moottoripyöräharrastamisen tulevaisuus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja mkukka
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

mkukka

New member
moottoripyöräharrastamisen tulevaisuus

Aurinko paistaa ja tienpenkat sulaa kovaa vauhtia.
Normaalisti tähän aikaan jo katselee tietä siihen malliin, että kohta pääsee päristelemään ja tänä kesänä käydään paikassa x,y,z... Nautitaan lämmöstä ja paisteesta MP:n päällä ja niin edelleen.

En tiedä, jotenkin nyt ei vain maistu, bensan hinta on noussut rajusti, korona vieläkin haittaa elämää jonkin verran. Tuntuu, että koko harrastus on menettänyt sen hohdon, jonka takia tähän aikoinaan alkoi.

Aika moni tuttava on vaihtanut MP harrastuksen polkupyöräilyyn ja aiemmin olen tuolle lähinnä naureskellut.. Nyt ei enää naurata, ehkä jopa kiinnostaa vaihtaa vaikkapa luontopolkupyöräilyyn jne..

Niin ja jotenkin tuntuu muutenkin, että koko harrastusympäristö on mennyt pilalle. Tiet on paskassa kunnossa, mikähän on huoltoasemien kohtalo? pyöräliikkeitä karsiutuu joka vuosi jne.. voihan se joidenkin kuplassa tuntua, että meininki on sama kun 70-/80-luvulla mutta eihän kunnon kokoontumisajojakaan ole kun kourallinen ja nekin tuntuu olevan pienen sisäpiirin juttu.

noh, jospa se tästä...
 
Jännä.

Koronan takia käytetyt pyörät viedään käsistä ja hinnat noussut älyttömästi.
Autoliikkeetkin ruvennu pyöräbisnekseen kun niin kova kysyntä.
Uudet pyörät loppuu kesken kun kysyntä kovempaa ku tarjonta.
Ihmiset reissaa vähempi joten tuntuu et ne rahat tungetaan sitten pyöriin.

Paljon erilaisia esim. Wazzappi ryhmiä pystytetty ja ajokavereita saa oikeastaan milloin tahansa.

Tuntuu et juuri nyt on mopoilun kulta aikaa. Ainaki näin 32v. Silmissä buumi kuumimmillaan. Sitä en tiedä millaista ennen 2000lukua on ollut jos tämä
Nykyhetki on hiljaista:D

Taitaa olla kiinni siitä kuinka haluaa nähdä ja tuntee kokevansa asiat. Mut aika ääripää tuntemukset meillä.:blink:

Autoiluun mulla kyllä tullu nuo sinun tuntemukset.:sad3:
 
Jaa, kyllä mä näkisin moottoripyöräilyn elinvoimaisena harrastuksena edelleen ja jos bensan hinta hirvittää niin sitten sun täytyy tosiaan mennä varmaan kauppaan ja ostaa neljän tonnin fillari.
Itse osti just talvella toisen prätkän vanhemman rinnalle ja odotan innolla että kelit paranee ja pääsee kunnolla baanalle, nyt vasta 100 km takana.
 
Jännä.

Koronan takia käytetyt pyörät viedään käsistä ja hinnat noussut älyttömästi.
Autoliikkeetkin ruvennu pyöräbisnekseen kun niin kova kysyntä.
Uudet pyörät loppuu kesken kun kysyntä kovempaa ku tarjonta.
Ihmiset reissaa vähempi joten tuntuu et ne rahat tungetaan sitten pyöriin.

Paljon erilaisia esim. Wazzappi ryhmiä pystytetty ja ajokavereita saa oikeastaan milloin tahansa.

Tuntuu et juuri nyt on mopoilun kulta aikaa. Ainaki näin 32v. Silmissä buumi kuumimmillaan. Sitä en tiedä millaista ennen 2000lukua on ollut jos tämä
Nykyhetki on hiljaista:D

Taitaa olla kiinni siitä kuinka haluaa nähdä ja tuntee kokevansa asiat. Mut aika ääripää tuntemukset meillä.:blink:

Autoiluun mulla kyllä tullu nuo sinun tuntemukset.:sad3:

Ihmetystä kyllä aiheuttaa nuo autoliikkeiden vanhat kalliit fillarit , vastaavia sai muutamavuos sitten halvalla vaan eivät kelvanneet kelleen , en tiedä kysynnän kasvusta , tainnu enempi siirtyä eläkkeelle harrastajia kuin uusia tilalle tulla , taitaa kysyntä tilanne taasen muuttua kun matkailu avautuu maailmalla , toki kun hintoja katselee niin tekisi omakin myyntiin laittaa mutta mitäs sitä näin kesän edellä......
 
