• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Gessusta LT:hen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Juffe
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Kukaan ei kaiketi voi varmuudella sanoa, ovatko kaikki (uudelleen) leiponeet perät shimmattu kunnolla. Oma taitonsa noidenkin välysten mittaus. Pahimmillaan sitten on käynyt kuten IAJ tuossa totesi. Ehjätty perä porsii heti kohta. Siksipä kun noita korjauttaa (vaikka BMW korjaamolla) kannattaa ensi kysyä miten tuon tekevät. Pelkästään heittämällä uuden laakerin sisään vai yrittävätkö tehdä tuon oikein. Väitän, että aika moni BMW-korjaamokin tekee tuon puolittain.
 
Asia on juuri kuten CAD kirjoitti, tämä kahden hajonneen perän kokemuksella. Vasta toisen kerran jälkeen homma tehtiin oikein ja tarkistettiin säätö, ja huomattiin että perä oli jo alkujaan säädetty päin p:tä. Ensimmäisen kerran jälkeen luotettiin siihen, että säätö olisi tehtaan jäljiltä ok, vaikka kokemuksen ääni sisimmässä jo silloin varoitteli, että ei näin peräremppaa tehdä. Ja vaurion syy pitää selvittää. Mutta reissussa ja kiireessä sitä helposti sortuu toiveajatteluun.
Tuo rikkoontuva iso laakeri kyllä kestää oikein säädettynä (ilman aksiaalikuormaa) useamman satatuhatta kilometriä pelkästään pyörän aiheuttamalla kuormituksella, sanoivat SKF:n insinöörit.
 
Pikku korjaus tuohon alkuperäiseen viestiini:

Kollega pääsi juuri kotiin ja korjasi virheellisen käsitykseni tuosta hajonneen perän kilometreistä. Oikeasti perälaakeri oli vaihdettu eräässä Espanjan Aurinkorannikon BMW-huollossa n 5000 km aiemmin...:(

Mahtoikohan olla sama verstas, joka taiteili IAJ:n perän nivellaakerit takavuosina...

T. pozo

:orgmp:
 
Viimeksi muokattu:
Tämä perä oli kulkenut omistajan mukaan noin 60.000 km edellisestä laakerinvaihdosta ja sisällä ne kuuluisat marjapuuroöljyt.

t. pozo

:orgmp:

Tienpäältä hätäinen informaatia erikoisasintuntijalle väärää. Laakerin kilometrimäärät oikeat ja laakeri oli ehjä ennenkuin Marbellan BMW huolto vaihtoi uuden laakerin jolla pääsin ajamaan noin 5000km .
Luultavasti asennusvirhe mutta huollon paras mies oli asialla .
Pozon lainaama VaraPerä testattu 211km/h nopeudella sekä 36H/3230km ja vielä pyörii.............

Ps. kun perä on kunossa niin ajaminen on kuin linnunmaitoa
 
Kun tähän peräasiaan nyt on päästy, niin onkos moni vaihtanut satulaa Lotjasta? Vai kärsiikö orkkissatulassa tämmönen 188cm/90kg keiju ajella Turusta Raumalle ilman, että täytyy jo Laitilassa käydä kaffeella...?

Joku jo mainitsikin, että pre-faceliftissa olisi parempi jakkara?
 
Eipä ole ollut tarvetta vaihtaa istuinta, koska tankillinen menee nytkin yhdellä istumisella tarvittaessa ilman isompia kipuiluja. 182 /85. Minulla on vanhan mallinen soft. Tietenkin aivan mielenkiinnosta olisi joskus mukava kokeilla noita ns. parempia penkkejä, että ovatko ne tosiaan parempia ja jos ovat, niin kuinka paljon.
 
Kun tähän peräasiaan nyt on päästy, niin onkos moni vaihtanut satulaa Lotjasta? Vai kärsiikö orkkissatulassa tämmönen 188cm/90kg keiju ajella Turusta Raumalle ilman, että täytyy jo Laitilassa käydä kaffeella...?

Joku jo mainitsikin, että pre-faceliftissa olisi parempi jakkara?

Kyllähän nuo penkkiasiatkin on aika perskohtaisia juttuja, mutta jos BMW osaisi tehdä kerralla kunnon penkit, niin ei noita satulaseppiä jenkeisäkään olisi lähes joka kylässä.
Vanhan penkki on leveämpi, jolloin paino jakautuu paremmin. Uuden mallin penkkiä muotoiltiin lyhytjälkaisten kuskien toivomuksesta ja siitä tuli kapeampi ja ainakin itsellä sillä ajo oli kuin olisi pyöreän tukin tai pöllin päällä istunut. Paviaaninperseilmiö iski jo parin sadan kilsan jälkeen.
Nyt ollut alla jo ties kuinka monta vuotta Russellin (Kaliforniassa) tekemä satula, jota on mallina käyttänyt myös Elijärvellä vaikuttava verhoilija Mauri Riihiluoma. Hän on kotimainen (joskin sangen kiireinen) vaihtoehto. Toki oloa voi koettaa helpottaa geeli- , nappula-, lampaankarva- yms virityksillä...

t. pozo

:orgmp:
 
Elijärvi menee sen verran pieleen, että kyse on Elimäestä.

