Millä putsata koko jäähdytintaydeemi?

En pyöristä tiedä kun niillä yleensä ajetaan aika vähän mutta autoissa syylärit ja varsinkin lämmityslaitteen kennot menee kyllä "kattilakivestä" niin tukkoon että kone kuumenee ja hytti ei lämpee. Virtaus ei varsinaisestei esty mutta pintaan tulee kerrostuma niin että lämpö ei siirry. Varsinkin alumiinikennoilla.
 
Ei kai moottoriöljy jäähdytysjärjestelmässä ole normijuttu? Tivarit eivät ole täysissä järjissä, mikäli vuoto riippuu moottoriöljystä.

Ainakaan japsipyörässä.:)

Kyllä se ilma-/öljyjäähdetteissä on ihan normi juttu :;):

Ja kaupanpäälle liukulaakerit tuhoutuu.
Pienikin määrä glykolia moottoriöljyssä riittää tekemään madonreikiä liukulaakereihin.

Vanhan Racing-moottorin jäähdytys sydeemi voi olla täynnä kalkkikiveä jos on käytetty pelkkää vettä.

Ihmettelisin kyllä kovasti, jos ilma-/öljyjäähdyteises konees ois glykolia :dunno:
 
Vesijohtovettä ei kannata kipata jäähdyttimeen, kalkki on yksi syy. Toinen syy on galvaaninen syöpyminen.

Toi galvaaninen korroosio on erittäin hyvä syy miksi vesijohtovettä ei tulisi käyttää jäähyjärjestelmässä. Vesijohtovesi on vesilaitoksella enempi vähempi lisäainestettua ja siksi se johtaa sähköä ja haihtuessaan voi jättää partikkeleita järjestelmään, toisin kuin tislattu vesi. Sähkönjohtavuus tekee nesteestä elektrolyytin. Elektrolyytissä olevat kaksi eri metallia muodostavat anodi/katodiparin, joista metallien jännitesarjassa alemapana oleva metalli toimii anodina eli se alkaa luovuttamaan ioneja katodille eli anodi syöpyy(=korrooio). Ihan perusjuttu metallien syöpymisestä. Sama ilmiö ruostuttaa autoja talvisin (vesi + maantiesuola). Veneissä mm. käytetään sinkki/magnesiumanodeja suojaamaan moottoria ja voimansiirron osia meriveden aiheuttamaa korroosiota vastaan.

Vähän karkasi homma käsistä mutta jäähyjärjestelmän toiminnolle on edullista, että se on puhdas ja nesteenä käytetään tislattua vettä ja sopivaa jäähdytysnestettä tai esim. Water Vetter, Engine Ice tms. nestettä.
 
"Glykoli" tekee jo itsessään jäähdytysnesteeseen sähkönjohtavuutta, joten sillä laimennusveden laadulla ei ole enää merkitystä.
 
Kuinka moni miettii yhtä paljon auton jäähdytysnesteitä...:thumbsup:

Onhan se nyt päivänselvää, että kun autolla ajetaan pyörään verrattuna kymmenkertainen ajosuorite vuodessa, niin sen jäähdytysneste kestää kymmenkertaisen ajan.
 
Huolestuneet kansalaiset ovat ymmällään voiko hanavettä käyttää jäähdytysnesteen laimennukseen. Tarkastellaanpa asiaa...

En googlaamalla onnistunut löytämään suomalaisen hanaveden kalsium -pitoisuutta, joten tehdään laskuharjoitus käyttämällä saksalaisen veden arvoa (80 mg/l), joka on selvästi kotoista vettä korkeampi. Oletetaan mp:n jäähdytysnesteen määräksi 2l ja seoksena 50/50, joten laimennusvettä tarvitaan 1l (jossa siis 80 mg/l kalsiumia).

Jos koko tuo määrä reagoisi kalsiumkarbonaatiksi, niin jäähdytyskiertoon muodostuisi 120 mg (= 0,12 g) kalkkia. Kun kalkin tiheys on n. 2,7, niin kalkkia olisi tilavuutena n. 0,05 cm3. Toisin sanoen jos kalkista tehtäisiin 1x1cm laatta, niin sen paksuus olisi 0,5 mm.
 
Aikoinaan kaukana Tanskan maalla ihmettelivät, kun Suomalainen vaihto-opiskelija oli eri mieltä siitä, voiko vesiakkuun lisätä hanavettä.
Vaihto-opiskelija hävisi ja huollossa olevaan auton vesiakkuun lisättiin hanavettä.
 
