• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

"Closed loop" -alue

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -kepa-
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
10 000 valmistettua pyörää * (2 * 80$ + 10$ halpaa elektroniikkaa) = 1 700 000$. Tämä lienee se suurin syy. Suurten sarjojen valmistuksessa 10 sentin tarpeettomasta osasta tulee hyvin nopeasti miljoonakustannukset.
Näinhän se on, ellei tehdas sitten pysty kertomaan asiakkaalle (myymään) miksi tästä "le motardista" kannattaisi maksaa $300 enemmän koska sen modaaminen on sitten myöhemmin $1000 halvempaa ja helpompaa.

Ongelma on myös poliittinen koska valmistajien pitäisi olla poliittisesti korrekteja sen suhteen että kaikki piiperöt saadaan tyytyväisiksi ja että nämä eivät ota valmistajaa hampaisiinsa.

Näinpä tämä markkinointiperustelu voitaisiin laittaa vain kilpaosaston viestinnän alle tai laittaa samaan esitteeseen myös tiedot suljetulle alueelle myytävästä kilpamallista ja todeta että "jo vakiomallista alkaen, pyörässä laajakaistalambdoihin perustuva itsesäätyvä polttoaineenruiskutus, jonka avulla on edullista ja vaivatonta tehdä pyörään erilaisia muutoksia"

Ja tietenkin vielä sitten se että jos asiat menee jenkeissä samoin, niin siellä tyyppihyväksytyn pyörän ECU:a ei saa päästä modaamaan oleellisesti (rajat löytyy esi. tuolta Twin-Techin sivulta).

Tällöin pitäisi tietty myydä Racing ECU erikseen tai sitten ECU:ssa tulisi olla jokin "heikkous" jonka kautta eston voi kiertää, mutta sitähän ei voi taas virallisesti kertoa.

Eli selvä tilanne kuin mikä... Perusinsinööri voisi todeta että tekniikka oli tältä osin taas halvempaa ja yksinkertaisempaa kuin asiaan liittyvä politiikka.

Lopputuloshan on tietysti se että poliitikot ovat säätävinään lakeja ja moottoripyöräilijät ovat noudattavinaan niitä.
 
Tere,

Onkos tähän keskusteluun ikinä saatu pistettä? Eli miten tuo lambda eliminaattoreiden aiheuttama röpötys on saatu hallintaan?
 
Tere,

Onkos tähän keskusteluun ikinä saatu pistettä? Eli miten tuo lambda eliminaattoreiden aiheuttama röpötys on saatu hallintaan?

Mun veikkaus olis että älä käytä eliminaattoria, vaan ohjelmoitavaa laajakaista lambdaa, esim Innovate LC-1.

Hypoteettinen esimerkki:
Vakiona ecu pyrkii löytämään closed loop -seoksen jolla AFR on 14,7 -> jolloin kapeakaista lambdan antama jännitearvo on 0,45V. Jos jännite on enemmän, ecu laihentaa seosta/ jos jännite on vähemmän, ecu rikastaa seosta.
Eli ecu ei tiedä paljonko se AFR on, se tietää ainoastaan tuon sensorin antaman volttimäärän, joka taas riippuu siitä usvasta mitä putkessa on.

Pistä tilalle ohjelmoitava lambda, ja konffaa se esim silleen että AFR-arvolla 13,5 lambda anturin antama jännite on 0,45V.
Ja jälleen; jos jännite on enemmän, ecu laihentaa seosta/ jos jännite on vähemmän, ecu rikastaa seosta.
Mutta tässä tapauksessa ecu siis pyrkii saavuttamaan AFR-arvon 13,5, koska ecu pyrkii vain saamaan sensorin arvoksi 0,45V.


Mutu:
Se miksi eliminaattori ei vaan yksinkertaisesti toimi, johtuu siitä että se antaa vain jonkun yhden ainoan muuttumattoman vakiojännitearvon eculle, esim 0,45V.
Noh, sitten kun ecu menee closed loop -tilaan, ja alkaa etsimään sopivaa seosta, ja esim hieman rikastaa seosta, niin edelleen sensorin jännite on 0,45V. No perkele, ecu tuuppaa edelleen lisää soosii koneelle, mutta edelleen sensorin jännite on vain se 0,45V. Eli tuuppas ecu minkä tahansa bensamäärän koneelle, niin ecu luulee että seos pysyy samana, koska "seossensorin" antama jännitearvo pysyy koko ajan samana.
Ei toimi ei.

Ainoa tilanne missä lambda-eliminaattori voi toimia, on se jos ecun softa on suunniteltu siten että mennessään closed loop-tilaan, ja saadessaan heti oikean volttimäärän sensorilta; ecu ei edes ala säätämään seosta.
Ja tuohon tarvitaan lisäksi tietenkin sellainen lambda-eliminaattori jonka antama vakiovolttimäärä on juuri se oikea ecun mielestä.
Eli jos noi kaksi asiaa sattuu osumaan kohdilleen, niin sitten lambda-eliminaattori toimii.


Lisää mutua:
Jos tuota röpötysongelmaa haluaisi lähteä tutkimaan, niin se onnistuu dataloggerilla. Eli ensin ajelee eliminaattorin kanssa, ja sitten kun kone alkaa röpöttämään, niin katsoo datasta millä ehdoilla (aika, kierrokset, kaasunasento, jne) ecu meni closed loop -tilaan.
Sen jälkeen orggis lambda takaisin kiinni, ajaa ecun closed loop -tilaan, ja mittaa sen jännitteen.

Sit vertailee eliminaattorin antamaan jänniteeseen:

Jos jännite on eri, niin sitten voi olla 50-60 mahollista saada homma toimimaan, eli pitää tehdä sellanen eliminaattori jonka antama jännite on ko ecun mielestä oikea. Eli siis sama jännite kuin mitä orggis lambda antaa sillon kun ecu on closed loop -tilassa ja tyytyväinen seokseen.

Jos jännite on sama, niin sit ei oo mitään mahista saada mopoa eliminaattorilla toimimaan, koska ecun softa vaan ei tykkää siitä vakiojännite-tilanteesta ollenkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Vakiona ecu pyrkii löytämään closed loop -seoksen jolla AFR on 14,7 -> jolloin kapeakaista lambdan antama jännitearvo on 0,45V. Jos jännite on enemmän, ecu laihentaa seosta/ jos jännite on vähemmän, ecu rikastaa seosta.
...
Pistä tilalle ohjelmoitava lambda, ja konffaa se esim silleen että AFR-arvolla 13,5 lambda anturin antama jännite on 0,45V.
Ja jälleen; jos jännite on enemmän, ecu laihentaa seosta/ jos jännite on vähemmän, ecu rikastaa seosta.
Mutta tässä tapauksessa ecu siis pyrkii saavuttamaan AFR-arvon 13,5, koska ecu pyrkii vain saamaan sensorin arvoksi 0,45V.

Sen mitä olen noita Keihinin ECUja loggaillut niin tuossa vakiotilanteessakaan ECU ei koskaan saa aikaan juuri optimaalista volttilukemaa. Siis siinä mielessä että ECU haarukoisi aikansa ja sopivat voltit löydettyään toteaisi että seos on nyt OK ja lopettaisi välppäämisen.

Käytännössä closed-loopissa ECU veivaa seosta koko ajan laihemmalle-rikkaammalle-laihemmalle-rikkaammalle loputtomasti tuon tavoitevoltin ympärillä.

Pitäisi melkein logata jossain välissä ja käytännössä katsoa mitä se sitten tekee jos saa samaa volttia koko ajan.
 
Sen mitä olen noita Keihinin ECUja loggaillut niin tuossa vakiotilanteessakaan ECU ei koskaan saa aikaan juuri optimaalista volttilukemaa. Siis siinä mielessä että ECU haarukoisi aikansa ja sopivat voltit löydettyään toteaisi että seos on nyt OK ja lopettaisi välppäämisen.

Käytännössä closed-loopissa ECU veivaa seosta koko ajan laihemmalle-rikkaammalle-laihemmalle-rikkaammalle loputtomasti tuon tavoitevoltin ympärillä.

Pitäisi melkein logata jossain välissä ja käytännössä katsoa mitä se sitten tekee jos saa samaa volttia koko ajan.
Ok, eli käytännössä tarkottaa sitä että eliminaattori ei yksinkertasesti toimi.
Vaan pitää olla ohjelmoitava lambda jos haluaa seosta muuttaa closed loop -alueella.
 
Pitäisi melkein logata jossain välissä ja käytännössä katsoa mitä se sitten tekee jos saa samaa volttia koko ajan.

