Halvat kypärät.

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja oili
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Siis kypärä 10 cm kasaan, mitähän olisi kallosta jäljellä?
Kuten sanoin, juuri siksi siellä testikypärässä on sisällä se testipää, joka rekisteröi tuon 10cm muodonmuutoksen "kalloonsa" => melko varma totaalinen FAIL, eikös.

Joo, pintajännitykset ja potan tuhoutuminen, jos se tippuu maahan ja muuta hauskaa
Eikös noi jutut koskeneet noita kuitukypäriä, kun siellä kuidut katkeilee napsusta ja näin ns. pintajännitys menetetään. Muovi taasen pomppaa takaisin siihen alkup. muotoonsa, vaikka ne styroxit ruukun sisällä olisivatkin litussa.
 
Kuten sanoin, juuri siksi siellä testikypärässä on sisällä se testipää, joka rekisteröi tuon 10cm muodonmuutoksen "kalloonsa" => melko varma totaalinen FAIL, eikös.


Eikös noi jutut koskeneet noita kuitukypäriä, kun siellä kuidut katkeilee napsusta ja näin ns. pintajännitys menetetään. Muovi taasen pomppaa takaisin siihen alkup. muotoonsa, vaikka ne styroxit ruukun sisällä olisivatkin litussa.

Olet sinä varsinainen huumorimies, kun ilmeisen tosissasi tolkutat testipäistä, kun kerroin murjoneeni muutaman vuosikymmenen vanhaa polykarbonaattikypärää lekalla saamatta kypärää palasiksi, mutta potan painuneen lekan voimasta hetkeksi kymmenisen senttiä kasaan.:D

Olemme todellakin samaa mieltä, että faili olisi ollut lopputuloksena, mutta tiedätkö sinä pärjäisikö mikään "speksien mukainen " kypärä tuossa täysin hupiluonteisessa lekalla lyömisessä? Minulla ei ole siitä mitään aavistusta, enkä edes villeimmissä kuvitelmissani osannut yhdistää moista lekan heiluttelua todelliseen normituskokeeseen.

Mikäli muistelet pintajännityspelottelun koskeneen kuitukypäriä, niin kannattaa pöyhiä historian havinaa.:)
 
Moottoripyöräkypärissä ei ole sellaista pintajännitystä, jonka menetys pilaisi kypärän käyttökelvottomaksi. Kypärän toiminta perustuu sen kykyyn absorboida ja jakaa iskuenergiaa koko rakenteen kautta, eikä niinkään pintajännitykseen.

Kypärien ulkokuori on yleensä valmistettu kestävistä materiaaleista kuten polykarbonaatista, lasikuidusta tai hiilikuidusta. Tärkein komponentti turvallisuuden kannalta on kuitenkin kypärän sisäkerros, joka on valmistettu EPS-vaahtomuovista (expanded polystyrene). Tämä materiaali on suunniteltu puristumaan iskun vaikutuksesta, mikä vähentää päähän ja aivoihin kohdistuvaa voimaa.

On kuitenkin joitakin tekijöitä, jotka voivat heikentää kypärän suojauskykyä:
1. **Fyysiset vauriot:** Kypärä, joka on saanut iskun, saattaa olla käyttökelvoton, vaikka ulkopuolelta ei näkyisi vaurioita. Sisäkerros voi olla vaurioitunut.
2. **Ikääntyminen:** Materiaalit heikkenevät ajan myötä, joten kypärät on yleensä suositeltu vaihtamaan 3-5 vuoden välein.
3. **Altistuminen kemikaaleille:** Tietyt kemikaalit, kuten öljyt, liuottimet tai puhdistusaineet, voivat heikentää kypärän materiaaleja.

Pintajännityksen menetys ei kuitenkaan ole merkittävä huolenaihe moottoripyöräkypärissä. Tärkeintä on tarkistaa kypärän kunto säännöllisesti ja korvata se tarvittaessa.

