stroke
New member
Niin,kokeilisin,mut eipä kukaan tuttu ole bemuun haksahtanu,eli ei ole mahdollista... Miten niin ei vois olla boxi? Eipä ole muita mahdollisuuksia.Nokka ketjuun en usko koska välillä käy hyvin,eikä ketju rapise...
Alussaha jo huomasin,että 3 sylinterin suihku-suuttimen sähköliittimessä oli vetttä (liittimen kutistesuojasukkaan oli kate hangannu reijän) ,että boxi vois kärähtää oikosulun tultua.vesihä johtaa sähköä.... Boxihan ohjaa vain suuttimien maata,virta on jatkuvaa... Sillon kun vika on päällä,tyhjäkäynnillä painaa starttia,käynti helpottuu.Erään kanssa täällä bittiavaruudessa oli juttua,hänellä omassa pyörässä vastaava teko rikastuttaa,niin jotta sammuu.......
Niin ja johtosarjat on jo purettu pariin kertaan ja maat sekä syöttövirrat on tarkastettu polttimolla,ja kosketus häiriöö ei ole..
Alussaha jo huomasin,että 3 sylinterin suihku-suuttimen sähköliittimessä oli vetttä (liittimen kutistesuojasukkaan oli kate hangannu reijän) ,että boxi vois kärähtää oikosulun tultua.vesihä johtaa sähköä.... Boxihan ohjaa vain suuttimien maata,virta on jatkuvaa... Sillon kun vika on päällä,tyhjäkäynnillä painaa starttia,käynti helpottuu.Erään kanssa täällä bittiavaruudessa oli juttua,hänellä omassa pyörässä vastaava teko rikastuttaa,niin jotta sammuu.......
Niin ja johtosarjat on jo purettu pariin kertaan ja maat sekä syöttövirrat on tarkastettu polttimolla,ja kosketus häiriöö ei ole..
KEG
New member
Jos sitä boxia haluat tutkailla tarkemmin niin tässä on schemat sisuskaluista. Toivottavasti tästä on apua.
K100 LE-Jetronic
Sisältää myös tietoa pinneistä näkyvistä pulssimuodoista ja jännitteistä.
K100 LE-Jetronic
Sisältää myös tietoa pinneistä näkyvistä pulssimuodoista ja jännitteistä.
FIN_GSer
New member
Vieläkin jaksaa kiinnostaa tää juttu
Kone saa liikaa benziiniä.
Boksi ohjaa ruiskutusta maadoittamalla ruiskulinjaa sopivassa tahdissa.
-> päätelmä:
Ruiskulinjassa on hiertymä ja hapettuma, joka aiheuttaa sen, että ruiskulinja vuotaa maihin joko enemmän tai vähemmän.
Olet varmaan tänkin jo tarkistanut mittaamalla ruiskusuuttimien päästä vastuksen maata vasten??
FIN_GSer
Kone saa liikaa benziiniä.
Boksi ohjaa ruiskutusta maadoittamalla ruiskulinjaa sopivassa tahdissa.
-> päätelmä:
Ruiskulinjassa on hiertymä ja hapettuma, joka aiheuttaa sen, että ruiskulinja vuotaa maihin joko enemmän tai vähemmän.
Olet varmaan tänkin jo tarkistanut mittaamalla ruiskusuuttimien päästä vastuksen maata vasten??
FIN_GSer
KEG
New member
LE-Jetronic Trouble-Shooting:sta saattaa olla apuja jos tuota boxia lähdet tutkailemaan. Sivusta 31 (Locating Faults) eteenpäin hyödyllistä tietoa.
Manaan
Ei mielellään ...