Aurinko paistaa ja tienpenkat sulaa kovaa vauhtia.
Normaalisti tähän aikaan jo katselee tietä siihen malliin, että kohta pääsee päristelemään ja tänä kesänä käydään paikassa x,y,z... Nautitaan lämmöstä ja paisteesta MP:n päällä ja niin edelleen.

En tiedä, jotenkin nyt ei vain maistu, bensan hinta on noussut rajusti, korona vieläkin haittaa elämää jonkin verran. Tuntuu, että koko harrastus on menettänyt sen hohdon, jonka takia tähän aikoinaan alkoi.

Merkittävä määrä ihmisiä on jo pitkään ollut sitä mieltä, ettei korona enää haittaa elämää mitenkään, ja sen kyllä huomasi tänään kun THL:n valtakunnallinen maskisuositus poistui. Alueellinen suositus tosin jäi, mutta sehän ei ketään kiinnosta, muutamassa tunnissa käyttöprosentti romahti olemattomiin. Varovaisuusperiaatteeseen tottuneena vaatii kyllä jonkinlaisen henkisen lukon purkua itseltäkin ennen kuin voi tuohon massaan sulautua.

Eniten tuo tiestön kunto taitaa tätä harrastusta haitata, kun joka paikka on päänmentävää reikää täynnä urista nyt puhumattakaan. Jos autolla ajokin on vähintään ikävää ellei vaarallista, niin mitä se sitten on pyörällä. Eikä taida parannusta olla tiedossa lähivuosina, pikemminkin päinvastoin. Samoin taukopaikoista olen kyllä huolissani, korona-aikana kahvila- ja ravintolapalvelut ovat kurjistuneet aika tavalla, kun edes ne isojen toimijoiden ”tympeät” taukopaikat eivät enää ole ”entiseen malliin” auki. Toivottavasti pienyrittäjät ottavat supistuneesta kilpailusta ilon irti.

Bensanhinnan muutos ei ainakaan minulla näyttele merkittävää kustannuserää tässä harrastuksessa. Vaikka ajaisi kymppitonnin 5l keskikulutuksella, niin esim. 50 snt/l hinnannousu ei tee kuin sen 250€ erotuksen aiempaan. Vakuutus maksaa kolminkertaisesti, rengassarjakin tuplat, ja siihen vielä uudehkon pyörän määräaikaishuollot, arvonalenemat sun muut päälle.

Itsekin mielenkiinnolla odotan, että millaiseksi kesä ajohalujen suhteen muodostuu. Pari viime kesää on ollut vähän väkinäisellä osastolla, mutta ihan ajokauden loppuvaiheessa vaihdettu pyörä toi ajamisen iloa takaisin. Jos homma ei tänä kesänä kuitenkaan lopulta maistu, niin sitten pitänee vaihtaa lajia. :no:
 
Eniten tuo tiestön kunto taitaa tätä harrastusta haitata, kun joka paikka on päänmentävää reikää täynnä urista nyt puhumattakaan. Jos autolla ajokin on vähintään ikävää ellei vaarallista, niin mitä se sitten on pyörällä.

Ajoin tänään 900 km pohjoisen hiihtokeskuksesta kotiin - en pysty tuon suhteen olemaan samaa mieltä.
 
Ajoin tänään 900 km pohjoisen hiihtokeskuksesta kotiin - en pysty tuon suhteen olemaan samaa mieltä.

Ainakin Pirkanmaalla Tampereen ympäristössä kolmi- ja nelinumeroisten teiden kunto on hirvittävä. Yksi- ja kaksinumeroisia teitähän pyörällä ei ajeta kuin pakon edessä.
 