Olen todella ihastunut tekoälyyn, koska se osaa yleensä vastata kaikkiin kysymyksiin.
 
Tuosta "speksien mukaisesta" tuli mieleen eikös joku valmistaja tuonut lähinnä fillarikypärää muistuttavan prätkäkypärän markkinoille. Tuossa speksissä kun ne mittapisteet oli tarkasti määrätyt, niin tässä kypärässä ne osuivat juurikin niiden muoviosien risteyksiin ja siitä pari senttiä sivuun olikin sitten vain pelkkää reikää. En tiedä tuliko tuo koskaan oikeasti myyntiin, mutta jossain oli tuosta ihan kuviakin kuinka oli tosiaan luettu näitä speksejä kuin piru raamattua. No nykyisessä 22.06 tuollainen vatulointi ei onneksi ole enää mahdollista.
 
Olen todella ihastunut tekoälyyn, koska se osaa yleensä vastata kaikkiin kysymyksiin.

Tästä on reilu vuosi aikaa kun kysyin tekoälyltä teknisiä kysymyksiä, ja silloin vielä vastaukset olivat ainoastaan sinne päin. Kysyin selitystä momentinmuuntimen staattorin toiminnasta sekä miksi rumpujarru on itsetehostava. Jäi sellainen vaikutelma, että AI teki synteesin löytämistään teksteistä, mutta ei siis varsinaisesti 'älynnyt' aiheesta oikein mitään.

Toki vuosi on AI:n kehityksessä todella pitkä aika...
 
Eikös noi jutut koskeneet noita kuitukypäriä, kun siellä kuidut katkeilee napsusta ja näin ns. pintajännitys menetetään. Muovi taasen pomppaa takaisin siihen alkup. muotoonsa, vaikka ne styroxit ruukun sisällä olisivatkin litussa.

Ei kypärässä ole mitään pintajännitystä. Jos kuidut on poikki, on rakenteen myötölujuus (elikkäs se voima, jolla se alkaa muuttamaan muotoaan) murto-osa ehjään rakenteeseen verrattuna.

Kypärän kaksoiskaareva muoto on erittäin hyvä rakenne jakamaan iskun voiman suurelle pinta-alalle (vrt. kananmunan kuori), mutta tuo muodon hyötykin hukkuu, jos rakenne ei enää ole tasavahvaa, vaan jostain kohdasta heikentynyt.

Tuota voi kokeilla vaikkapa kananmunalla. Ehjää kananmunaa saa puristaa melkoisen kovaa ennen kuin kuori rapsahtaa rikki, mutta kopautapa siihen pienikin murtuma niin loppu kuori murtuu todella helposti. Tokihan kuitukypärä ei samalla tavalla paloiksi mene kuin kananmuna, mutta voiman jakamisen suhteen analogia toimii hyvin.
 
Tästä on reilu vuosi aikaa kun kysyin tekoälyltä teknisiä kysymyksiä, ja silloin vielä vastaukset olivat ainoastaan sinne päin. Kysyin selitystä momentinmuuntimen staattorin toiminnasta sekä miksi rumpujarru on itsetehostava. Jäi sellainen vaikutelma, että AI teki synteesin löytämistään teksteistä, mutta ei siis varsinaisesti 'älynnyt' aiheesta oikein mitään.

Toki vuosi on AI:n kehityksessä todella pitkä aika...


Niin mo, eihän se ole vielä saavuttanut tietoisuutta, mutta esimerkiksi tuo vastaus oli sitä, miten olen asian muualta lukien saanut tietää. Teköäly on siis nopein tapa saada internetistä tietoa.
 
Tästä on reilu vuosi aikaa kun kysyin tekoälyltä teknisiä kysymyksiä, ja silloin vielä vastaukset olivat ainoastaan sinne päin. Kysyin selitystä momentinmuuntimen staattorin toiminnasta sekä miksi rumpujarru on itsetehostava. Jäi sellainen vaikutelma, että AI teki synteesin löytämistään teksteistä, mutta ei siis varsinaisesti 'älynnyt' aiheesta oikein mitään.

Toki vuosi on AI:n kehityksessä todella pitkä aika...

Rumpujarrujen itsetehostus (self-energizing effect) perustuu rumpujarrun rakenteeseen ja kitkan hyödyntämiseen jarruvoiman kasvattamisessa. Itsetehostuksen ansiosta tarvittava jarruvoima saadaan aikaan pienemmällä poljinvoimalla. Tämä ilmiö tapahtuu seuraavasti:

1. **Rumpujarrun rakenne:** Rumpujarrussa on jarrurumpu ja sen sisällä kaksi jarrukenkää, jotka painuvat rumpua vasten jarrutettaessa. Jarrukengät ovat kiinni tukipisteissä ja niissä on kitkapinnat, jotka koskettavat jarrurumpua.

2. **Jarrukenkien liikemekanismi:** Kun jarrupoljinta painetaan, jarrukengät työntyvät ulospäin hydraulisylinterin avulla ja koskettavat jarrurumpua. Jarrukengät on yleensä suunniteltu siten, että toinen kengistä on ankkuroitu tukevasti (kiinteä kenkä) ja toinen on liikkuva (itsevetävä kenkä).

3. **Kitkan vaikutus:** Kun jarrukengät painuvat rumpua vasten, kitka aiheuttaa jarrukenkien liikkeen suuntautumisen samaan suuntaan kuin rumpu pyörii. Tämä kitkan aiheuttama liike saa jarrukengät painautumaan entistä tiukemmin rumpua vasten.

4. **Itsetehostava vaikutus:** Liikkuvan jarrukengän liike (itsevetävä kenkä) rumpua vasten lisää jarruvoimaa, koska kitka vetää kengän tiukemmin rumpua vasten. Tämä luo itsetehostavan vaikutuksen, jossa kitka auttaa kasvattamaan jarruvoimaa ilman lisäpoljinvoimaa.

### Yksityiskohtainen selitys itsetehostuksen toiminnasta:

- **Ensimmäinen jarrukenkä (kiinteä kenkä)**: Kun jarrua käytetään, tämä kenkä koskettaa rumpua ja alkaa luoda kitkaa. Kitka estää kengän liukumisen ja lisää jarruvoimaa.
- **Toinen jarrukenkä (itsevetävä kenkä)**: Tämä kenkä liikkuu hieman rumpua kohti, kun jarrua käytetään. Kun se koskettaa rumpua, kitka vetää sitä vielä tiukemmin rumpua vasten. Tämä liike ja kitkan vaikutus lisäävät jarruvoimaa merkittävästi, mikä vähentää tarvittavaa poljinvoimaa.

### Yhteenveto:

Rumpujarrujen itsetehostus toimii hyödyntämällä jarrukenkien ja jarrurummun välistä kitkaa. Kitka aiheuttaa jarrukenkien liikkeen, joka puolestaan lisää jarruvoimaa ilman lisäpoljinvoimaa. Tämä itsetehostava vaikutus tekee rumpujarruista tehokkaita ja vähentää kuljettajan tarvitsemien jarrutuspyrkimysten määrää.


Oliko vastaus silloin tämä?
 
Näin sujuvasti on siirrytty halvan ja kalliimman kypärän testituloksien vertailukelpoisuudesta, tekoälyn käytön kautta, rumpujarrujen itsetehostuvuuteen....
 
Näin sujuvasti on siirrytty halvan ja kalliimman kypärän testituloksien vertailukelpoisuudesta, tekoälyn käytön kautta, rumpujarrujen itsetehostuvuuteen....


Kannatan ketjun aloittajana vapaata tajunnan virtaa kunhan ei vittuilla motoristitovereille
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös