Itse olen ostanut melkein kaikki pyörät koeajamatta. Käytettyä toki sen verran kokeillut, että toimii. Täälläpäin ei ole pyöräliikkeitä, jossa iso valikoima, että voisi kierrellä kaikkia mahdollisia tyyppäämässä. Sen verran pitää olla seikkailuhenkeä. Muutamat isojen julkaisujen toimittajat ovat hyvin samaa mieltä eri pyöristä ja luotan heihin.
Ducati Streetfighterin kanssa meni pari kesää, kunnes sen erkoisuuksiin edes tottui. En muista ikinä, että mikään pyörä olisi istunut jotenkin erityisesti käteen heti ensimetreillä. Uusi ja tuntematon pyörä on aina vähän outo. Sitten siitä oppii pitämään tai ei.
Nuorempana pyörät vaihtuivat parin vuoden välein ja luonnollisena evoluutiona isompaan, tehokkaampaan, uudempaan ja kalliimpaan, mutta nykyään tulee pidettyä paljon pidempään. Jotenkin pidän kauheana tuhlauksena ostaa uusi helvetin kallis pyörä ja myydä se syksyllä pois. Vähän sellaista ADHD meininkiä. Toisaalta viime vuosina pyörät ovat pitäneet hintansa ennätyksellisen hyvin. Saa nähdä miten muuttu, jos kovin syvä lama tulee.
Eikä yksikään noista ole ollut ostohetkellä mikään ”mukajärkevä kompromissi”, vaan melko puhtaasti fiilis- ja perstuntumapohjalta aidosti mieleinen.
