Ha vs MP

[PSmo]

Ellen aivan väärin muista, (Motoristi Survival -04) tilanne on sen suuntainen että pienemmissä nopeuksissa absiton mopotin pysähtyy nopeammin, mutta suuremmissa nopeuksissa absillisella mopottimella saa paremmin maksimijarrutuksen, kun elektroniikka hoitaa sen paremmin kuin ihmiskäsi, eli absittomilla harva osaa niin tarkasti jarruttaa, että saa maksimit. Menee lukkoon tai sitten ei ole maksimivierintäkitka. Mutta itselläni on myös sen sorttinen kokemus, että jos alla on kostea mukulakivi tms. kostea epätasainen alusta, absijarrut häviää lähes kokonaan, kun jarrut putoo päältä koko ajan, koska pyörät menee liukuun (pomppii kiveltä kivelle) Kerran piti ihan itteään "jalkajarruja" käyttää kauppatorin vieresssä, kun oli mennä mopotin pakun takaovista sisään. Bemun abs-jarrut vain piti sen h*levetillistä surinaa ja narinaa, mut ei jarruttanu juur ollenkaan.

 

[Guest]

Mutta, kuten minä olen käsittänyt ABS jarruilla varustetut autot vaativat tietyillä olosuhteilla jopa pidemmän matkan pysähtyäkseen kuin normijarruilla, Näin luin jostakin (en muista mistä).. Kuten esim. liukkaalla/sateella/hiekalla... ABS jarrut vaan auttavat, että autoa on vielä mahdollista hallita kovissa jarrutuksissa.

 

[-Artsi-]

Muistan lukeneeni Formula Ykkösten sutimisenestoa koskevan artikkelin. Siinä esitettiin, että renkaan pito on suurin kun rengas sutii hieman, eli luisto on noin 20%.
(...klip...)
Voisiko tämän ymmärtää niin, että silloin oltaisiin jatkuvasti siinä piikissä(max kitkavoima) jossa lepokitka vaihtuu liikekitkaksi.

Mielenkiintoista. Jos sutii yhtään, niin renkaan ja maapinnan välissä jyllää liikekitka. Tällöin ei siis päästä sinne piikkiin, joka saavutetaan lepokitkaa kasvatettaessa vähitellen.

Voisko kyseessä olla se, että sutiva rengas kuumenee, jolloin kumin kitkakerroin kasvaa (ja saattaa kyseeseen tulla myös adheesio). Kun rengas sutii sen 20%, saavuttaa kumi optimilämpötilan, jolloin liikekitka onkin jo suurempi kuin viileämmän renkaan lepokitka?

Tai ehkä sittenkin kitkakertoimen kasvaessa saavutetaan lepokitkan vaatimukset, jolloin rengas lopettaa liukumisen hetkellisesti. Tällöin päästäisiin todellakin sinne kitkapiikkiin. Tätä prosessia sitten jatketaan, kunnes renkaat sulaa tai moottorista loppuu mehu.

Tämä on sitten vain pohdintaa, eikä Ainoa Totuus™.

Ootta molemmat oikeilla jäljillä, isot pojat puhuvat rengashystereesistä, eli sopivilla seoksilla ja sopivalla luistolla päästään kitkakertoimen arvoihin (reilustikin) yli yksi. F-ykkösissä varmasti hyödynnetty ilmiö, ja erityisesti drag racingissä. Muistelisin joskus laskeskellun ettei Top Fuelereiden varttimailin ajat ole fysiikan lakien mukaan mahdollisia ilman ykköstä suurempaa kitkakerrointa.

Paul Haney on selventänyt asiaa melko ymmärrettävässä muodossa:
http://www.insideracingtechnology.com/tirebkexerpt1.htm

Kun polliisisetä ens kerralla tulee rutisemaan kuminpoltosta, voisi läväyttää sille printin tuosta ja kertoa haeskelleensa optimikitkaa, ettei vaan liukastuisi liikkeellelähdössä!