retrokawa
New member
Jep. Toistaiseksi olen vain rempannut moottorin ja maalannut pyörän, mutta jatkossa aikomus opetella hieman ihan rakenteluakin. Tuo kivasti ymmärräystä lajiin, kun saa jotain toimivaa aikaiseksi yrityksen ja erehdyksen kautta.
Fork emulaattori
- Keskustelun aloittaja retrokawa
- Aloituspäivä
Jep. Toistaiseksi olen vain rempannut moottorin ja maalannut pyörän, mutta jatkossa aikomus opetella hieman ihan rakenteluakin. Tuo kivasti ymmärräystä lajiin, kun saa jotain toimivaa aikaiseksi yrityksen ja erehdyksen kautta.
scuuba
New member
Pidennä takahaarukkaa, niin joustoliikkeen pituuskin kasvaa, ja samalla hiekkatieajo-ominaisuudetkin paranee.Se todellinen ongelma taitaa olla, että kaipaan 130mm katupyörän joustolta enduropyörän ominaisuuksia.
Ja kyllä, kyseessä on rakenteluprojekti, jossa tuosta katupyörästä olen tekemässä "hiekkatiepyörää", eli jotain katupyörän ja enduron välistä. Ei siis mitään soratieohjusta, vaan mukava ajettavaa erityisesti soralla, missä ei voi noita kuoppia oikein vältellä.
Yksi optio tässä kokonaisuudessa on vielä jatkaa tuota joustovaraa vaikkapa 30mm, jolloin kokonaisjoustoa olisi jo 160mm. Tämä tosin edellyttäisi isohkoja muutoksia myös taakse, jotta olisi mielekäs. Takajousissa on vain 85mm joustoa (tuplajouset) ja tuon kasvattaminen vaatisi pakoputken muuttamista, koska ottaisi muuten haarukkaan kiinni.
Win-Win!
retrokawa
New member
Stereoperän jouston kasvatus onnistuu helposti pidemmillä jousipaketeilla, mutta ongelma on, että tuo haarukka ottaa kiinni pakoputkiin, jotka ovat siis hyvin alhaalla. Optiot ovat leventää äänenvaimetajien asentoa tai asentaa kokonaan uudet putket/vaimentajat. Jälkimmäiset taas melko kalliita muutoksia.
Yksi tapa voisi tietty olla muuttaa nykyisen jousen kiinnityspisteitä, joilloin saisi enemmän joustomatkaa, mutta vastaavasti vähemmän jäykkyyttä. En tiedä muuttuuko siinä lopulta mikään.
scuuba
New member
Senpä takia kannattaakin pidentää takahaarukkaa, yksinkertainen ja halpa ratkaisu.Stereoperän jouston kasvatus onnistuu helposti pidemmillä jousipaketeilla, mutta ongelma on, että tuo haarukka ottaa kiinni pakoputkiin, jotka ovat siis hyvin alhaalla. Optiot ovat leventää äänenvaimetajien asentoa tai asentaa kokonaan uudet putket/vaimentajat. Jälkimmäiset taas melko kalliita muutoksia.
Yksi tapa voisi tietty olla muuttaa nykyisen jousen kiinnityspisteitä, joilloin saisi enemmän joustomatkaa, mutta vastaavasti vähemmän jäykkyyttä. En tiedä muuttuuko siinä lopulta mikään.
Toki linkkusuhde muuttuu ja joutuu ostamaan jäykemmät jouset, mutta sekin on hyvin yksinkertainen toimenpide.
retrokawa
New member
Eipä siitä pidennyksestä ole mitään hyötyä, jää takalokarikin väärään kohtaan.
Miikam
New member
Se todellinen ongelma taitaa olla, että kaipaan 130mm katupyörän joustolta enduropyörän ominaisuuksia.
Ei sorakadulla tarvitse pitkää joustoa. Kuopista kaasulla läpi tai kiertää kuopat. Joustomatka mielummin kokonaan tehokkaasti käyttöön kuin pohjaamisenestokikkailut satunnaisia kuoppia varten.