Miksi harrastuksesta pitää pitää kynsin hampain kiinni? Pyörä myyntiin tai seisontaan, jossei nappaa. Viimeisenä kolmena kesänä olen ajanut reilu 1000 km/kesä ja suuri osa on tullut 2-3 päivän soratiereissulla. Sen jälkeen olen laittanut pyörän seisontaa jo heinäkuussa. Nyt pyörä myynnissä, eikä välttämättä toista tule heti tilalle. Pitkään on ollut haaveena reissata Venäjän läpi Murmanskista Magadamiin, mutta se näyttää seuraavaan kymmeneen vuoteen mahdottomalta.
Puuhasteluharrastuksia on ihan riittävästi kotosalla. Ehkä jää niitä 2-3 päivän ilman suunnitelmaa tehtyjä reissuja kaipaamaan.
 
Aika moni tuttava on vaihtanut MP harrastuksen polkupyöräilyyn ja aiemmin olen tuolle lähinnä naureskellut.. Nyt ei enää naurata, ehkä jopa kiinnostaa vaihtaa vaikkapa luontopolkupyöräilyyn jne..

Näin pääsi käymään pitkän harkinnan jälkeen, syynä ei ole mikään yksittäinen tekijä vaan monien sattumien summa joka vaikutti kokonaisuuteen. En usko että pyörästä luopuminen on lopullinen päätös ja voi olla että jonain päivänä jalkojen välissä pärisee joku historikki sorapyörä.

Muutaman viikon kokemusten perusteella sähköavusteinen pitkäjoustoinen maastopyörä on aika hauska laite joka avasi uusia asioita pyöräilyn osalta :)

 
Entistä enemmän innostaa tämä omatoiminen harrastus, jota ei koronakaan ole kohdallani juurikaan häirinnyt siksikin että enimmäkseen ajelen ihan keskenäni ja pienemmässä porukassa. Toki voi joutua jotain priorisoimaan, jotta pääsee riittävästi tien päälle kohonneiden hintojen takia, mutta enpä usko että ainakaan omilla max. 10tkm ajeluilla vielä ollaan ihan konkurssissa edes näillä bensan hinnoilla ja muilla kohonneilla kuluilla

Ja nyt varsinkaan ei kannata odotella hamaan tulevaisuuteen, koska paskimmalla skenaariolla on teissä ihan eri luokan kuoppia ja muuta rojua joidenkin vuosien sisällä (pientä huumoria mukana, mutta..)

Toukokuussa ensimmäinen reissu Viroon ja Latviaan, ja siitä sitten lisää pitkin kesää.
 
Näin pääsi käymään pitkän harkinnan jälkeen, syynä ei ole mikään yksittäinen tekijä vaan monien sattumien summa joka vaikutti kokonaisuuteen. En usko että pyörästä luopuminen on lopullinen päätös ja voi olla että jonain päivänä jalkojen välissä pärisee joku historikki sorapyörä.

Muutaman viikon kokemusten perusteella sähköavusteinen pitkäjoustoinen maastopyörä on aika hauska laite joka avasi uusia asioita pyöräilyn osalta :)



Jep. Kyllä sähköavusteinen fatbike vei tilaa moottoripyöräilyltä ja kelkkailulta. Viime kesä jäi katupyörällä välistä kokonaan, enska on saanut kyllä kyytiä, tosin harvemmin kuin ennen.
Harrastus muuttaa muotoaan ja on mukava ajamisen sijaan vaikka ruuvata vanhempia pyöriä.
Ei tuosta kannata repiä stressiä ja myydä kalustoa pois ulosheittohintaan. Siellä ne säilyvät ja kärsivällisesti odottavat. Monta kertaa on tullut huomattua, että on sitä laitteiden suhteen tehtyä hyviä valintoja, kun tauon jälkeen jälleen säväyttävät.
 
