Hyvä esimerkki aiheesta jossa termin merkitys liudentuu tai muuttuu vuosien tai vuosikymmenten kuluessa. Snobit sitten aina muistuttaa että mikä oli alkuperäistä, muut hiffaa että kyseessä luonnollinen kehitys.
Oikeestaan kyse ei ollut sen kummemmasta kuin että nuoret jullit rakenteli katu- tai käyttöprätkiään näyttämään samalta kuin oikeat kisapyörät. Aika ja paikka siis suurin piirtein -60 luvun alun Englanti. Porukka kokoontui kahviloihin, kolikko jukeboxiin, sit piti kaahata jonkun tietyn aika kaukana olevan maamerkin kautta ja takaisin ennenkuin kappale ehti soida loppuun. Tunnetetuin näistä kahviloista Ace Cafe Lontoossa. Porukan käsite "ton-up boys" viittaa että on joskus ajanut vähintään 100:aa mailia tunnissa ("ton"), ei välttämättä ihan helppo saavutus tuon ajan kalustolla. Myöskin termi "rocker" liippaa läheltä.
Ehkä aikakauden ikonisin rakennelma oli Dresda Triton. Triton tarkoittaa Triumphin twini-moottoria Nortonin rungossa, Dresda taas rakentelupaja. Jos googlaatte tuota niin näkee että valtaosa katteettomia mutta -60-luvun lopulla alkaa jo näkyä aikakauden kisapyörien tapaisia katteita (Gus Kuhn tms). Normisuorittajalla ei tosin ollu varaa tuomosiin osiin vaan laite oli 1-pyttynen britti-putputtaja johon tanko vaihdettu clipareihin tai ace-stongaan, taakse viedyt tapit, äänenvaimentaja vaihdettu äänen"vaimentajaan" ja tavan penkki vaihdettu sporttisempaan. Aihiona ei siis todellakaan ollut K-sarjan Bemari, osaksi syystä että niiden valmistusta ei vielä oltu aloitettu, toisekseen että 2. maailmansodasta vielä niin lyhyt aika että saksalaisella pyörällä olis aikaansaanut nokkapokkaa tai nyrkkeilyä.
Aikanaan tyyli jäi pois isoimmasta muodista, tullakseen sitten taas joskus takaisin. Mutta ei enää samana vaan kehittyneenä, jossa ei tarvitse orjallisesti seurata alkuperäistä kaavaa vaan saa tehdä niinku haluttaa.
Ite kuitenkin miellän vartti- tai bikini -katteet eniten 80-luvun 4-sylinterisiin muskelipyöriin.
En lähtisi tuunailemaan! Suosittelen ajelemaan kesän tai useamman. 