Itselläni oli edellisessä pyörässä (954 blade) niin progressiiviset jouset ja pitkät hydraulistopparit, ettei juuri koskaan pohjannut, mutta oli aivan kova alkupehmeyden jälkeen. Ja kyllä sillä tuli kaahattua paljonkin sorakatua.
retrokawa
New member
En tajunnut, ennen kuin älysin mitata, että mulla on tuo esijännitys täysin viturallaan. Melkein puolet tuosta 130mm:stä katoaa, kun istun pyörän päälle.
Pitänee ensin korjata tuo pidemällä holkilla, sitten miettiä keulaöljyjen viskositeetti ja lopuksi viritellä progressiota sillä ilmatilalla (nestemäärällä) tai jopa paineilmalla. Jos noiden jälkeen kaipaa vielä jotain lisää, niin alan pohtimaan näitä emulaattoreita, mistä koko ketju lähti liikkeelle. Tämän tän hetken suunnitelma.Tuota joustomatkan kokonaan käyttöä mietin, että jos kuitenkin laittaisi melko pitkän holkin ja jättäisi vain sen 25% ulosjoustoa varalle. Ajonopeuteni ovat kuitenkin sen verran alhaisia, etten usko tuosta olevan merkittävää haittaa. Aika lujaa pitää töyssyyn ajaa, jotta etupyörän saa irti maasta.
retrokawa
New member
Tai ne jäykemmät jouset
Mittailet vähän, millaset on koonsa puolesta, ja kyttäilet halpaa jäykempää tilalle. Jollain 50€ voi käytetty pari irrota helpolla, jos vaan löytyy kokonsa puolesta sopivaa. (pituus sinne päin ja halkaisija sama)
Sekin voisi olla hyvä idea. Nyt keula sukeltaa melko hyvin, kun jarruttaa.
Putket ovat 39mm (ulko); sisälle mahtuu 32mm jousi, pituus 405mm. Jousivakiosta ei ole tietoa. Pitää mitata joku päivä.
scuuba
New member
Jousesta kannattaa mitata ulkohalkaisija, sisähalkaisija, langan paksuus, kierteiden määrä ja kokonaispituus.
scuuba
New member
Käytännössä keula on aina ilmassa töyssyn jälkeen. Se paljonko, riippuu töyssyn koosta, ja renkaan ja alustan toiminnasta.
retrokawa
New member
Ei kai sitä oikein ilman jousivakiota voi valita jäykempiäkään, ellei sitten mallikohtaisesti löydy jotain suosituksia.
Mutta eihän tuo ole vaikea mitata. Naru jousen läpi ja punnus toiseen päähän, mitataan pituus ennen ja jälkeen punnituksen ja lasketaan jousivakio.
Pieni ongelma näyttää tulevan siitä, ette tuota jousivakiota kovinkaan usein ilmoiteta. Tai jos ilmoitetaan, niin lukema on outo 'Nm', kuten vaikka tällä sivustolla (esim. 95kg/4.6Nm alasvetovalikosta)
https://www.24mx.fi/crossivaraosat/...VBywYCh25XQmJEAYYASABEgJC-vD_BwE&gclsrc=aw.ds
Se voisi tarkoittaa, että jousi painuu kasaan 1mm 4,6N voimalla, eli 21mm/10kg.
Viimeksi muokattu:
retrokawa
New member
Ja erityisesti ajonopeudesta.
Kötöstelijä
New member
Helpommalla pääsee kun laskee sen jousivakion noiden Scuuban luettelemien tietojen pohjalta.
retrokawa
New member
Löytyykö siihen joku nettilaskin tai kaava?
EDIT: löytyikin jo.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kierrejousi
Aiemmin mainittu fillarin venttiilipatentti tavallaan mielenkiintoinen, ei olisi ainakaan minkään hydraulilukon vaaraa ja vähentää kavitaatiota pahassa nimismiehenkiharassa
Tuollainen löytyy vakiona mm 80-luvun alun XL Hondista, mutta niissä suositeltu maksimipaine on 0.5 baria, minkä vaikutus on tunnettavissa, mutta niin pieni, ettei sillä mahdollista liian löysän jousen ongelmaa korjata.