Tällaista on tänään pohdittu facebookissa https://www.facebook.com/groups/moottoripyora/permalink/10152521407882165/
"Aattelin kysyä täällä, kun kaikenmaailman propellipäätä on... Mun rutkuni, K100 bmw 1984, on oikein kiva, mutta piilee huoli josko nuo analogisen aikakauden jetronic ja sytkäboksi sanoisivat jossainkohtaa *köh* en toki pidä sitä ylettömän todennäköisenä, mutta sitäkin parempana tekosyynä Ja tuossa hiljattain tuli esiin idea josko ne korvaisi MegaSquirtilla se voisi piristää menoa ja ehkä säästää polttoainettakin. Onkos arvon raadilla kokemusta tai ees hyviä mielipiteitä aiheeseen."
(jokainen linkkiä seuraava näkee postaajan, en sitä välitä tähän kopioida! Toki vissiin fb-tunnuksen vaatii, ryhmään kuulumisesta en ole varma? Ryhmänä siis .org facebookissa)
"Aattelin kysyä täällä, kun kaikenmaailman propellipäätä on... Mun rutkuni, K100 bmw 1984, on oikein kiva, mutta piilee huoli josko nuo analogisen aikakauden jetronic ja sytkäboksi sanoisivat jossainkohtaa *köh* en toki pidä sitä ylettömän todennäköisenä, mutta sitäkin parempana tekosyynä Ja tuossa hiljattain tuli esiin idea josko ne korvaisi MegaSquirtilla se voisi piristää menoa ja ehkä säästää polttoainettakin. Onkos arvon raadilla kokemusta tai ees hyviä mielipiteitä aiheeseen."
(jokainen linkkiä seuraava näkee postaajan, en sitä välitä tähän kopioida! Toki vissiin fb-tunnuksen vaatii, ryhmään kuulumisesta en ole varma? Ryhmänä siis .org facebookissa)
Huomasin tämän ketjun vähän jälkijunassa, mutta koska minulla on ollut aikanaan BMW K100 vm. 84. ajattelin kertoa vähän omista kokemuksistani.
- Uutena liikkeestä otettuna nopeusmittari ei toiminut ajovalojen kanssa. Uuden osan saaminen kesti 1kk. Anturin kaapeli poikki.
- 3600 km jälkeen ryyppyvivun suojakansi pudonnut.
- 4236 km Veto hävinnyt muutaman kerran liikennevaloista lähdettäessä. Vaihdettu sytytystulpat ja vika poistui.
- 5900 km Pyörä pysähtyi kehä kolmosella ja jouduttu hinaamaan huoltoon. Huolto ei kerinnyt perehtymään vikaan koska viikonloppu tulossa. Lopulta ongelma poistuin kun itse kävin moottoriin menevät liittimet läpi.
- 7100 km Moottori ruvennut "yskimään" ja vaihdettu tankin alla ollut moottorinohjausyksikkö takuuna.
- 7200 km Takajarruvalon katkaisin oikosulussa. Vaihdettu takuuna.
- 7500 km Etuiskunvaimentimen stefat vuotavat.
- 7500 km Kone yskii jälleen. Vaihdettu sytytystulpat ja vika poistui.
- 9600 km Tulpanjohdon eriste hankautunut puhki
- 10 000 km Etujarruvalon katkaisin oikosulussa. Vaihdettu takuuna.
- 15 000 km Moottorista kuuluu epämiellyttävää ujellusta. Huollon arvio että kampiakselin laakeri siellä vetää viimeisiään. Ei takuun piirissä koska takuu vain yksi vuosi ja vika ilmennyt tämän jälkeen.
- 18 000 km pyörä vaihdettu autoon. (Annoin ujelluksen jatkua)
Pyörä oli siis kolme kesää jona aikana kaikki tuo tapahtui ja välillä niin tiheästi että meinasi ajot jäädä vähemmälle.
Syy sytytystuppien huonoon kestävyyteen (n3000 - 4000km) selvisi kun kävin Saksassa huollattamassa pyörän. Suomessa maahantuoja suosittelee vääränlaista lämpöarvoa. Suomen maahantuoja ei suostunut koko tänä aikana tilaamaan valmistajan suosittelemia tulppia. Ei ollut tarvikeosana.
