• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

MotoGP 2021

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Havis
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
mutta kun se on sen erään kirjottama, niin eihän se voi pitää paikkaansa.
Aiheeseen liittyen, Vittore Cossalter kirjoittelee opuksensa Motorcycle dynamics sivuilla 78-79 suorat esimerkit aiheesta, esim sieltä voi käydä hakemassa vertailevaa infoa.
 
Mitäs tän vuoden säännöt sanoo motogp vehkeen koneesta?
Mitä saa olla ja mitä ei?
Asettaako ecun softa jotain rajotuksia koneen suhteen?

(mulla ei niin mitn hajuu aiheesta)
 
Kyllä niitä suomalaisia/suomea puhuvia insinöörejä pyörii myös motogp varikolla.
Tämä 290hp oli nitrouksen kirjottama, niin tälle sivustolle joutuu varmaan kirjottaan 600 kertaa, et pystyy todistamaan oman väittämän todeksi. Scuubahan sitä on monesti yrittänyt laskelmillaan, mitkä vielä monesti pitävät paikkansa, mutta kun se on sen erään kirjottama, niin eihän se voi pitää paikkaansa.

Kaikesta sitä voikin mielensä pahoittaa. ::doh: Tuo 290 oli nopeen googlauksen tulos, eli todellisuus voi olla jotain muuta. 210+ -290 välissä näyttäs olevan nettihakujen arviot tehoista. Suht helpostihan sen todellisen laskee huippunopeuden perusteella. Tuo 290 koneelta on about 260 takaselta. 260 koneella olis n. 230-235 takaselta. Räknätköön joku joka jaksaa.
 
0.5 * 1.167 * etupinta-ala(m2) * ilmanvastuskerroin(Cd) * (nopeus m/s)^3 / 1000 * 1,341 = tarvittava takarengas hp määrä (*1,1(?) = koneteho)

Liikaa tuntemattomia muuttujia (otsapinta, ilmanvastuskerroin ja huippunopeus) jotta voisi tehdä luotettavan arvion.
 
Kyllä niitä suomalaisia/suomea puhuvia insinöörejä pyörii myös motogp varikolla.
Tämä 290hp oli nitrouksen kirjottama, niin tälle sivustolle joutuu varmaan kirjottaan 600 kertaa, et pystyy todistamaan oman väittämän todeksi. Scuubahan sitä on monesti yrittänyt laskelmillaan, mitkä vielä monesti pitävät paikkansa, mutta kun se on sen erään kirjottama, niin eihän se voi pitää paikkaansa.
Onhan täällä foorumilla laskettu paljon hienoja asioita, kuten esmes pari vuotta sitten joku laski että Alastarolla saa vedettyä rataennätyksen jollai 50kW tehoilla. Tokihan tämän realisoimisessa tulee sit vastaan pari mielenkiintoista ongelmaa, mutta paperillahan kaikki on mahdollista.

Myöskin tällä foorumilla on useat maailmanluokan tiedemiehet väittäneet paljon kaikkea hienoa, kuten
- kuluneilla renkailla saa ajettua samaa kierrosaikaa kuin uusilla
- 1:40 vs 1:10 kierrosajan ajaminen on fyysisesti ihan yhtä raskasta

Ja paljon kaikkea muuta hauskaa mitä en enää muista tähän hätään.
Näitä lueskellessa voi sitte miettiä että kun joku asiasta täysin tietämätön rupee näitä lukemaan tällaisenaan ni mikä mahtaa olla seuraus? Oppiko joku jotain vai lähteekö väärät käsitykset leviämään pitkin varikkoja?
 
MotoGP-pyörien tehoihin liittyen. Yksikään valmistaja ei varmasti anna tehokäppyröitä muiden nähtäville, joten todellinen huipputeho jää arvailujen ja ehkä jonkinlaisten laskelmien varaan. Itse myös googlasin aihetta ja erilaisia arvioita 265...300+ väliltä löysin. Esim:
https://www.motorsportmagazine.com/articles/motorcycles/motogp/the-225mph-motogp-bike-how-fast-is-too-fast

Vertailun vuoksi WSBK-pyörien tehoiksi kerrottiin 5/2021 luokkaa 250bhp:
https://www.worldsbk.com/en/news/2021/TECH+DIVE+talking+torque+the+torque+sensor+explained

Enemmän ne voimaa tuottaa varmasti, kun worldSBK-laitteet, mutta kuinka paljon enemmän?
 