Se todellinen ongelma taitaa olla, että kaipaan 130mm katupyörän joustolta enduropyörän ominaisuuksia.
130 milliä riittää oikein jousitettuna ja vaimennettuna huonoihinkin tieolosuhteisiin.
Ei tainnut 70-luvun alun crossipyörissäkään olla paljoa enempää, mutta melkoista vauhtia niillä mustavalkofilmeissä näyttivät krossiradalla ajaneen.
retrokawa
New member
Joo, tämä on ollut varsin hyödyllinen ketju. Alun (väärä) kuvitelma siitä, että (otsikon mukainen) emlaattori ratkaisee kuoppaanajon ongelmat on vaihtunut syvälliseksi pohdinnaksi koko jousituksen ja iskunvaimennuksen toiminnasta, ja lopulta yritykseksi optimoida tuo nykysysteemin vastamaan uusia tarpeita.
Jos koko 130mm saa tehokkaaseen käyttöön ja vielä ääripäähän hieman progressiota, niin tilanne on kovin erilainen kuskin kannalta kun jos tuosta jo puolet katoaa, kun istuu pyörän päälle. Eli ulosjouston marginaali pitää miettiä suhteessa ajonopeuteen ja sisäänjoustoon saada lisää progressiota ilmajousella, niin (mutulla) tuosta tulee vielä varsin toimiva etujousitus tarpeisiini, eikä rahaakaan mene kuin muuta kymppi.
Ed. lisäksi pitää huomata, että pyörään tulee maastorenkaat, joissa hieman katurenkaita korkeampi profiili ja painettakin voi laskea parilla kymmenyksellä. Tälläkin on vaikutusta kokonaisajomukavuuteen.
retrokawa
New member
Jäin vielä pohtimaan tuota "ilmajousta". Sen idea lienee, että kokoon puristuva vaimennin työntää öljyä sinne ylätilaan ja sitä kautta yläosassa olevan ilman paine kasvaa. Tätä voi sitten säätää laittamalla putkiin lisää öljyä, jolloin ilmatilavuus pienenee ja siten paineen kasvu täysjoustolla yhä kasvaa.
Mutta mikä ero on sillä, että jos putkiin laittaa tehtaan ohjeen mukaisen määrän öljyä ja ylätulppaan sitten askartelee fillarin ventiilin, joilla saa helposti usean barin painetta tuonne ilmatilaan? Tuoko tuo paine muuta etua kuin mahdollisuuden säätää "ilmajousen" tehoa? Entä onko riski, että se sama paine tihkuttaa öljyt ulos tiivisteen kautta ajan mittaan?
Itse venttiilin asentamiseen läytyi helppo ratkaisu. Sahaa Schräder-ventiilin (auton ventiili) irti fillarin sisäkumista, poraa ylätulpaan 8mm reiän (venttiilin kierre M7.7) ja kiristää molemmilta puolilta sellaisella sormimutterilla. Kierteisiin epoksia tai muuta tiivisteliimaa. Jotkut O-renkaat sormiruuvien alla voisivat myös toimia.
Mutta mikä ero on sillä, että jos putkiin laittaa tehtaan ohjeen mukaisen määrän öljyä ja ylätulppaan sitten askartelee fillarin ventiilin, joilla saa helposti usean barin painetta tuonne ilmatilaan? Tuoko tuo paine muuta etua kuin mahdollisuuden säätää "ilmajousen" tehoa? Entä onko riski, että se sama paine tihkuttaa öljyt ulos tiivisteen kautta ajan mittaan?
Itse venttiilin asentamiseen läytyi helppo ratkaisu. Sahaa Schräder-ventiilin (auton ventiili) irti fillarin sisäkumista, poraa ylätulpaan 8mm reiän (venttiilin kierre M7.7) ja kiristää molemmilta puolilta sellaisella sormimutterilla. Kierteisiin epoksia tai muuta tiivisteliimaa. Jotkut O-renkaat sormiruuvien alla voisivat myös toimia.
Viimeksi muokattu: