Tarvii olla rohkea ja itsenäinen, olla menemättä mihinkään sen mukaan mitä ulkopuoliset suosittelee. Siksi ainoa oikea mulle on - ei kyykky eikä customi vaan moottoripyörä, jota ajetaan selkä suht pystyssä eli pystypyöräksihän sitä kutsutaan. Siinä on ajoasento ainoa ergonomisesti jotenkin toimiva. Jos moottoripyörällä ajelee pitkää matkaa, ymmärtää että katteista voi olla mukavuudelle hyötyä, mutta lyhyillä matkoilla niistä on vain haittaa. Nakupyörällä tuntuu ilmavirtakin edes vähän. Huomaa tauon jälkeen ajellessa, miten vatsalihakset ja kaulalihakset saa treeniä.
Monet kyykkykuskit ja customikuskit on näköjään tyyppeinä molemmat samanlaisia, ajavat prätkällä ulkoisten tekijöiden takia eli sen vuoksi miltä se näyttää tai luulevat että näyttää. Eivät sen vuoksi miltä se tuntuu. Luulevat että kärsimys, joka kuuluu kauppaan, jalostaa.
Jotkin custompyörät toisaalta on erittäin mukavia, tämä on poikkeus asiaan. Niillä kuitenkin on pyörän hallinta melko edessä olevien jalkojen asennon vuoksi hiukan vaikeampaa aktiiviselle ajamiselle joten oikeastaan ne ovat vaativampia ajaa ja käsitellä. Myös alaselkä on vaarassa, kun painoa ei saa helposti jaloilla kevennettyä.
Kyykky ei niin käy selän päälle, mutta niska on kovilla. Itse en pysty istumaan minkään matalalta ajettavan puikoissa koska niskanikamat on painuneet ja hermot puristuksissa. Alaselkä taas ei salli iskuja kun sielläkin on hermot ahtaalla...