Eikö formuloissa äänianalyysillä saada arviot tehoista Äänestä päätellään kuinka paljon kierroksia ja iskumitta ja sylinterin halkaisija tiedossa (ainakin tilavuus), niin siitä voi päätellä tehot. Useamman vuoden päästä tämä muistelo, etten tiedä kuinka paikkaansapitävä ja tarkka tuo.
 
Enemmän ne voimaa tuottaa varmasti, kun worldSBK-laitteet, mutta kuinka paljon enemmän?

Aerodynamiikka sekoittaa pakkaa vähäsen mutta olisiko riittävän pitkän suoran päässä oleva huippunopeus jokin indikaattori?

Jos vertaillaan ilman imuja Qatarin kisavauhteja vuodelta 2019 (kun molemmat luokat kävi siellä)
- Rea WSBK-Kawasaki 310km/h
- Davies WSBK-Ducati 315km/h
- Marquez MotoGP-Honda 337km/h
- Dovizioso MotoGP-Ducati 340km/h
Moto2-pyörällä saavutetaan samassa paikassa 275 km/h konetehon ollessa Triumphin speksin mukaan 128 hp.
Moto3-pyörällä saavutetaan samassa paikassa 220km/h konetehon ollessa 60 hp.
Nämä tiedot ovat vuodelta 2021 koska niiltä löytyi konetehospeksit.

Ihan helppoja laskuja ei tuohon huippunopeuteen olekaan, varsinkin kuin otsapinta-alat ja ilmanvastuskertoimet vaihtelevat, ja kyseessä ei ole mikään terminaalinopeus huipputehon kohdalla kuin Bonnevillessä konsanaan, ja kilometrin pääsuoralle lähdetään pito- ja keulimisrajoitteen ryydittämänä kohtuullisellla alkuvauhdilla.

Tuhannen taalan kysymys on mitkä tehot WSBK-Kawasakista ja Ducatista löytyvät. Bennetsiltä löytyi artikkeli, että 2020 BSB-Yamaha pukkaa sen 240 hepoa, joten tämä on kohtuullinen indikaattori. Kyseessä oli koeajoartikkeli. Almerian 970m takasuoralla BSB-R1 vetää muuten 327km/h.

Lykkäsin piruuttani näitä arvoja funktion ekstrapolointiin ja äkkiä sieltä tulee uskottavan näköisestä ekstrapoloinnista tulokseksi se, että 340km/h vauhteihin Qatarissa tarvittaisiin sen 290-300 heposvoimaa. Tämähän voi olla oikein tai väärin. Numerothan ovat konetehoa.

Jotenkin luulisi MotoGP-laitteen aerodynamiikan olevan parempi kuin WSBK-laitteen ja siinä vaiheessa tämä laskelma nyrjähtää kyllä ihan täysin. Ilmanvastuksen merkitys on niin tolkuton jo noissa vauhdeissa.
 
Jotenkin luulisi MotoGP-laitteen aerodynamiikan olevan parempi kuin WSBK-laitteen ja siinä vaiheessa tämä laskelma nyrjähtää kyllä ihan täysin. Ilmanvastuksen merkitys on niin tolkuton jo noissa vauhdeissa.

MotoGP-laitteen aerodynamiikka tai siis ilmanvastuskerroin (Cd) voi olla jopa suurempi mitä WSBK-vekottimen, koska MotoGP-pyörissä on ne spoilerit, jotka tuovat aerodynaamista jarrua ja sitä kautta painoa keulalle. Eli MotoGP-pyörän Cd voi olla suurempi mitä WSBK-pyörän. Otsapinta-ala noissa lienee aika lähelle sama.

Myöskään radalla saavutetusta huippunopeudesta ei välttämättä voi arvioida pyörän max. tehoa, koska ei voida tietää saavutettaisiinko vieläkin suurempi ja enemmän tehoa vaativa nopeus pidemmällä suoralla ja harvemmilla välityksillä. Toki eri sarjojen pyöriä voidaan keskenään verrata samalla radalla.

