhentämättömänä 1,5 N ja lyhennettynä 1,43 N. Luistin nousu yhdellä millimetrillä vaatii täysmittaisella jousella voimaa 0,01 N ja lyhennettynä 0,011 N, eli enemmän, koska lyhyempi jousi on jäykempi.

En kaavaa jaksa tuosta vääntää, mutta ehkä aukeaa?

F=kx
Luistin jousella on vakio liikematka, johon jousi on valmiiksi puristettu, jos jousesta ottaa palan pois jousen esijännitys pienenee tai menee jopa nollaan ts. luistin liikematkalla jousen tuottama voima myös pienenee (vaikkakin jousivakio on kasvanut katkaisemisesta johtuen).

Esim.taas auton tai prätkän jousissa auton massa painaa jousen kasaan ja lyhennetyllä jousella jousituksen liikematka pienenee ja alusta on kovempi kasvaneesta jousivakiosta johtuen.

 

[Kötöstelijä]

F=kx
Luistin jousella on vakio liikematka, johon jousi on valmiiksi puristettu, jos jousesta ottaa palan pois jousen esijännitys pienenee tai menee jopa nollaan ts. luistin liikematkalla jousen tuottama voima myös pienenee (vaikkakin jousivakio on kasvanut katkaisemisesta johtuen).

Niin juu, multahan unohtui tuosta tuo luistin liikkeelle saamiseen vaadittava voima kokonaan vaikka se tuossa onkin

No, luistin aukeamaan lähteminen helpottuu lyhentämällä, mutta aukeamisen kokonaismäärä jäänee yleensä pienemmäksi. Palautumiseen tuskin vaikuttaa, sen verran ylipitkiä on vastaan tulleiden CV-kaasarien jouset olleet.

 

[Zeniitti]

Muistin mukaan 135-142 ja välillä olevat toimivat yleensä
vaikka olis jo hiukan jotain muutakin tehty kuin pelkkä putken vaihto
muistikuva on muinaiselta 80 luvulta

Tänks, rohkaisevaa

 

[okvp]

Niin juu, multahan unohtui tuosta tuo luistin liikkeelle saamiseen vaadittava voima kokonaan vaikka se tuossa onkin

No, luistin aukeamaan lähteminen helpottuu lyhentämällä, mutta aukeamisen kokonaismäärä jäänee yleensä pienemmäksi. Palautumiseen tuskin vaikuttaa, sen verran ylipitkiä on vastaan tulleiden CV-kaasarien jouset olleet.

Itseasiassa se katkaistu jousi tuottaa koko liikematkaltaan vähemmän vastustavaa voimaa, koska luistin liikematka säilyy samana. Jousi on aina vähemmän puristunut luistin ollessa kohdassa x, koska jousi on lyhyempi.

Eli kun luisti liikkuu kaasuttimessa paine-eron voimalla ja siinä on kartion muotoinen neula kiinni, seos rikastuu neulan koko kartion matkalta, jos luistin jousta lyhennetään.

 

[xx99jkl]

Kierrejousi on vääntösauvajousi joka on mutkalla. Pitkä sauva kiertyy samalla kuormalla enemmän, kuin lyhyt. Toisin sanoen lyhyt jousi on jäykempi. Kysyttävää?

..ja kun jousta lyhentää, lyhenee jousi. Kysyttävää 2.0?

 

[Kötöstelijä]

Itseasiassa se katkaistu jousi tuottaa koko liikematkaltaan vähemmän vastustavaa voimaa, koska luistin liikematka säilyy samana. Jousi on aina vähemmän puristunut luistin ollessa kohdassa x, koska jousi on lyhyempi.

Tein Excelin aiheesta ja ostan tän, mukavaa olla väärässä. Ero toki pienenee koko ajan, eli pienillä luistinaukeamilla vaikutus isompi. Mutta hyvä vinkki toi jousen lyhentäminen ja hyvä tietää, koska lähitulevaisuudessa ohjelmassa on samanikäisen GPZ550:n kaasaripaini

Tää 900R on kyllä aika paljon hienompi...

 

[Zeniitti]

Päivitetäämpä taas tätä showta.

Uudet luistinjouset ja 138 pääsuuttimet tulivat ylättäen postissa jo viime viikolla. Kelit oli tuolloin vielä sen verran kohdallaan, että pääsin ruuvaileen rojut paikalleen ja vetaseen testiajoja. Nyt pelaa jälleen kaasunvaste myös alaspäin kuten kuuluu, eli mulla jää tästä kyl semmonen mielikuva, että noilla luistijousilla oli tähän MERKITTÄVÄ vaikutus. Niiden maltillinen lyhentäminen ei tässä tapauksessa ollut positiivinen juttu ollenkaan.

138 pääsuuttimet sen sijaan edelleen liian isot. Meni kyllä kotvanen ja "muutama testiveto" varmuudeksi eri neulan asennoilla ennen ku uskoin näin todella olevan... Mylly ei vaan kierrä ylärekisteriin millään noillakaan. Vaihdoin vakio 132.set lopuksi takaisin ja niillä + nostetuilla neuloilla alarekisteri on mallikas aina 6000rpm saakka, sekä kone kiertää ylös saakka. Tosin siellä veto on "persdynon" mukaan liian ohutta, ollaan ihan "siinä kinttaalla" toimiiko vai ei.

Kokeilujen jälkeen siis tilauksessa on 135.set pääsuuttimet. Kaiken mun kupolissa majailevan maalaisjärjen mukaan, niillä täytyy päästä maaliin.

Kaikesta tästä säätämisestä päällimmäisenä mieleen jää: Miten ihmeessä Sigman jetkitti voi olla noin hevisti päin prinkkalaa? Sinne kuitenkin annetaan tiedot pyörän kokoonpanosta, ilmanalasta missä sillä meinataan ajella jne. ja silti pääsuutin koot on tyyliin 10-20 liian isoja?

Tässä ku olen foorumeja läpi kahlaillut, niin olen törmännyt mm. ilmiöihin joissa maailmata tilattujen suuttimien koot ei korreloi välttämättä keskenään? Onko niissä siis muotoeroja? Eroja eri valmistajien kokojen välillä esmes... Tiedä häntä? Mutta tän Sigman kitin kohdalla luistin poraus toimii, sekä 42 koon pilotit on olleet koko ajan OK. Pääsuuttimien totaalinen metsässä olo on aiheuttanut töitä, lähinnä sen takia etten uskonut niiden voivan olla noin päin helvettiä.

 

[B12]

Erilaisilla suuttimilla saattaa olla erilainen kokonumerointi.

Yleisin on ihan suuttimen halkaisijaan perustuva (hatusta Mikuni, Weber, Dell'orto ja moni muu). Keihinillä on ihan eri ja ilmeisesti virtaukseen perustuva. sitten esim Dynojetilla on omansa, mikä on lähellä esim Mikunia, mutta ei ihan.

Osamilliporilla noita ennen porailtiin paljon ja ihan hyvällä menestyksellä. Suutinrotsisarjakin löytyy, kun tuhannesosia aletaan halkomaan. Suurentaminen on helppoa, pienentäminen huomattavasti vaikeampaa.

 

[1340R86]

Tosiaan eri valmistajilla on aikojen sattossa ollut mitä kummalsiempia tapoja numeroida suutimia
joskus tuntuu että jollain lottokonella arvottu ne numerot mihin sopeutumien vatti totutelua jos on tottun
esim 130= 1.3mm

huomikos se sigma laskuri myös erot sen suhteen
että eri mantereillaa sattaa olla tehoversio
(vaikkapa nokilla/sytkällä/puristuksella tehtynä suutimien lisäksi)
saastejärjestelmä sekä bensanlaatu eroja,

 

[Eroz]

Epäilys kyllä herää, mitä rapakon takana on ajateltu ja mikä on ollut lähtökohta. Service manual PDF kertoo minulle, että 132 pääsuutin on kaikissa tuonikäisissä, paitsi Sveitsin ja jenkkien malleissa 135, ja Kalifornia-mallissa 138.

Eräs lähtökohdan vääryys voi olla siinä, että sulla on 4-2 putkisto joka menee kait "full systemin" piiriin valmistajan lomakkeessa mutta ei vastaa suorituskyvyltään 4-1:stä. Eräs Australian virittäjävelho, jolla on 165 takapallohevosen raaseri-GPZ (klassikkoluokassa hyvin pärjäillyt omalla mantereellaan ja läheisellä Philipin saarella) juuri paatosti aiheesta että 4-2-1 olisi eniten poikaa, siten että sylinterit 1-4 ja 2-3 vedetään yhteen ensin. Joten, harmi sanoa hankinnan jälkeen, voipi olla että voimapuolella tavanomainen 4-2 systeemi sylintereillä 1-2 ja 3-4 saattaa osua huuhtelut kehnosti ja siksi bensapuolikin jää vähän vajaaksi. Tietenkin tavallisten kuolevaisten tarpeisiin hepoja saanee ihan tarpeeksi tavan 4-2 systeemillä kunhan säädöt saa kohdilleen.

Kuvia tarinan laitteesta nostamaan fiilistä

 

[Zeniitti]

Tosiaan eri valmistajilla on aikojen sattossa ollut mitä kummalsiempia tapoja numeroida suutimia
joskus tuntuu että jollain lottokonella arvottu ne numerot mihin sopeutumien vatti totutelua jos on tottun
esim 130= 1.3mm

huomikos se sigma laskuri myös erot sen suhteen
että eri mantereillaa sattaa olla tehoversio
(vaikkapa nokilla/sytkällä/puristuksella tehtynä suutimien lisäksi)
saastejärjestelmä sekä bensanlaatu eroja,

Ei tietoa noista mantereiden välisistä eroista ja niiden huomioon ottamisista, mutta tämä tuli itsellenikin ensimmäisenä mieleen. Koskapa jenkkipojilta on "reikämutterit" tilattu. Mä siis vain kirjottelin oman mopon kokoonpanon kaavakkeelle ja millä korkeudella merenpinnasta sillä kinnaillaan... Tietty, JOS olisivat kiinnostuneita muustakin kuin myynnistä niin olisi postisoitteesta selevennyt jotta Euroopan suunnilla rossaillaan.

En nyt kuitenkaan osaa olla hirveän pahoillani tästä, sillä ruljanssi on opettanut harrastevehkeestä ihan helevetisti. Asioita jotka olis "bolt on & drive" sujuvuudella edelleen jääneet oppimatta.

 

[Zeniitti]

Epäilys kyllä herää, mitä rapakon takana on ajateltu ja mikä on ollut lähtökohta. Service manual PDF kertoo minulle, että 132 pääsuutin on kaikissa tuonikäisissä, paitsi Sveitsin ja jenkkien malleissa 135, ja Kalifornia-mallissa 138.

Eräs lähtökohdan vääryys voi olla siinä, että sulla on 4-2 putkisto joka menee kait "full systemin" piiriin valmistajan lomakkeessa mutta ei vastaa suorituskyvyltään 4-1:stä. Eräs Australian virittäjävelho, jolla on 165 takapallohevosen raaseri-GPZ (klassikkoluokassa hyvin pärjäillyt omalla mantereellaan ja läheisellä Philipin saarella) juuri paatosti aiheesta että 4-2-1 olisi eniten poikaa, siten että sylinterit 1-4 ja 2-3 vedetään yhteen ensin. Joten, harmi sanoa hankinnan jälkeen, voipi olla että voimapuolella tavanomainen 4-2 systeemi sylintereillä 1-2 ja 3-4 saattaa osua huuhtelut kehnosti ja siksi bensapuolikin jää vähän vajaaksi. Tietenkin tavallisten kuolevaisten tarpeisiin hepoja saanee ihan tarpeeksi tavan 4-2 systeemillä kunhan säädöt saa kohdilleen.

Kuvia tarinan laitteesta nostamaan fiilistä

katso liitettä 22465

katso liitettä 22464

Sen verran pitkään harrastaneena, tiedossa oli jotta 4-2 ei ole tehojen puolesta ole optimaalinen vissiin yhdessäkään rivinelkussa? Joten elä oo pahhoillas. Valinta 4-2 olikin tässä rojektissa puhtaasti visuaalinen sekä akustinen. Mielestäni 4-2 putkistolla rivinelkku laulaa miehekkäämmin ja myös näyttää siltä.

Etenkin jos vielä lähdetään ruotimaan 1985-mallin suht "riisiä" peräpäätä noin muutenkin. Takahaarukka on tyyliin ranteen vahvuista "palkkia" ja työn jälki ei mairittele jne. Mitä enemmän sitä saa piiloon molemmilta puolilta, sen parempi
Puhumattakaan jo nyt ylikokoon vedetystä 140:sestä takanakista, joka on moderniin mykiöön ihan armoton sirkkeli. Siihen vielä 4-1 putki, vakio takalokari ja jokainen tienkäyttäjä luulisi seuraavansa pappatunskaa.


Tehojen puolesta voin sanoa, että koska en ole päivittänyt alustaa "tähän päivään" vaan ainoastaan huoltanut 1985-mallin kokoonpanon niin en tehoja todellakaan kaipaa lisää. Kunhan toimii kaikilla alueilla... Tossahan on mm. alavääntöä ronskisti, yllätyin siitä todella Nyt täytyy vaan saada Pirkko laulamaan ylärekkarissakin kunnolla ja sit mulla on aitoa pelkokerrointa ihan riittävästi tässä laitteessa

Kiitos kuvista, fiilikseen pääsee hyvin

 

[Zeniitti]

Erilaisilla suuttimilla saattaa olla erilainen kokonumerointi.

Yleisin on ihan suuttimen halkaisijaan perustuva (hatusta Mikuni, Weber, Dell'orto ja moni muu). Keihinillä on ihan eri ja ilmeisesti virtaukseen perustuva. sitten esim Dynojetilla on omansa, mikä on lähellä esim Mikunia, mutta ei ihan.

Osamilliporilla noita ennen porailtiin paljon ja ihan hyvällä menestyksellä. Suutinrotsisarjakin löytyy, kun tuhannesosia aletaan halkomaan. Suurentaminen on helppoa, pienentäminen huomattavasti vaikeampaa.

Nonni, tätä kautta löytyy varmasti niitä vastauksia. Kiitos tiedosta

 

[Eroz]

Kaivoin vanhan lootani ja löytyi pussikat merkeillä 142.5, 137.5 ja yksi pussi jossa oli merkintä kulunut pois. Mulla on siis ainakin 137.5 sisällä mutta ovatko muut kaksi sitten 140, en tiedä, ei ainakaan 142.5. Speksinä oli 4-1 + mökäpönttö ja open filter/stock airbox.

Muoks, 140 on mulla tuolla nuo isommat paikallaan olevat.

 

[Zeniitti]

Kaivoin vanhan lootani ja löytyi pussikat merkeillä 142.5, 137.5 ja yksi pussi jossa oli merkintä kulunut pois. Mulla on siis ainakin 137.5 sisällä mutta ovatko muut kaksi sitten 140, en tiedä, ei ainakaan 142.5. Speksinä oli 4-1 + mökäpönttö ja open filter/stock airbox.

Muoks, 140 on mulla tuolla nuo isommat paikallaan olevat.

Tänks, aika kova ero tuntuu olevan? Tosin, nythän mulla on vielä ton ilmapuolen kanssa tulossa muutama jippo ja kattoo ku osat saapuu et mitä ne sitten vaikuttaa tähän loppupeleissä. Laitan infoa ja kuvia jahka saan väsättyä, keskeneräistä ei viiti laittaa haukuttavaksi... Lyödään sitte maanrakoon ko on virheet tehty.

Mut että näillä pelkillä podifilsuilla ja 4-2 putkistolla noin iso ero suuttimissa verrokkina sun 4-1 + ilmaboxi. On aika yllättävää? Ja hei, onkos sulla siis kahta eri kokoo siellä paikallaan? Eli 1&4 eri suuttimilla ku 2&3?

 

[Eroz]

Tänks, aika kova ero tuntuu olevan? Tosin, nythän mulla on vielä ton ilmapuolen kanssa tulossa muutama jippo ja kattoo ku osat saapuu et mitä ne sitten vaikuttaa tähän loppupeleissä. Laitan infoa ja kuvia jahka saan väsättyä, keskeneräistä ei viiti laittaa haukuttavaksi... Lyödään sitte maanrakoon ko on virheet tehty.

Mut että näillä pelkillä podifilsuilla ja 4-2 putkistolla noin iso ero suuttimissa verrokkina sun 4-1 + ilmaboxi. On aika yllättävää? Ja hei, onkos sulla siis kahta eri kokoo siellä paikallaan? Eli 1&4 eri suuttimilla ku 2&3?

On kahta eri, 140 ja 137.5, isommat keskellä. En tiedä onko hyvä vai paha näin. Toimii mutta onneksi ei tarvinnut jumpata airboxin paikallaanolo huomioiden.

 

[Zeniitti]

Noniin, nyt on jotain syytä päivittää treadia sillä mopo on vihdoin säätöjen kanssa nipussa.

Kevväällä 2020 tämä hankittiin ja aika sutjakasti haalattiin jonku näköseen kuosiin... Sen sijaan, sutjakasti EI saatu säätöihin.

GPZ-foorumeja mukaillen tiedossa oli että ilmaboxilla kun heittää vesilintua niin tilaa itselleen ongelmia. Lisätään soppaan vielä itse kasailtu 4-2 putkisto niin varmaa oli ainoastaan se, että totaalisessa kusessa ollaan.



Laitellaan vähän kuvia jottei äidy tylsäksi. Vaimon Boltti photobombailee ansaitusti mukana...



1,5 vuotta on pärrää säädetty, omien hermojen ja muun elämän saneleman aikataulun puitteissa... Ja nyt vihdoin voin todeta että löytyhän ne perkeleet.



Lopullinen setup vakio kaasareille:

Pääsuuttimet: 150

Pilotit: 42

Neulat: ~ 2,5mm nostettuna




Helvetisti säätöurakan aikana yllätti se kuinka rikkaalle täytyi lopulta mennä. Pelasin jossain 138-145 välillä noiden pääsuuttimien kanssa ikuisuuden kunnes totesin ettei muuten riitä. Varmaan 500km on tullu sahattua testipätkää ja naapurien hermoja arvatenkin... Koska tämä vesseli ei ole sieltä hiljaisimmasta päästä

Mut nyt sitten muuten vetää hienosti. Alavääntö on sitä luokkaa ettei yli 6-7000 kierroksen ees tee mieli liiemmin käyttää arkiajossa. Laitteen muut "ominaisuudet" pitää myös huolen siitä, että vaaran elementit on aina kivasti läsnä ja viikatemies alati olkapäällä.

Just vaimolle saunan lauteilla totesin, että oon täysin rakastunu tähän pyörään projektini aikana. Kaikki on käyty läpi ja helvettiin moneen kertaan kirottu... Mutta nyt ku toi perkele rokkaa niin sanatonhan tässä on koko mies.

 

[JMH]

Laitteen muut "ominaisuudet" pitää myös huolen siitä, että vaaran elementit on aina kivasti läsnä ja viikatemies alati olkapäällä.

Tämä

 

[samserious]

On jumalainen laite
Aloitin aikanaan vuonna -90, kun täytin 18vuotta isojen moottoripyörien uran tällaisella,
Siihen aikaan Lahden ja Nastolan välillä oli tuo betonitie kokeilu, -86 mallin gpz:lla tossa tiellä reilu 200km/h oli tunteeltaan niin pelottava, että edelleen nousee karvat pystyyn

Jokunen vuosi sitten aloitin harrastuksena keräilyn, että hommaan takaisin talliin kaikki laitteet mitä mulla on ollut.
Seuraavana siinä on sini/harmaa gpz900r. Niin tai kaikki muut kerään paitsi -85 mallin helkama raisun, sitä kun työnsin enemmän kuin ajoin, haavat on ummessa, mutta arvet on vielä liian suuret

Sori sivuaiheesta, mutta kawa on hieno!

 

[Zeniitti]

Tämä

Se tunne kun ei tee mieli virittää...