En googlaamalla onnistunut löytämään suomalaisen hanaveden kalsium -pitoisuutta, joten tehdään laskuharjoitus käyttämällä saksalaisen veden arvoa (80 mg/l), joka on selvästi kotoista vettä korkeampi. Oletetaan mp:n jäähdytysnesteen määräksi 2l ja seoksena 50/50, joten laimennusvettä tarvitaan 1l (jossa siis 80 mg/l kalsiumia).

Jos koko tuo määrä reagoisi kalsiumkarbonaatiksi, niin jäähdytyskiertoon muodostuisi 120 mg (= 0,12 g) kalkkia. Kun kalkin tiheys on n. 2,7, niin kalkkia olisi tilavuutena n. 0,05 cm3. Toisin sanoen jos kalkista tehtäisiin 1x1cm laatta, niin sen paksuus olisi 0,5 mm.

Suomalainen hanavesi ei kait ole aivan tasalaatuista ympäri suomen, koska se tulee eri pisteistä. Itse olen sellaisen huomion tehnyt kuluttajana aivan silmämääräisesti, että toisilla paikkakunnilla pesuhuoneeseen ei kerry juuri ollenkaan kalkkia, kun taas toisilla paikkakunnilla kertyy aivan valtavia, täysin silmällä havaittavia määriä ja nopeasti ja sitä puskee joka liittimen välistä ulos. Ei tällaista mielellään ajattele, mutta jos suljettuun järjestelmään alkaa kalkkia kertymään, niin ei se välttämättä ihan mitätön ongelma ole. Onnistuuko pelkällä veden virtauksella irrottamaan saostumat järjestelmästä vai pitäisikö ne ensin saada irtoamaan värähtelyillä, jota tekniikkaa käytetään esim. teollisuuden putkistojen kanssa. No ajossahan tulee värähtelyjä eli jos miettii mihin kohtaan tällaisen toimenpiteen ajoittaa, niin itse ainakin ajoittaisin sen mahdollisimman lähelle edellistä ajoa.
 
Mahdolliset kalkkisaostumat irtoavat lähinnä kemiallisella käsittelyllä, kuluttajatasolla yleisimmin jollain etikkaliuoksella.
Värähtelyyn perustuvat systeemit ovat jotain muuta, kuin moottori- tai tietärinää ja lähinnä isojen järjestelmien ammattikäytössä.
 
Olis vissiin korkea aika kevään saapua, kun tän ketjun perusteella vähän yks ja toinen opiskelee kemiaa joko youtubesta tai wikipediasta. Ei siinä, hyvää viihdettä. Jatkakaa.
 
Olis vissiin korkea aika kevään saapua, kun tän ketjun perusteella vähän yks ja toinen opiskelee kemiaa joko youtubesta tai wikipediasta. Ei siinä, hyvää viihdettä. Jatkakaa.

Vähän vielä lisää sisältöä tänne, niin ei tartte sinne mennä, ja saa luupin suljettua ketjun sisälle.
 
Liqui Moly radiator cleaner on tehokas aine jäähdytysjärjestelmän puhdistukseen.
Näissä keskusteluissa yleensä tiskikoneen pesuainetabletti saa paljon puoltoääniä, itse en koe säästämisen tarvetta niin etten maksaisi kymppiä tarkoitusta varten suunnitellusta pesuaineesta.

Kannattaa käyttää niin että mieluiten ulkona laskee puhdistuksen jälkeen pois järjestelmästä, suojaa silmät ja kädet ja varoo hengittämästä höyryjä. Lienee itsestään selvää.

Jäähdytin on tosi harvoin sisältä tukossa ainakaan autoissa, useammin puhdistusta kokeillaan lämmityslaitteen ongelman kuin moottorin ylikuumenemisen vuoksi. Useimmin puhdistusta tarvitaan koska jäähdytysjärjestelmässä on öljyä.
Toinen toimiva aine on Forté Bio Degreaser & Cooling System Flush, ja varmasti monia muitakin on.

Hanaveden käyttäminen auton jäähdytysjärjestelmässä on vähän sellainen iltapäivälehtien "Oletko tehnyt tämänkin aina väärin"-asia, mutta joo kun moottoripyörään joskus harvoin nesteet vaihtaa niin miksei tekisi viimeisen päälle ja käyttäisi tislattua vettä.
 
Back
Ylös