ek@
New member
Täältä löytyi tuommoinen juttu.
Eihän siinä nyt ihan rajoitusten mukaan ole vedetty. Aika suoritus silti.
Eihän siinä nyt ihan rajoitusten mukaan ole vedetty. Aika suoritus silti.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tää on taas niitä iänikuisia makuasioita ja eri ukot ja akat tykkää eri jutuista.Lieneekö kyse enää ajamisen ilosta kun naama irvessä yritetään rikkoa rautaperse-ennätyksiä.. Saattoi olla tuolla reissulla maisemien ihailut ja pullakahvittelut vähissä..
En ikinä varmaan tajua itsetarkoituksellista pitkänmatkan ajoa....mut kukin tyylillään.![]()
![]()
Just näin,minua ei kiinnosta taajama pyöräily tai "terassi "pyrähdykset vaan kiva lähtee aamulla jonnekkin ja illalla tulla jostain kottiin...Itse olen jossain määrin erakkoluonteinen holkkipolvi ja arvostan moottoripyöräilyssä sitä omissa oloissaan olemista. Noilla päivän kestävillä reissuilla se tunne korostuu helvetisti; vitun hauskaa lähteä aamusta ajamaan ja körötellä reilu 1000 km:ä suuntaansa vailla mitään järkevää syytä. Pysähdykset tehdään pelkästään pyörän ja kuskin tankkaamisen sekä ketjujen rasvauksen vuoksi. Koko vuorokauden kierron ajan istuu pyörän kyydissä ja miettii omia ajatuksiaan erossa kännyköistä, töistä ja muista stressiä aiheuttavista seikoista. Ainut mistä täytyy huolehtia, on tankkaaminen, syöminen ja kartan luku. Aikataulun on itse suunnitellut ja kukaan ei pääse valittamaan, vaikka siitä hiukan lipsuisi suuntaan tai toiseen.
Nuo rautaperse-ennätykset ei ehkä anna samanlaista nautintoa kuin meikäläisen reissut, mutta jostain kierosta syystä ymmärrän ihmisiä, jotka tuommoista harrastavat.
Onhan noita muitakin tapoja ajella kuin taajamapyörittely tai rautaperseajo.. Itse tykkään ajella pienellä porukalla mutkapätkää.. kilometrien kerääminen ei ole itsetarkoitus vaikka aikaa reissussa kuluisikin koko päivä.Just näin,minua ei kiinnosta taajama pyöräily tai "terassi "pyrähdykset vaan kiva lähtee aamulla jonnekkin ja illalla tulla jostain kottiin...![]()
Juu, rata-ajoa täytyis käydä kokeilemassa, kunhan löydän aikaa ja uskallusta...Onhan noita muitakin tapoja ajella kuin taajamapyörittely tai rautaperseajo.. Itse tykkään ajella pienellä porukalla mutkapätkää.. kilometrien kerääminen ei ole itsetarkoitus vaikka aikaa reissussa kuluisikin koko päivä.
juuri näin, eipä tohon ole mitään lisättävää, näin se elämä onJuu, rata-ajoa täytyis käydä kokeilemassa, kunhan löydän aikaa ja uskallusta...Onhan noita muitakin tapoja ajella kuin taajamapyörittely tai rautaperseajo.. Itse tykkään ajella pienellä porukalla mutkapätkää.. kilometrien kerääminen ei ole itsetarkoitus vaikka aikaa reissussa kuluisikin koko päivä.
Pienellä porukalla ajelussa on myös omat hyvät puolensa, eikä silloin kilometrien kertyminen ole pääasia, ainakaan mulle. Mukavaa sekin on ja siinäkin stressi ja muu paska unohtuu.
Mutta jos yksin heitän reissun ja aion vaikkapa koko päivän ajella, tulee niiden kilometrien suhteen rikottua omia "ennätyksiä", vaikkei alunperin aikoisikaan. Jotenkin siinä yksin ajellessa tulee semmoinen olo, ettei tee mieli pysähtyä ollenkaan. Ja tankatessa ja syödessä yrittää pitää kiirettä, että pääsisi mahdollisimman pian jatkamaan ajamista, vaikkei mihinkään ole kiire.
Liityykö se sitten pieneen erakkoon luonteessani, en tiedä, mutta jo pelkkää kahvia hörppiessä yksin huoltoaseman pöydässä on olo, että äkkiä pois ja ajamaan, paikallaan oleminen alkaa tuntua vastenmieliseltä. Ei sitä tunnetta oikein osaa selittää, mutta on se helvetin hienoa ajaa itsekseen tuntemattomia teitä ilta-auringon pilkistellessä puiden takaa, aamusta asti ajaneena alkaa kadota tuntuma arkeen ja ainut mitä tulee mietittyä, on polttoaineen määrä. Se on ihan oma maailmansa, millään ei ole mitään väliä ja olo muuttuu rauhalliseksi. Välillä pysähtyy levennyksille, rasvaa ketjut, putsaa visiirin, kuuntelee hetken pyörän tyhjäkäyntiä ja katselee kartasta mihin seuraavaksi ajelisi, kävelee muutaman askeleen ja venyttelee niskoja, ja jatkaa matkaa. Koko ajan on semmoinen olo, että mitään kiirettä ei ole, kunhan tässä vaan ajelee.
Toisin sanoen hulluja tässä ollaan...
Ei tarvi olla bomberi!Kukahan keulii rautaperseajon ekana?
Siinä ois bombereille yrittämistä!