Samassa huollossa muutettiin jotenkin moottorin ohjausyksikköä tai sen sijaintia koska se rupeaa heidän tutkimuksiensa mukaan sekoilemaan jos joutuu lämpimässä pyörää pitkään tyhjäkäynnillä pitämään ( liikennevalot kovan ajon jälkeen helteellä)
Tämän lisäksi muita kokemuksia:
Jos pyörän moottoria piti käynnissä sivuseisontatuelle asetettuna, savutti se aivan älyttömästi. Oli normaalia.
Sateella tai sen jälkeen tankatessa lorahti aina vettä tankkiin koska tankin korkin tiivisteura oli muotoiltu keräämään kaikki vesi ja siitä oli sellainen ura kun korkin avasi niin kertynyt vesi meni aina siitä.
Muuten pyörä oli kiva ajaa eikä se mielestäni täristänyt ollenkaan. Ajoergonomia oli minulle hyvä.
Minulle ilmeisesti sattui maanantaiyksilö eikä se oikein ollut mukavaa koska pyörä tuolloin maksoi monen vuoden palkkani.
Pyörän huippunopeus oli tuolloin rajoitettu Saksan käytännön mukaisesti 200km/h. Keskusyksikön ohjelmoinnilla se voitiin muuttaa.
- Uutena liikkeestä otettuna nopeusmittari ei toiminut ajovalojen kanssa. Uuden osan saaminen kesti 1kk. Anturin kaapeli poikki.
- 3600 km jälkeen ryyppyvivun suojakansi pudonnut.
- 4236 km Veto hävinnyt muutaman kerran liikennevaloista lähdettäessä. Vaihdettu sytytystulpat ja vika poistui.
- 5900 km Pyörä pysähtyi kehä kolmosella ja jouduttu hinaamaan huoltoon. Huolto ei kerinnyt perehtymään vikaan koska viikonloppu tulossa. Lopulta ongelma poistuin kun itse kävin moottoriin menevät liittimet läpi.
- 7100 km Moottori ruvennut "yskimään" ja vaihdettu tankin alla ollut moottorinohjausyksikkö takuuna.
- 7200 km Takajarruvalon katkaisin oikosulussa. Vaihdettu takuuna.
- 7500 km Etuiskunvaimentimen stefat vuotavat.
- 7500 km Kone yskii jälleen. Vaihdettu sytytystulpat ja vika poistui.
- 9600 km Tulpanjohdon eriste hankautunut puhki
- 10 000 km Etujarruvalon katkaisin oikosulussa. Vaihdettu takuuna.
- 15 000 km Moottorista kuuluu epämiellyttävää ujellusta. Huollon arvio että kampiakselin laakeri siellä vetää viimeisiään. Ei takuun piirissä koska takuu vain yksi vuosi ja vika ilmennyt tämän jälkeen.
- 18 000 km pyörä vaihdettu autoon. (Annoin ujelluksen jatkua)
Pyörä oli siis kolme kesää jona aikana kaikki tuo tapahtui ja välillä niin tiheästi että meinasi ajot jäädä vähemmälle.
Syy sytytystuppien huonoon kestävyyteen (n3000 - 4000km) selvisi kun kävin Saksassa huollattamassa pyörän. Suomessa maahantuoja suosittelee vääränlaista lämpöarvoa. Suomen maahantuoja ei suostunut koko tänä aikana tilaamaan valmistajan suosittelemia tulppia. Ei ollut tarvikeosana.
Samassa huollossa muutettiin jotenkin moottorin ohjausyksikköä tai sen sijaintia koska se rupeaa heidän tutkimuksiensa mukaan sekoilemaan jos joutuu lämpimässä pyörää pitkään tyhjäkäynnillä pitämään ( liikennevalot kovan ajon jälkeen helteellä)
Tämän lisäksi muita kokemuksia:
Jos pyörän moottoria piti käynnissä sivuseisontatuelle asetettuna, savutti se aivan älyttömästi. Oli normaalia.