Heh, niinpäs olikin...kiitos oikaisusta, vanhuus ei tule yksin..

Vielä tuosta perälaakerimytologiasta. Ameriikan Vermontissa asustaa kaveri, joka esiintyy BMWLT.com -sivuilla nickilä Charlie VT. Oikealta etunimeltään Curtis. Hän on ottanut eräänlaiseksi elämäntehtäväkseen selvittää ja korjata LT:n hajonneita periä ja onkin tuon mantereen varsinainen PeräGuru. Kaveri tekee perärempat pelkkien osien hinnalla ja antaa työlleen vielä ikuisen takuun. Tunnen miehen sattumalta myös henk.kohtaisesti ja kysäisin eilisiltana montako perää hän onkaan korjannut ja kuinka monta on palautunut. Korjattuja periä (siis joko jo hajonnut perälaakeri tai ennakoivasti vaihdettuja) on vajaat 60 kpl ja noista yksi on tullut takaisin. Tuossakin yksilössä asennus ei mennyt ihan kuin Strömsössä eli laakeri sai asennuksessa jo sen veran kipeätä, että se olisi pitänyt lingota menemään saman tien.

Curtisin havaintojen mukaan hajonneet perät olivat lähes säännönmukaisesti ylishimmattuja. Suomeksi tarkoittaa, että laakerin ja perämurikan kannen välissä oli käytetty liian paksuja säätö (shimmi) levyjä. Tällöin kannen esijännitys on ollut suurempi kuin sallittu maksimi 0,10 mm ja laakerille on tämän vuoksi kohdistunut suunniteltua suurempi aksiaalikuorma. Kyseessähän ei ole mikään painelaakeri, vaan tavallinen yksirivinen kuulalaakeri, joten liian suurella perämurikan kannen esijännityksellä laakerin elinikä on jäänyt lyhyeksi.
Edellä kuvatusta syystä ennenaikaisesti (sanotaan nyt 50 - 100 tkm) porsineen perän laakerinvaihto tulisi tehdä vielä papillisemmin kuin sellaisen, jolla on ajettu 150 tonnia. Eli shimmaus pitää sovittaa tehtaan spekseihin eikä vain paiskata vanhan laakerin tilalle uutta.
Tuo Zoltanin 60.000 km hyvin pyörineen laakerin vaihtanut espanjalainen tähtiasentaja lienee törsinyt hommassa jotain muutakin...

Kyllä noilla perillä toisaalta ajetaan pitkäänkin. Talvella yksi jenkki valitti "tuohtuneena", että nyt meni laakeri mokoma vaihtoon jo 175.000 mailin kohdalla. Ja se oli ensimmäinen kerta...

t. pozo
:orgmp:
 
eipä tahdo pää enää toimia ittellä, mutta olikos se tuossa lotjassa se vanha perä vaiko uus reikäperä..?:dunno:

omalla reikäperällä menty nyt 46tkm, tässähän se ootellessa. ei ainakaan vielä sinänsä klappia tunnu, eikä äännä mitenkään... mut ei tässä nyt vielä reissuja sen mukaan suunnitella, että milloin se poksahtaa.. :)

toisaalta, jos laakeria jne hankkii mukaan reissuun varalta, niin eihän se paljon tilaa takaboxissa toki veisi...:right:

miksihän kukaan ei juuri mainitse koskaan vaikkapa yamahan peristä jne, eikös niissä ole koskaan ongelmia, pannarissakin taitaa kardaani myös olla, mitäs muita niitä nyt onkaan.. nekö sitten on ikuisia..? :paikallatuulee:
 
eipä tahdo pää enää toimia ittellä, mutta olikos se tuossa lotjassa se vanha perä vaiko uus reikäperä..?:dunno:

Vanhanmallinen "reiätön" perä LoTjissa on. Sama joka on kehitetty joskus...ääh vuosikymmentä en ryhdy arvailemaan, mutta joka tapauksessa paljon kevyempiin mopoihin.

