Etupyörän käytös

[willik]

top-out jousi keula:
Vapaa pituus: 190mm.
Painauma: 20mm.
Painauma kuskin kanssa: 40mm.

Ilman top-out jousta
Vapaapituus: 200mm
Painauma: 20mm
Painauma uskin kanssa: 40mm.

Eli painauma sama 20mm. Riippuu miten asian ajattelee. Itse mittaan vapaan pituuden esim liukuputkesta. Ei jousen pituus kiinnosta tässä minun mittaus tyylissä. Eri tyyli säätää, sitä tää vain on.
edit. tämä siis jos säädetään mm lukemien perusteella. Painauman pitäisi olla eri tuolla 1/3-osa joustomatka ajattelulla.

 

[vma]

Ystäväni CBR1000RR ratapyörä rupesi radalla myös etupäätään täristämään aikain saatossa. Talven aikana tuubit purettiin, ja sieltä sisältä kuulemma olivat jotkin muoviset liukuholkit(?) kulahtaneet. Niiden vaihto oli auttanut tuohon ongelmaan.

 

[scuuba]

top-out jousi keula:
Vapaa pituus: 190mm.
Painauma: 20mm.
Painauma kuskin kanssa: 40mm.

Ilman top-out jousta
Vapaapituus: 200mm
Painauma: 20mm
Painauma uskin kanssa: 40mm.

Eli painauma sama 20mm. Riippuu miten asian ajattelee. Itse mittaan vapaan pituuden esim liukuputkesta. Ei jousen pituus kiinnosta tässä minun mittaus tyylissä. Eri tyyli säätää, sitä tää vain on.
edit. tämä siis jos säädetään mm lukemien perusteella. Painauman pitäisi olla eri tuolla 1/3-osa joustomatka ajattelulla.

Edelleenkään et ymmärrä top-out jousen vaikutusta.

Jos kayttää tuota sinun esimerkkiä niin:

top-out jousi keula:
Vapaa pituus: 190mm.
Painauma: 10mm.
Painauma kuskin kanssa: 30mm.

Ilman top-out jousta
Vapaapituus: 200mm
Painauma: 20mm
Painauma kuskin kanssa: 40mm.

Miksi sinun tavalla mitattuna painauma pieneni 10mm vaikka sama jousi ja sama kuorma?

 

[willik]

top-out jousi keula:
Vapaa pituus: 190mm.
Painauma: 20mm.
Painauma kuskin kanssa: 40mm.

Ilman top-out jousta
Vapaapituus: 200mm
Painauma: 20mm
Painauma uskin kanssa: 40mm.

Eli painauma sama 20mm. Riippuu miten asian ajattelee. Itse mittaan vapaan pituuden esim liukuputkesta. Ei jousen pituus kiinnosta tässä minun mittaus tyylissä. Eri tyyli säätää, sitä tää vain on.
edit. tämä siis jos säädetään mm lukemien perusteella. Painauman pitäisi olla eri tuolla 1/3-osa joustomatka ajattelulla.

Edelleenkään et ymmärrä top-out jousen vaikutusta.

Jos kayttää tuota sinun esimerkkiä niin:

top-out jousi keula:
Vapaa pituus: 190mm.
Painauma: 10mm.
Painauma kuskin kanssa: 30mm.

Ilman top-out jousta
Vapaapituus: 200mm
Painauma: 20mm
Painauma kuskin kanssa: 40mm.

Miksi sinun tavalla mitattuna painauma pieneni 10mm vaikka sama jousi ja sama kuorma?

painaumiin sitten taasen ei vaikuta top-out jousi

Top out jousen ei pitänyt vaikuttaa painaumaan, kuten ylhäällä sanoit. Joustomatkan pituuteen vaikuttaa kyllä.

Jos säädetään ohjekirjojen mukaan painaumaa lukemaan X. Joustomatkan pituudella ja vapaalla painaumalla ei silloin ole muuta väliä, kuin tunnistaa se että onko jousi jäykkä vai löysä.

1/3 esijännitys joustomatkasta vaikuttaa top-out jousi. Tällöin painauma kuskin kanssa muuttuu 1/3*joustomatka.

 

[scuuba]

Edelleenkään et ymmärrä top-out jousen vaikutusta.

Jos kayttää tuota sinun esimerkkiä niin:

top-out jousi keula:
Vapaa pituus: 190mm.
Painauma: 10mm.
Painauma kuskin kanssa: 30mm.

Ilman top-out jousta
Vapaapituus: 200mm
Painauma: 20mm
Painauma kuskin kanssa: 40mm.