Sateella tai sen jälkeen tankatessa lorahti aina vettä tankkiin koska tankin korkin tiivisteura oli muotoiltu keräämään kaikki vesi ja siitä oli sellainen ura kun korkin avasi niin kertynyt vesi meni aina siitä.
Muuten pyörä oli kiva ajaa eikä se mielestäni täristänyt ollenkaan. Ajoergonomia oli minulle hyvä.
Minulle ilmeisesti sattui maanantaiyksilö eikä se oikein ollut mukavaa koska pyörä tuolloin maksoi monen vuoden palkkani.
Pyörän huippunopeus oli tuolloin rajoitettu Saksan käytännön mukaisesti 200km/h. Keskusyksikön ohjelmoinnilla se voitiin muuttaa.
Smistik
New member
Aika pommi ollut tuo yksilö sähköjen puolesta. Veikkaampa että ujellus on "vakio" ääni näissä ja vanhemmiten voimistuu. Hyvää tarinaa. Itsellä vajaa satku paukuteltu K75S ja ei se mitenkään erikoisen smoothisti käy 4500rpm etiäpäin vaikka toisin haukutaan. Alle tuon kyllä on aika värinätön. Ehkäpä koneessa ja lootassa alkaa olla jo välystä jossain. Käy ja kukkuu, notta kovaa ajoa vaan. Omassa on myös kardaanin ulosmenon spoorit aika hapella (oli kuivat kun hommasin). Pitäs korjauttaa siihen uusi naaraspoori jonka hommasin Englannista. Kukahan tollasen voisi koneistaa/hitsata?
Uusi (wanha) perä odottelee tuossa pöydällä hyvillä spooreilla. Tuon lisäksi ainut "vika" on täristävät jarrut. Täytyy talvella purkaa satulat kokonaan ja ostaa uudet levyt. Muutenkin tulossa tuohon S-lookkiin riisutut muutokset joita tälläkin foorumilla on menossa joillain K-pyöriinsä. Ei siinä etteikö katettuna ja kolmella laukulla olisi kiva ajella matkaa...
Täytyy varmaan joskus "sijoittaa" johonkin wanhaan gessuun matkapyöräksi.
Uusi (wanha) perä odottelee tuossa pöydällä hyvillä spooreilla. Tuon lisäksi ainut "vika" on täristävät jarrut. Täytyy talvella purkaa satulat kokonaan ja ostaa uudet levyt. Muutenkin tulossa tuohon S-lookkiin riisutut muutokset joita tälläkin foorumilla on menossa joillain K-pyöriinsä. Ei siinä etteikö katettuna ja kolmella laukulla olisi kiva ajella matkaa...
Täytyy varmaan joskus "sijoittaa" johonkin wanhaan gessuun matkapyöräksi.Terve!
Ostin juuri K100rs:n ja jäi hallintalaitteiden läpikäynti suorittamatta. Kuvittelin että pärjäisin ilmankin muuta, toisinkävi.
Ongelmaksi muodostui vilkkujen käyttö.
Miten ihmeessä ne saa pois päältä? Yritin jo painella kaikkia mahdollisia nappeja, yhtäaikaa ja erikseen tuloksetta.
Ostin juuri K100rs:n ja jäi hallintalaitteiden läpikäynti suorittamatta. Kuvittelin että pärjäisin ilmankin muuta, toisinkävi.
Ongelmaksi muodostui vilkkujen käyttö.
Miten ihmeessä ne saa pois päältä? Yritin jo painella kaikkia mahdollisia nappeja, yhtäaikaa ja erikseen tuloksetta.
hettuli
MotOrg ry
Vilkun pitäisi sammua itsekseen 200 m ajon jälkeen. Se näytti toimivan, jos matkamittari (ja nopeusmittari) toimi. Mutta sai sen kyllä käsinkin pois päältä. Eikös siinä ole sammuttamista varten erillinen nappi oikean puoleisessa kahvassa vilkun päällä
Moro!
Minä olen..omistajana jäävi.
Minulla K100RS 1988.
K75,K100,K1100. Näistä en osaa vertailla ajettavuutta koska en näitä ole ajanut muita kuin omaa.
Koneista tiedän että moottorit ovat pitkälti samoja tekniikaltaan, 750, yksi pytty pois, kertovat käyvän tasaisemmin.
Nelisylinterisissä perusmoottori, lohko,sama.Osia sopii ristiin. Omaani asensin 1200 öljy/vesipumpun.
Nelkkukaan ei täristä jos on oikein säädetty.
Minulla on luotettava tuntuva tähän pyörään. Se on tehty ennen kun tuli suunnitteluun tietokoneet.
(En moiti nykypäivää suunnittelussa)!!
Kyllähän niissä on on aika pitkälle sama moottori, runko ja jousitus.
Vuonna 1989 tuli 4 venttiiliä/sylinteri K100 malleihin.
K75 käy kuulemma vähän tasaisemmin, mutta ite en oo hoksannu eroa.
K100RS ja K1100RS pyörien erosta en osaa kommentoida, kun ei oo ollu kumpaakaan.
Mutta, jos haluat pystyasentoisemman matkapyörän, tyyliin K75RT, K100RT, K100LT tai K1100LT,
niin suosittelen K1100LT pyörää. Siinä on isompi takalaukku ja sähkösäätöinen etuplexi
ja muita pieniä lisäherkkuja.
Hyviä kestäviä pyöriä, joissa ei tarvi säikähtää, vaikka on yli 100tkm ajettu.
Tästä osoitteesta löytyy teknisiä tietoja pyöristä
http://www.bmbikes.co.uk/bmwmodels.htm
Tässä on myös vähän samansuuntaista keskustelua käyty aiemmin aiheesta:
http://www.moottoripyora.org/keskustelu/showthread.php/283306-Wanha-bemari-kiikarissa
Vuonna 1989 tuli 4 venttiiliä/sylinteri K100 malleihin.
K75 käy kuulemma vähän tasaisemmin, mutta ite en oo hoksannu eroa.
K100RS ja K1100RS pyörien erosta en osaa kommentoida, kun ei oo ollu kumpaakaan.
Mutta, jos haluat pystyasentoisemman matkapyörän, tyyliin K75RT, K100RT, K100LT tai K1100LT,
niin suosittelen K1100LT pyörää. Siinä on isompi takalaukku ja sähkösäätöinen etuplexi
ja muita pieniä lisäherkkuja.
Hyviä kestäviä pyöriä, joissa ei tarvi säikähtää, vaikka on yli 100tkm ajettu.
Tästä osoitteesta löytyy teknisiä tietoja pyöristä
http://www.bmbikes.co.uk/bmwmodels.htm
Tässä on myös vähän samansuuntaista keskustelua käyty aiemmin aiheesta:
http://www.moottoripyora.org/keskustelu/showthread.php/283306-Wanha-bemari-kiikarissa
Patukka
New member
Täältä löytyy tehtaan korjaamokäsikirja ainakin malleille joissa on 2 venttiiliä per sylinteri. https://www.carlsalter.com/bmw-service-manuals.asp
Ja monta muutakin BMW korjaamokirjaa.
Viimeksi muokattu:
ajvaara
New member
Tässä on yksi: https://ibmwr.org/index.php/k-bike-tech-articles/
Ja ainakin jollain korjaamomanuaaleja kirjoiksi painettuna on, oliskos ollut Haynes... Omani annoin pyörän mukana uudelle omistajalle.