Vielä puutun tuohon alkuperäiseen perärikkoviestiini sen verran, että siinähän tulin täysin aiheetta leimanneeksi Red Linen Heavy Shockproof-peräöljyn osalliseksi tuohon Zoltanin honkkeliin. Ne öljyt perässä oli siis ennen tuota epäonnista ennakoivaa laakerinvaihtoa ja takuuvaramasti BMW-merkkihuolto ei semmoisia laita uudestaan. Aloittamatta mitään sen kummempaa öljyvääntöä (ja omistamatta mitään Red Line -firman osakkeita tms.) totean vain, että vaikka öljypurkkien kyljessä monesti lukee sitä ja tätä soopaa, niin ainakin yksi Shockproof Heavyn purkissa mainostettu ominaisuus näyttää pitävän paikkansa. Perä nimittäin käy selvästi viileämpänä. Olen sen todennut peräöljylämpömittaristani. Kun aiemmilla Mobilin peräöljyillä lämpöhuiput oli kesämoottoritievauhdissa n. 75-77 astetta, niin marjapuurolla ei enää nouse edes 70 asteeseen. Näillä kevään viileillä keleillä lämmöt pysyy kuivalla kelillä 45 asteessa ja jos yhtäänkään nousee vesiroiskeita perämurikan pintaan putoaa lämmöt jo 25 asteen tuntumaan.
Tuosta on tullutkin mieleeni, että vesijäähdytetty perä olisi poikaa ...:p

t. pozo

:orgmp2:
 
Jospa nuo muiden valmistajien perät ovat yhtä herkkiä hajoamaan, mutta niitä ei juuri tällä foorumilla ruodita. Itse olen sitä mieltä, että sen perän laakerin kiinnitys ja säätäminen olisi voitu suunnitella toisinkin jolloin tuo shimmaaminen ei olisi se kriittisin kohta. Tai ottamalla huomioon mahdolliset aksiaalivoimat ja käyttää siihen suunniteltua laakeria. On se kumma, että sellaista tuotannonmuutosta ei ole voitu tehdaslinjalle tehdä kaikkien niiden vuosien aikana. Tietääkös kukaan onko uuden vesigessun perä samalla designilla? Tosin tuli mieleen, että en ole vielä oikeasti nähnyt tilastoa jossa olisi valmistajan takuuna tai muuten korjatut perät vs. Myytyjen pyörien määrä. Jos se lukema on kovin pieni, niin eihän sitä suunnittelua tarvitse muuttaakaan. Onhan nimittäin noita pyöriä myyty melkoinen määrä joissa tuo peräheikkous on. Ja kaiken kukkuraksi eihän tuo perän hajoaminen ole ongelma esim. Kustannusmielessä jos vertaa esim. Ketju/ratasmopoihin. Normaalia kulumista. Suurempi ongelma taitaa olla se, että sen porsimisen ennusmerkit ovat vaikeammin nähtävissä kuin ketjujen ja rattaiden. Onhan se tehtaan toleranssi vanteen liikkeelle, mutta kun sekin tarvitsee kellomittaa jne hankalia menetelmiä. Ja toinen tietenkin on se, että tienpäälläremontti perälle on vähän hankalampi tai mahdoton ilman korjaamoa. Mutta ketjun nyt vielä vaihtaa tienpientareella.
 
LT:n perälaakereiden kenties suurempi hajoamisherkkyys johtunee pääosin siitä, että pyörähän on markkinointikieltä käyttääkseni ns. "Line Extension" -malli. Pyörä on RS/GT-mallista turvotettu matkapyörä, jossa on painoa selvästi enemmän ja jolla ominaisuuksiensa takia tulee kilometrejäkin keskimäärin enemmän kuin kevyemmillä pyörillä. Tehtaan on ollut kustannustehokasta käyttää samoja pääkomponentteja, jotka on kertaalleen suunniteltu ja kohtuullisen ongelmattomiksi aiemmin havaittu. Siinä vaiheessa kun p:ka jo osui tuulettimeen, eli kun LT:n peräongelmat aktualisoituivat, oli jo liian myöhäistä / hidasta / kallista ryhtyä tekemään kokonaan uutta perädesignia. Asiaa koetettiin auttaa laakerialihankkijaa vaihtamalla sekä myös valmistuksen / shimmauksen tarkkuutta parantamalla, joka joskus -02/03 jälkeen ilmeisesti auttoikin. Eräässä vaiheessa BMW North America jopa omin nokin vaihtoi alkuperäisen 19-kuulaisen laakerin tilalle 17 kuulaisen samalle varaosanumerolle ja toimitti niitä korvauslaakereina. Tämä episodi jatkui parisen vuotta, kunnes laakeri vaihtui taas 19-kuulaiseen. Joko nuo eivät toimineet sen paremmin tai sitten tehdas vain halusi panna liian omatoimisen maahantuojan kuriin.

Uusi reikäperähän tuli joskus 2005 maissa ja niiden ekat versiot oli varustettu ikuisilla öljyillä (!). Ainakaan öljynvaihtoa varten ei näissä ollut sen enempää tyhjennys kuin täyttöproppuakaan. Kun nämäkään eivät osoittautuneet ikuisiksi, ilmestyi reikäperiinkin ainakin tyhjennysreikä (korjatkaa paremmin tietävät). Joko niissä nykyään on molemmat, en tiedä vai vieläkö täyttö pitää tehdä jotenkin erikoisesti...?

Varmaan reikäperän designia on parannettu vanhaan malliin verrattuna, mutta sataprosenttisia ei niistäkään ole tullut. Kaikki ihmisen tekemät ne vaan tuppaa hajoamaan jossain vaiheessa...

t. pozo

:orgmp:
 
Vielä puutun tuohon alkuperäiseen perärikkoviestiini sen verran, että siinähän tulin täysin aiheetta leimanneeksi Red Linen Heavy Shockproof-peräöljyn osalliseksi tuohon Zoltanin honkkeliin.
t. pozo
:orgmp2:
Joo, toi Red Linen Heavy Shockproof-peräöljy toimii erinomaisesti tuossa perässä. Perä käy myös viileämpänä.
Nykyään tuo öljy on myös GL-5 luokiteltu, mikä onkin tehtaan vaatimus.
Mulla on kanssa tuo marjapuuro perässä ja laatikossa.

Pekka
:O:O:O
 
Uusi reikäperähän tuli joskus 2005 maissa ja niiden ekat versiot oli varustettu ikuisilla öljyillä (!). Ainakaan öljynvaihtoa varten ei näissä ollut sen enempää tyhjennys kuin täyttöproppuakaan. Kun nämäkään eivät osoittautuneet ikuisiksi, ilmestyi reikäperiinkin ainakin tyhjennysreikä (korjatkaa paremmin tietävät). Joko niissä nykyään on molemmat, en tiedä vai vieläkö täyttö pitää tehdä jotenkin erikoisesti..

Se "uusi reikäperä" tai mikälie on varustettu yhdellä propulla joka osoittaa suoraan pyörän taakse. Öljynvaihto onnistuu kun perän reaktiotangon irrottaa ja perän "kippaa". Vaatii toki takapyörän irrottamisen. Täyttö onnistuukin sitten parhaiten esim. abs-anturin reiästä.
Uudemmissa perissä onkin sitten jo tyhjennysreikä pohjassa, eli kippausta ei tarvita. Täyttöön on oma proppu abs-anturin vieressä, eli rengas pitää ottaa pois täyttöä varten. Haettu varmaan osaltaan siistiä ulkonäköä perälle...
 
Joo, toi Red Linen Heavy Shockproof-peräöljy toimii erinomaisesti tuossa perässä. Perä käy myös viileämpänä.
Nykyään tuo öljy on myös GL-5 luokiteltu, mikä onkin tehtaan vaatimus.
Mulla on kanssa tuo marjapuuro perässä ja laatikossa.

Pekka
:O:O:O

Kuinkahan tuo pelaa laatikossa pidemmän päälle :

"HUOMIO!
ShockProof öljyissä on esteripohjaisen perusöljyn seassa orgaanista "punaista" molybdeenia emulsiona, eli mikroskooppisen pieninä kiinteinä hiukkasina. Sen johdosta:

Molybdeeni tarttuu tiukasti kaikkiin metallipintoihin
Antaa "tyynyvaikutuksen" suojaten hammaspyöriä
Öljyllä on maksimaalinen pintapaineen kesto
Usein toistuvissa öljynvaihdoissa molybdeenilla on taipumus kumuloitua öljykanaviin ja "kalkkeuttaa" niitä (erityisesti Heavy)
Vaihda öljyt aina kuumana, jotta mahdollisimman suuri osa molybdeenista tulee pois öljyn mukana
Aina silloin tällöin vaihteisto/perä on "suolistettava" ja pestävä puhtaaksi lakkabensiinillä tai vastaavalla
Ei sovellu kuivasumppuun eli pumpattavaksi ja suodatettavaksi -> soveltuu ainoastaan roiskevoiteluun!"



Tällä on ainakin pemarin suositus : Mobil gearlube vs 600
 
Noihan suositteleekin, että välillä laatikkoon tavan käytössä vaihdetaan normiöljyt. Esim joka toinen vaihto noilla puuroilla ja joka toinen normi-virtsalla...

Ei mennä nyt noihin Bemarin tai muidenkaan suosituksiin. Öljyistä tulee takuuvarma eipäs-juupas-vääntö. Jokainen tekee päätökset ihan itte. Pyörävalmistajien suosituksien taustoja voi miettiä ja spekuloida jokainen ihan vapaasti.
 
Back
Ylös