Miksi sinun tavalla mitattuna painauma pieneni 10mm vaikka sama jousi ja sama kuorma?

painaumiin sitten taasen ei vaikuta top-out jousi

Top out jousen ei pitänyt vaikuttaa painaumaan, kuten ylhäällä sanoit. Joustomatkan pituuteen vaikuttaa kyllä.

Ei se vaikutakkaan painaumaan ks esimerkit. Mutta se sun mittaustapa antaa sulle väärän vapaan pituuden ja sitä myöten väärän painauman.

 

[willik]

Ei se mitään väärää mittaa anna. Mitattu tulos on mitattu tulos.

Tuossa mittaustavassa mitä käytän minua kiinnostaa pelkästään painaumat.
Eli lukemat mitä haluan tietää: vapaapainauma ja painauma kuskin kanssa.
Jos ohjekirja/öhlinssin jousitus opas ilmoittaa kaksi lukemaa: vapaapainauma(static sag without rider, free sag) ja painauma kuskin kanssa(static sag with rider, rider sag).

Jos muuttaa esijännitystä mittausten välissä, silloin tulee virhettä. Mikäli top-out jousi esijännityksen muuttuessa muuttaa iskunvaimentimen liikkeen pituutta.

 

[parjan_fin]

Olen ajanut Jokkista jo jonkun vuoden samalla K3 tonnisella GSX-R:llä. Ainakin pari vuotta kovassa, pystyssä tapahtuvassa jarrutuksessa on esiintynyt huomattavaa tärinää. Levyissä tuskin on vikaa, koska tärinä ilmenee vain (minun) maksimijarruissa. Tärinän taajuus noin 2-4Hz ja voimakkuus niin iso että sen erottaa nokassa kiinniolevan videokameran kuvasta helposti.
Osaisiko joku kertoa mitä etupäässä silloin tapahtuu ja pystyykö jollain säädöllä sitä vaimentamaan tai ehkä siirtämään vielä kovempaan jarruun?
Alusta on vakio, lukuunottamatta hivenen jäykempiä etujousia. Ajan pehmeällä alustalla, vähän puristusvaimennusta, vähän enemmän paluuta.

Hannu

Tuo sun kuvaama ongelma saattaa johtua useasta eri syystä. Listattuna alla, ainakin osa:

- keula pohjaa, eli liian vähän esijännitystä / liian löysät jouset
- keulassa liikaa paluuvaimennusta
- jarrusatulan männät paskaset
- ohjauslaakeri väljä
- keulan liukuholkit väljentyneet
- keulan stefat kuivat ja / tai rikki
- levyt kierot, tosin silloin tuo nypytys tuntuisi jarrukahvassa asti
- kaikkien noiden yhdistelmät

Pohjaamista saa vähennettyä esijännitystä lisäämällä tai vaihtamalla tiukemmat jouset. Ohjeita esijännityksen / painumien mittaamiseen on paljon. Itse olen luottanut Öhlinsin ohjeisiin.

Jos keulassa on hydraulistopparit / pohjaanlyöntikumit niin niiden poistolla saa joustomatkaa lisää. Nippusiteen käyttöä en suosittele, sillä se kerää likaa ja vie sitä pölysuojille ja sitä kautta stefoille. O-rengas on paras vaihtoehto.

Jos on liikaa paluuvaimennusta niin keula pakkaa kasaan ja ei pääse jarruissa muuta kuin painumaan koko ajan kasaan.

Paskaiset jarrusatulan männät saattaa aiheuttaa nypytystä, koska eivät liiku normaalisti ja sitä kautta toimi lineaarisesti ja tasaisesti.

Ohjauslaakerin väljyyden saat selville sillä että laitat toisen käden yläkolmion päälle niin että sormet on rungossa ja kämmen emäputken kohdalla. Sitten toisella kädellä painat jarrua ja alat rauhallisesti liikuttamaan mopoa edes-takaisin. Jos siellä on väljää niin sen "klonksahduksen" tuntee kämmenessä, joka on emäputken päällä.

Keulan liukuholkkeja ei oikein näe muutoin kuin ottamalla putken käteen, purkamalla ja tutkimalla. Melkein siis paras viedä jollenkin alusta huollettavaksi. Sama koskee stefojen vaihtoa.