Mielenkiintoista joka tapauksessa :)
 
MotoGP-laitteen aerodynamiikka tai siis ilmanvastuskerroin (Cd) voi olla jopa suurempi mitä WSBK-vekottimen, koska MotoGP-pyörissä on ne spoilerit, jotka tuovat aerodynaamista jarrua ja sitä kautta painoa keulalle. Eli MotoGP-pyörän Cd voi olla suurempi mitä WSBK-pyörän. Otsapinta-ala noissa lienee aika lähelle sama.

Siipijutut ovat siitä jänniä, että ne eivät välttämättä käyttäydy samalla tavalla nopeuden kasvaessa ja varsinkin, kun käytössä on pyörän kulkukulmaan vaikuttavat laitteet, luulen että siinä piisaa laskettavaa. Onkohan muuten F-duct tyyppinen ratkaisu kielletty MotoGP:ssä ja lasketaanko kuski liikuteltavan aerodynaamisen laitteen ulkopuolelle? :)

Myöskään radalla saavutetusta huippunopeudesta ei välttämättä voi arvioida pyörän max. tehoa, koska ei voida tietää saavutettaisiinko vieläkin suurempi ja enemmän tehoa vaativa nopeus pidemmällä suoralla ja harvemmilla välityksillä. Toki eri sarjojen pyöriä voidaan keskenään verrata samalla radalla.

Olen satavarma ettei voi suoraan arvioida huippunopeuskaavoja käyttäen, siksi en niitä tähän vetänytkään ja samaten Bonneville-kommentti yläpuolella, heitin tuon Almerian vaan sekaan kun osui silmään. Moto3:n osalta tosin ehkä voisikin, luin sellaista että isoin vaihde ylivälitetään raakasti imuapu mielessä - tätä sivuttiin silloin, kun nuorten kuolemia ja niihin syypäinä epäiltyjä isoja kuskijoukkoja yritettiin hallita. Ongelma siis oli, että huonompikin pysyy porukan messissä kunhan on suoran alussa tarpeeksi lähellä saamaan vetoavut, ja ryhmät paisuvat. Paremmat kuskit eivät pääse karkuun, jos suorat ovat pitkiä. Hurjiahan nuo erot ovat, esimerkiksi Qatarissa 15km/h on prosentuaalisesti paljon!
 
Eikö formuloissa äänianalyysillä saada arviot tehoista Äänestä päätellään kuinka paljon kierroksia ja iskumitta ja sylinterin halkaisija tiedossa (ainakin tilavuus), niin siitä voi päätellä tehot. Useamman vuoden päästä tämä muistelo, etten tiedä kuinka paikkaansapitävä ja tarkka tuo.
Muistan tuon. Aikoinaan ehkä vapaastihengittävistä saatiinkin. Ymmärsin että perustuisi ihan vain taajuuteen ja voimakkuuteen. Ymmärsin oletuksena olevan että lähes suorat putket. Voin olla käsittänyt väärinkin.

Turboissa saattaa olla hankalampaa, ja ilmeisesti voi olla hyötysuhteissakin eroja.
 
Tuli uudistettua Videopass ja samalla tuli mieleen noi täällä kirjoitetut oudosti vaihtelevat hinnat.
Katsoin omaa historiaa. Ei halpa mutta hintakehitys aika maltillinen:
videopass.png
 
Tuli uudistettua Videopass ja samalla tuli mieleen noi täällä kirjoitetut oudosti vaihtelevat hinnat.
Katsoin omaa historiaa. Ei halpa mutta hintakehitys aika maltillinen:
videopass.png


Kuten aikaisempinakin vuosina, mun tunnukselle ei tarjota alennuksia. Black Friday-alennus kirjautumattomana 129,99€, kun kirjaudun sisään niin tämä upea tarjous pomppaa -> 139,99€. Täytynee tehdä uusi tunnus joka vuosi.
 
Mulle tarjotaan Black Friday- tarjouksena Timing Pass kaupan päälle. Sofort Kaufen! :blink:
 
Tänä vuonna käytin useampaan otteeseen ilmaisia lähetyksiä vpn:n avulla. Videopassin herkut jää silloin pois, mutta lähetykset hyvälaatuisia ja ilmaisia. Videopassissa oli pari kertaa jopa jotain ongelmaa päästä lähetykseen, ja lisäksi F1:n ohella näki myös WSBK:n samaisella vpn:llä.
 
Back
Ylös