Voisin arvata, että vanhemmat ECU:t on tyytyväisiä ja lopettaa venkslaamisen, koska lambda tasoittuu. Uudemmat ECU:t kattoo, että eihän tää voi pitää paikkaansa, venkslaa säätöä hetken aikaa ja kun lambda-arvo ei reagoi, sytyttää vikavalon.

Normaalistihan tuo lambda ei pysy vakiona koskaan, koska joka työkierrolla täytös on hieman erilainen ja palaminen ei tapahdu samalla tavalla kahta kertaa peräkkäin. Cycle-to-cycle variaatio on siis liian iso siihen, että päästäisiin tarkasti juuri tiettyyn lambda-arvoon.
 
Tuon takiahan Esim: Dynojet on kehittänyt pyörän oman lambda johdon väliin tulevan optimaiserin.
jolla saa säädettyä closed looppi alueen 14,7 sijaan mihin itte haluaa,hyödyntäen pyörän omaa anturia.Eikä vissiin ole kun reilun 100e mokkula...

Oiskohan tuoltakin saatavilla apuja http://ecunleashed.com/
 
Omasta pyörästä tuo ongelma selvisi niinkin helpolla, kuin tekemällä Yoshimuraan lambdoille paikat.

En ole itse vielä päässyt ajamaan, kun pyörä seisoo lumen keskellä Jyväskylässä liikkeessä, mutta Kuvan MP:n Samin mukaan nyt pelittää hyvin.
 
Tuon takiahan Esim: Dynojet on kehittänyt pyörän oman lambda johdon väliin tulevan optimaiserin.
jolla saa säädettyä closed looppi alueen 14,7 sijaan mihin itte haluaa,hyödyntäen pyörän omaa anturia.Eikä vissiin ole kun reilun 100e mokkula...
Mutu:
Ei ole käytännössä mahdollista tuo "jolla saa säädettyä closed looppi alueen 14,7 sijaan mihin itte haluaa,hyödyntäen pyörän omaa anturia" koska se mopon oma anturi on kapeakaista lambda, ja se kykenee mittaamaan AFR:ää vain välillä 14,0-15,0.
 
Jaa,mites se on mahdollista että pyörään (R1-10) laitettiin kyseinen mokkula ja säädettiin se arvoon 13,6...mitattiin samalla ajossa (Jarrupenkissä) jarrupenkin lamndalla ja se näytti väliä 13,5-13,8...eli siinä pyörässä ainakin näkyi pelaavan kohtuu hyvin?
 
Jaa,mites se on mahdollista että pyörään (R1-10) laitettiin kyseinen mokkula ja säädettiin se arvoon 13,6...mitattiin samalla ajossa (Jarrupenkissä) jarrupenkin lamndalla ja se näytti väliä 13,5-13,8...eli siinä pyörässä ainakin näkyi pelaavan kohtuu hyvin?
Ök, eli mutuilin väärin. Joten mutuilempa lisää. Noissa ohjelmoitavissa laajakaistalambdoissa se kapeakaistan matkiminen on tehty suoraan 14-15 alueelle.
Mutta normaali kapeakaista taitaa toimia tohon tyyliin, jolloin tuo säätäminen on jossain määrin mahdollista:

wide_b1.jpg
 
Eihän se ihan täydellisti toiminu,mut kuitenkin niin että pyörä tuntuu ajossa hyvältä...eikä esiinny mitään nykimisiä yms yms...jos paremman haluais niin tarvis kai päivittää koko moottorin ohjaus...
 
Mutta normaali kapeakaista taitaa toimia tohon tyyliin, jolloin tuo säätäminen on jossain määrin mahdollista
Joo, mahdollista mutta käytännössä hyvin epämääräistä. Kuten tuosta käppyrästäkin näkyy, niin tuosta lambda 1.0:n ympäriltä rikkaammalla päin mentäessä jännite vaihtelee aika raskaasti anturin lämpötilan mukaan. Ja mun tietääkseni anturiyksilö, anturin ikä ja muut vastaavat tekijät aiheuttavat vielä lisää vaihtelua. Eli käytännössä tuo siirtyminen ideaaliseoksen (lambda 1) ympärillä rikkaalle tai laihalle on ainoa asia mitä kapeakaista-anturilla voi mitata tarkasti.

Eli saattaahan tuollainen kapeakaista-anturin perään laitettava "huijauspalikka" toimia jotenkin pieneen closed-loop-alueen rikastamiseen, mutta tulos ei välttämättä ole kauhean luotettava eri tilanteissa.

Tuo anturin jännitemuutos tuossa lambda 1:n ympärillä on muuten varsin jyrkkä. Käytännössä on likimain mahdotonta säätää konetta niin, että anturin jännite pysyisi tuossa 0,5V nurkilla. Tästä johtuen nuo moottorinohjauksetkin pyrkivät säätämään seosta niin, että jännite pomppii tasaisesti tuon 0,5V arvon molemmin puolin.
 
Hiukka aihetta sivuten, tuli testattua kaverilta ylimääräiseksi jäänyttä Dynojetin O2-eliminaattoria. Toi antaa ECU:lle koko ajan 1,275V. Eli ECU luulee että pyörä on aina rikkaalla.

Iha paskalta vehkeeltä vaikuttaa näin äkkiseltään. Tuohan johtaa siihen että ECU trimmaa laihemmalle oman sallitun asteikkonsa toiseen laitaan.

Tai kai se jollain järjellä rauhoittaa closed-loop alueen, kun ne trimmit ovat lopulta tapissa. Mutta useimmilla ukoilla toi eliminaattori taitaa mennä kiinni vasta dynossa. Eli dynossa hierotaan kartta kohdalleen, mutta koska ECU ei ole välttämättä trimmannut vielä loppuun asti niin session jälkeen kartta valuu hiljalleen laihemmalle.
 
Sen mitä olen noita Keihinin ECUja loggaillut niin tuossa vakiotilanteessakaan ECU ei koskaan saa aikaan juuri optimaalista volttilukemaa. Siis siinä mielessä että ECU haarukoisi aikansa ja sopivat voltit löydettyään toteaisi että seos on nyt OK ja lopettaisi välppäämisen.

Käytännössä closed-loopissa ECU veivaa seosta koko ajan laihemmalle-rikkaammalle-laihemmalle-rikkaammalle loputtomasti tuon tavoitevoltin ympärillä.

Pitäisi melkein logata jossain välissä ja käytännössä katsoa mitä se sitten tekee jos saa samaa volttia koko ajan.

Juurikin tuolla tavallahan sen pitääkin toimia normaalilla kapeakaistalambdalla. Se veivaa nopeassa tahdissa laihan ja rikkaan välillä, jolloin keskiarvo on kohdallaan kattia varten. Anturin jännite muuttuu jyrkästi juuri tuossa 14,7 tienoilla ja ecu reagoi nopeasti muutokseen.

Omasta Trumpasta olen loggaillut sen verran, että closed loop on vain ja ainoastaan tyhjäkäynnillä. Ajossa on aina open loop. Tästä syystä en ole asiaan puuttunut millään tavalla, koska kone käy ja vetää hyvin kaikissa tilanteissa. Päinvastoin olen pyrkinyt säätämään osakaasun riittävän laihalle, jotta kulutus matka-ajossa pysyy aisoissa ja kone ei karstoitu turhaan ylirikkaasta seoksesta. Naru kireällä on sitten säädetty muut asiat mielessä. Periaate että joka ajotilanteessa seos on oltava 13:1 on totaalisen väärä.
 
Viimeksi muokattu:
Olenpas unohtanut tämän lirpakkeen kokonaan. Pahoillani siitä, että en aikoinani muistanut kirjoittaa omaa ratkaisua tänne. Ongelma ratkesi lopulta sillä, että pyörään asennettiin GIPRO with Atre -vaihdenäyttö jonka avulla saatiin ECU näkemään kokoajan tietty vaihde silmässä joka taasen rajasi tuon closed loop -alueen niin alas, että sillä ei ollut enää käytännössä mitään merkitystä. Alemmilla vaihteilla tuo closed loop -alue ylettyi aika ylös, mutta olikohan niin, että juuri 5 -vaihde oli se jossa se oli alimmallaan ylettyen ainoastaan sinne vähän yli 2krpm. Näin saatiin käytännössä koko kierrosalue säädettyä PC:n avulla.

Tänä päivänä näyttäisi olevan jo tarjolla vähän parempia ratkaisuja eikä koko PC:tä edes tarvitse.

http://ecunleashed.com/products/motorcycles/kawasaki/
 
Back
Ylös