Stefoja voi ja kannattaa huoltaa niin että pudotat pölysuojan alas, ruiskautat sinne stefan ja liukuputken pintaan perus WD-40:stä yleisrasvaa ja sen jälkeen pumppailet keulaa ylös-alas. Näin saat paskoja pois sieltä välistä ja rasvaa stefan ja liukuputken väliin. Näin alkaa samalla keula liikkumaan herkemmin. Negatiivin käyttöä en suosittele sinne väliin, sillä negatiivillä helposti tunkee vaan enemmän paskaa keulaan sisälle ja se paska on helposti jossain venttiilin / shimmipakan välissä sitten sotkemassa vaimennuksia. Tuollainen stefojen rasvaus / liukuputken putsaaminen on hyvä tehdä vähintään kerran viikonlopussa, varsinkin kisakäytössä. Tällä tavalla saat pidettyä keulan liikkeet herkkinä, sillä voit kuvitella kuinka tahmainen liikkeiltään on kuiva liukuputki vastaan kuiva stefa, ei meinaa oikein alusta liikkua herkästi.

Niin ja K3:ssa ei muistaakseni ole top-out jousta, joten siitä sun ei tartte välittää.

Eli tuohulista:

- testaa ohjauslaakeri
- mittaa painumat
- mahdollisesti huollata alusta, kisakäytössä kerta / kausi, itse huollatin kaks kertaa / kausi.
- putsaa jarrusatulat
- putsaa ja rasvaa stefojen ja liukuputken pinnat

 

[scuuba]

Niin ja K3:ssa ei muistaakseni ole top-out jousta, joten siitä sun ei tartte välittää.

Ja sen saa helpoiten varmistettua sillä, että mittaa keulan vapaan pituuden esijännitys täysilllä ja nollilla.
Jos keulan vapaa pituus muuttuu, keulassa on top-out jousi.
Jos vapaa pituus ei muutu, keulassa ei ole top-out jousta (tai sit se on niin lyhyt ja jäykkä ettei se vaikuta vapaaseen pituuteen).

 

[willik]

Niin ja K3:ssa ei muistaakseni ole top-out jousta, joten siitä sun ei tartte välittää.

Voisitko näin ohimennen sanoa sen viimeisen naulan arkkuun, että onko tuosta top-out jousesta edes välitettävä kun touhuu noiden painaumien kanssa? En googlella löytäny selitystä, että mitä sillä loppuen lopuksi ajetaan takaa?

Olet sen verran pro-tason mies, että sanasi on mielipiteeni  

 

[parjan_fin]

Niin ja K3:ssa ei muistaakseni ole top-out jousta, joten siitä sun ei tartte välittää.

Ja sen saa helpoiten varmistettua sillä, että mittaa keulan vapaan pituuden esijännitys täysilllä ja nollilla.
Jos keulan vapaa pituus muuttuu, keulassa on top-out jousi.
Jos vapaa pituus ei muutu, keulassa ei ole top-out jousta (tai sit se on niin lyhyt ja jäykkä ettei se vaikuta vapaaseen pituuteen).

Helpoin tapa on, keulan ollessa ilmassa, painaa jalalla etuvanteesta alaspäin, jos liikkuu alaspäin siellä, mitä todennäköisimmin, on top-out jousi. Jos ei liiku, ei ole. Se mitä luulen tietäväni on se että liikerata on moposta riippuen 5 - 10 mm välillä, pääsääntöisesti.

Vieläkin helpompaa on varmaankin käyttää Googlea ja ettiä ko. pyörän faktat.

 

[scuuba]

että onko tuosta top-out jousesta edes välitettävä kun touhuu noiden painaumien kanssa? En googlella löytäny selitystä, että mitä sillä loppuen lopuksi ajetaan takaa?

Tos on racetechin selitys asiasta:
http://www.racetech.com/html_files/preload.htm

 

[Oiva]

Kiitos näistä infoista, puran talven aikana keulan muutenkin ja käyn tarkistuslistan samalla läpi. Nyt alkuun laitan nipparin kiinni ja sahaan Tuusulan väylää eestaas koko loppuillan.

 

[parjan_fin]

Niin ja K3:ssa ei muistaakseni ole top-out jousta, joten siitä sun ei tartte välittää.

Voisitko näin ohimennen sanoa sen viimeisen naulan arkkuun, että onko tuosta top-out jousesta edes välitettävä kun touhuu noiden painaumien kanssa? En googlella löytäny selitystä, että mitä sillä loppuen lopuksi ajetaan takaa?

Olet sen verran pro-tason mies, että sanasi on mielipiteeni  

Kiitos kehaisusta, mutta en itseäni sinne kyllä luokittele

Muttamutta. Riippuu täysin siitä, kummasta päästä liukuputkea mittaat, eli mittaatko alhaalta ylöspäin vai ylhäältä alaspäin.