Muutaman viikon kokemusten perusteella sähköavusteinen pitkäjoustoinen maastopyörä on aika hauska laite joka avasi uusia asioita pyöräilyn osalta :)


Itselläkin pari vuotta sitten tuollainen Cube Reaction Pro toi uutta hohtoa ja jaksamista pyöräillä mielenkiintoisiin paikkoihin pidemmällekin.. en kylläkään kovin rankkaa maastoajelua kykene suorittamaan..:;):
 
Itse jo koin sähköpyöräilyn 2012-2018, niin ei ole suurta paloa enää sihen kun se ei olisi enää uusi juttu, vaan palaamista vanhaan. Ihan kiva niillä on kaupungissa pyöriä. Kyllä prätkä vaan on kätevä kun lähdetään ajamaan leirintäkamojen kanssa satoja kilometrejä päivässä, etenkin kun on yli viisikymppinen. Bensaan menee se tonni vuodessa noin, paljon/vähän? Bläkkärin hankintahinta ja käyttökulut vastaavat aika lähelle suuren koiran omistamista eläinlääkärikäynteineen, ja hiilipäästötkin. Yhden New Yorkin reissun hinta, ja päästöt vuodessa.

Autottomuus on aika hyvä motivaattori tähän hommaan yhä noin neljänkymmenen harrastusvuoden jälkeen. Carless Bikers MC. Jos ei ole pyörää, niin sitten ei lähdetä kesäisin juuri yhtään minnekään. En ole lentänyt 22 vuoteen. Kotona kökkiminen käy tylsäksi ilman prätkää. Julkinen liikenne vähenee maakunnissa jyrkästi koko ajan. Mutta juu, moottoripyöräily taitaa palata tämän ilmastohöpinän seurauksena siihen kulttuuriseen marginaaliin, mistä se 60-luvulla lähtikin. Ihmisten inhoamaksi joutavuudeksi, ja se on tavallaan ihan ok. Back to the roots.
 
Hyvä ketjun aloitus!

Korona-aikana oma moottoripyöräilyharrastukseni on lähtenyt täysin uuteen liitoon; teltta tarakalle ja vaihtui pyöräkin sopivammaksi huonoille teille. Mp:llä onnistuu lyhyet vaelluskeikat, kalareissut yms. Kavereilla kutakuinkin samanlainen tilanne. Vanhakin toimi huonoilla teillä hyvin, mutta -60kg tekee ihmeitä (10kg läskiä ja 50kg rautaa pois). Ja soratiereissuja odottelen...

Pidän pyöräilystä sekä moottorin kanssa että ilman, joten mikäs tässä.

Työmatkoilla joutuu käyttämään lentokonetta ja kyllähän lentoliikenteen päästöt ovat valtavat. Etelän lomamatkaa vastaavalla päästömäärällä saa ajaa mp:llä todella kauuuaaas. Lentolomat olen skipannut jo vuosia sitten.
 
Toinen juttu mikä hieman latistaa on nyky- tai modernien moottoripyörin suunta. Ollaan menossa kokoajan samaan mitä autot on menny pidempään. Pumpulihöttö ajokokemus nolla. Äiti äiti katso ilman käsiä tyylisiä kokemuksia, jossa elektroniikkaa on jo ihan liikaa ja kaikki kuskin toimet menee sähköaivojen ja avustimien läpi. Toki vanhassa vara parempi, mutta loppuu niistä vanhoita joskus kulku. Hyvä esimerkki gen 3 hayabusa. Ottaisin ennemmin gen 1 busan uudestaan any day… ajomoodit ja 12:sta asentoon säätyvät luistonestot naurattaa jos ei itkettäisi.

Kävin tänään autolla kaupassa, en muista mitään koko reissusta autoilumielessä. Samaan mennään moottoripyörissä, kun euro6 todennäköisesti tekee mahdottomaksi esim. pakoputkille ja muille moottorin hengitystä parantaville laitteille. Tiukentuvat rajoitukset näyttää jo nyt tekevän hallaa noille. Ja hyödyt? Ei niitä paljoa ollut aiemmin nyt puhutaan hevosen osista.
 
On tietenkin makuasia, mutta nykypyörät pääsääntöisesti myös rumia, etenkin pakoputkistojen osalta, no siihen varmaan vaikuttaa juurikin nuo päästö ym. jutut.
 
On tietenkin makuasia, mutta nykypyörät pääsääntöisesti myös rumia, etenkin pakoputkistojen osalta, no siihen varmaan vaikuttaa juurikin nuo päästö ym. jutut.

Tosta olen täysin samaa mieltä ja siksi mun pyörät on 15 vuotta ja 26 vuotta.
 
Back
Ylös