Tuolla tarkoitan sitä että jos tiedät täyden jouston matkan ja mittaat liukuputken alapäästä pölysuojan alareunaan niin silloin ei top-out jousesta tarvitse välittää. Silloin se on vain matematiikkaa, eli täysjousto miinus mitattu matka liukuputken alapäästä pölysuojaan ja saadaan joko staattinen tai lastattu painuma, riippuu siitä onko mopon päällä ollut kuskia.

Jos taas mittaat nippusiteesta / O-renkaasta pölysuojaan silloin kun keula on ylhäällä, niin silloin tarvitsee ottaa top-out jousi huomioon. Ja se otetaan huomioon niin että mittauksen aikana, joko itse tai kaveri, painaa etuvannetta alaspäin niin että top-out jousen vaikutus saadaan nollattua. Eli saadaan "venytettyä" keula täyteen joustomatkaansa.

Jos top-out jousta ei ole, niin tuolla vanteen alaspäin nykimisellä ei ole sen suurempaa merkitystä, tosin ei myöskään haittaa.

Osasinkohan selittää niin että tuosta jotain tajuaa

Se mitä, käsittääkseni, top-out jousi tekee on se että kun keula pääsee mutkan avauksessa tai jossain röykyn jälkeisessä ulosjoustossa täyteen joustoonsa, niin se ei mene sinne yhdellä rysäyksellä / potkasulla, vaan siellä on ns negatiivistä joustoa ja keula tällöin seuraa paremmin alustaa ja pitää pidon paremmin asfalttiin. Näin sen itse olen itselleni pähkäillyt.

Enskoissa / crosseissahan tuollaista ei kovin monissa keuloissa ole ja sen "kolahduksen" huomaa niissä helpommin, kun loikkaa jostain ja paluuvaimennusta ei ole tarpeeksi. Keula oikein "rysähtää" täyteen joustoonsa ja ikäänkuin "pohjaa" yläpäähän, jos näin voisi sanoa

Top-out jousella pyritään osin estämään tuota "yläpäässä" tapahtuvaa pohjausta tai ainakin vaimentamaan sitä.

 

[-JuhaK-]

Oletteko hifistelleet englanninkielisen termin "stiction" kanssa? Se pitäisi ottaa huomioon mitatessa staattista painumaa ja samalla se kertoo jousituksen kunnosta/laadusta.

 

[scuuba]

Oletteko hifistelleet englanninkielisen termin "stiction" kanssa? Se pitäisi ottaa huomioon mitatessa staattista painumaa ja samalla se kertoo jousituksen kunnosta/laadusta.

No mä oon ottanu sitä sen verran mitatessa huomioon, että ennen mittausta esim hieman ravistelee keulaa, ei siis pumppaa ylös-alas, vaan ravistelee nopeammin, jolloin voima riittää ylittämään ton staattisen kitkan, ja keula liukuu lähemmäksi sitä pistettä mihin se asettuisi kitkattomassa ympäristössä.

Ja voithan sä testata tota silleen ett nostat keulaa ylös ja päästät pehmeästi, mittaat, painat keulaa alas ja päästät pehmeästi, ja mittaat, ja sit "ravistelet", ja mittaat.
Siit voit sit hifistellä sun keulan stictioo.

 

[-JuhaK-]

Oletteko hifistelleet englanninkielisen termin "stiction" kanssa? Se pitäisi ottaa huomioon mitatessa staattista painumaa ja samalla se kertoo jousituksen kunnosta/laadusta.

No mä oon ottanu sitä sen verran mitatessa huomioon, että ennen mittausta esim hieman ravistelee keulaa, ei siis pumppaa ylös-alas, vaan ravistelee nopeammin, jolloin voima riittää ylittämään ton staattisen kitkan, ja keula liukuu lähemmäksi sitä pistettä mihin se asettuisi kitkattomassa ympäristössä.

Ja voithan sä testata tota silleen ett nostat keulaa ylös ja päästät pehmeästi, mittaat, painat keulaa alas ja päästät pehmeästi, ja mittaat, ja sit "ravistelet", ja mittaat.
Siit voit sit hifistellä sun keulan stictioo.

Suspension for Mortals opetusvideolla setä sanoi ettei sitä keulaa pidä ravistella/rynkyttää. Vaan staattinen painuma on mainitsemiesi mittaustapojen keskiarvo. Painetun ja nostetun mittauksen erotuksen arvo ei saisi ylittää 10mm, jos menee yli niin jotain on vialla. Alle 10mm erotus on ok, normaalisti 6-7mm ja hyvässä keulassa luokkaa 3-4mm. Takana vastaavasti alle 5mm ok.

 

[scuuba]

Suspension for Mortals opetusvideolla setä sanoi ettei sitä keulaa pidä ravistella/rynkyttää. Vaan staattinen painuma on mainitsemiesi mittaustapojen keskiarvo.

Noku ei aina jaksa hifistellä 101%. Ja ku tolleen ravistelemalla pääsee sen verran lähelle keskiarvoo, nii riittää mulle.
Varsinkaan ny ku noi keulan jouset on sopivat mulle, niin välillä hifistelen esijännitystä ihan ratafiilispohjalta, ilman ett edes tarvii mitata painaumaa, ku tiedän ett se on jossai 30-40mm tontilla, tai siel päin.

 

[willik]

Niin ja K3:ssa ei muistaakseni ole top-out jousta, joten siitä sun ei tartte välittää.

Voisitko näin ohimennen sanoa sen viimeisen naulan arkkuun, että onko tuosta top-out jousesta edes välitettävä kun touhuu noiden painaumien kanssa? En googlella löytäny selitystä, että mitä sillä loppuen lopuksi ajetaan takaa?

Olet sen verran pro-tason mies, että sanasi on mielipiteeni  

Kiitos kehaisusta, mutta en itseäni sinne kyllä luokittele  

Muttamutta. Riippuu täysin siitä, kummasta päästä liukuputkea mittaat, eli mittaatko alhaalta ylöspäin vai ylhäältä alaspäin.

Tuolla tarkoitan sitä että jos tiedät täyden jouston matkan ja mittaat liukuputken alapäästä pölysuojan alareunaan niin silloin ei top-out jousesta tarvitse välittää. Silloin se on vain matematiikkaa, eli täysjousto miinus mitattu matka liukuputken alapäästä pölysuojaan ja saadaan joko staattinen tai lastattu painuma, riippuu siitä onko mopon päällä ollut kuskia.

Jos taas mittaat nippusiteesta / O-renkaasta pölysuojaan silloin kun keula on ylhäällä, niin silloin tarvitsee ottaa top-out jousi huomioon. Ja se otetaan huomioon niin että mittauksen aikana, joko itse tai kaveri, painaa etuvannetta alaspäin niin että top-out jousen vaikutus saadaan nollattua. Eli saadaan "venytettyä" keula täyteen joustomatkaansa.

Jos top-out jousta ei ole, niin tuolla vanteen alaspäin nykimisellä ei ole sen suurempaa merkitystä, tosin ei myöskään haittaa.

Osasinkohan selittää niin että tuosta jotain tajuaa  

Se mitä, käsittääkseni, top-out jousi tekee on se että kun keula pääsee mutkan avauksessa tai jossain röykyn jälkeisessä ulosjoustossa täyteen joustoonsa, niin se ei mene sinne yhdellä rysäyksellä / potkasulla, vaan siellä on ns negatiivistä joustoa ja keula tällöin seuraa paremmin alustaa ja pitää pidon paremmin asfalttiin. Näin sen itse olen itselleni pähkäillyt.

Enskoissa / crosseissahan tuollaista ei kovin monissa keuloissa ole ja sen "kolahduksen" huomaa niissä helpommin, kun loikkaa jostain ja paluuvaimennusta ei ole tarpeeksi. Keula oikein "rysähtää" täyteen joustoonsa ja ikäänkuin "pohjaa" yläpäähän, jos näin voisi sanoa

Top-out jousella pyritään osin estämään tuota "yläpäässä" tapahtuvaa pohjausta tai ainakin vaimentamaan sitä.

Erinomaisesti selitetty

Ei ole tullu vastaan tosiaan crossien/smotojen keulassa tuommosta keksintöä, eikä edes kuullut puhuttavan. Mutta nyt tietää, kiitos.

 

[scuuba]

Ei ole tullu vastaan, eikä edes kuullut puhuttavan. Mutta nyt tietää,

Hyvä hyvä hyvä!  

 

[hoovee68]

Ensinnäkin kiitokset kaikille vastaamaan vaivautuneille.
Ohjauslaakeri on terve, painumat ovat ainakin tontilla jos eivät aivan millilleen kohdallaan. Etupumput jäivät viime talvena huollattamatta, vähäisen ajelun tekosyyllä, mutta ensi talvena on huolto edessä. Stefojen rasvaamista ei ole tullut harrastettua, sitä pitää kokeilla.
Keulan huoltoa ajatellen onko hydraulistopparien poisto hyvä idea eli tarviiko niitä radalla? Entä onko kukaan kokeillut laittaa vaimenninöljyä pumppuihin hiven ohjetta enemmän? Öljynpinta esim. 5mm korkeammalla toisi loppuun enemmän progressiivisuutta, hyvä idea?

Hannu