Honda V3

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jjjjj
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Tuliko RR 500 luokassa ( kuninkuusluokka tuossa vaiheessa ) ovaalimäntäkoneella todellista menestystä koskaan?

Ei tullut, mikäli yhtään muistan oikein.
 
Hyvä laskelma! Tolla 0,5 barin ahdolla 800cc kone vastaisi likipitäen 1200cc:tä, jos armeliaasti unohdetaan ahdon nostama lämpötila, välijäähyähän ei noissa kuvissa näy. Jollain 3000 kierroksella ahdon nosto lähemmäs kiloa antaisi jo aika murjovan väännön, tosin sitä jäähyä tarvittais vielä enemmän.
Kun lasketaan mukaan vielä kompressorin hyötysuhde (n. 70% kun oikein osuu kartalle) niin vähän huononee, mutta näemmä jotenkin käyttökelpoista tehoa on saatavilla. Toki kiloa ei varmaan kannata 3000 kierroksella sysätä painetta, siinä kohdilla olisi murjovaa lähinnä sakkaaminen.

Vanhana jarruna pidän silti näitä viimeaikaisia sähköavustimia pölhöilynä, Kawan moottorin omalla laturilla ladattava hybridi ja tämä sähköahdettu Honda eivät vaan sytytä. Paljon on tuotu monimutkaista tekniikkaa mukaan, mutta hyöty on jotensakin mun mielestä vähän vähänlaista.
 
Tuliko RR 500 luokassa ( kuninkuusluokka tuossa vaiheessa ) ovaalimäntäkoneella todellista menestystä koskaan?

Ei tullut, mikäli yhtään muistan oikein.

Ei tullut. NS500 V3 korvasi NR500:n ja NS/NSR sitten aloitti taas pitkän voittoputken tuon aikaisessa 500- sarjassa.
 
Vanhana jarruna pidän silti näitä viimeaikaisia sähköavustimia pölhöilynä, Kawan moottorin omalla laturilla ladattava hybridi ja tämä sähköahdettu Honda eivät vaan sytytä. Paljon on tuotu monimutkaista tekniikkaa mukaan, mutta hyöty on jotensakin mun mielestä vähän vähänlaista.

Minulle tuli ensimmäisenä mieleen miksi sähköahdin, kun hybridit on jo keksitty? Molemmissa tuotetaan sähkömoottorilla sitä lisätehoa ja kompressorin tapauksessa vielä generoidaan sitä hyötysuhdetta heikentävää hukkalämpöä.

Autopuolella näyttää Audilla (S6 ja S7 malleissa) olevan ihan toimiva sähköturbo. Joskin se on aika hitec ratkaisu. Triplaturbo 2.9 v6 bensakone, jossa on yksi sähköturbo ja kaksi perinteistä. Sähköpuhallin avustaa vain pienillä ennen, kuin normiturbot antavat kunnon boostin. Aikamoinen puhallin, näkyy pyörivän 70000rpm. Ahtimen haukkaama sähkö otetaan ilmeisesti talteen jollain KERSillä jarrutusenergiasta.
 
Nykyisellään tähän kandee suhtautua upeana veistoksena. Vaikka sanottu että "tullaan jatkokehittämään tuotantoon", niin tämä lausunto helppo rikkoa; kokonaan tai joitain ratkaisuja muuttaen. Tämmösellä tekniikkapornolla Honda sai tehtyä messujen puheenaiheen. Vai onko joku kuullu että siellä olis esitelty jotain muutakin? (joo tiedän, kurapuolelle on)
 
Minulle tuli ensimmäisenä mieleen miksi sähköahdin, kun hybridit on jo keksitty? Molemmissa tuotetaan sähkömoottorilla sitä lisätehoa ja kompressorin tapauksessa vielä generoidaan sitä hyötysuhdetta heikentävää hukkalämpöä.

Autopuolella näyttää Audilla (S6 ja S7 malleissa) olevan ihan toimiva sähköturbo. Joskin se on aika hitec ratkaisu. Triplaturbo 2.9 v6 bensakone, jossa on yksi sähköturbo ja kaksi perinteistä. Sähköpuhallin avustaa vain pienillä ennen, kuin normiturbot antavat kunnon boostin. Aikamoinen puhallin, näkyy pyörivän 70000rpm. Ahtimen haukkaama sähkö otetaan ilmeisesti talteen jollain KERSillä jarrutusenergiasta.
Ja minä taas mietin että miksi hybridi, kun sekä polttomoottorilla tai sähkömoottorilla voi yksistäänkin homman toteuttaa. Päästöasiat tietenkin puoltavat hybrideitä, kun saadaan laskennalliset päästöt olemattomiksi.

Vissiin nykyisin Audinkin omistajat vaativat niin tasaista tehokäyrää, että pitää sähköpuhallin laittaa turbojen avuksi. Toki olisi tuohonkin yksinkertaisempi ratkaisu, siitä taisi laulu- ja soitinyhtye Sepultura joskus kappaleenkin tehdä :D Mutta näyttäisi siltä, että nykyään kisataan lähinnä sillä, kuka saa monimutkaisimman järjestelmän toimimaan, siinä kisassa onkin jo melkoisia saavutuksia saatu aikaan.
 
Ja minä taas mietin että miksi hybridi, kun sekä polttomoottorilla tai sähkömoottorilla voi yksistäänkin homman toteuttaa. Päästöasiat tietenkin puoltavat hybrideitä, kun saadaan laskennalliset päästöt olemattomiksi.

Päästötpä hyvinkin. Valitettavaa, että nykyiset päästönormit on kokolailla rampauttaneet moottoripyörien moottorit. Voi vain kuvitella minkälaiset tehot olisi tarjolla kilokyykyissä, jos ei olisi noita päästörajoitteita.

Vissiin nykyisin Audinkin omistajat vaativat niin tasaista tehokäyrää, että pitää sähköpuhallin laittaa turbojen avuksi. Toki olisi tuohonkin yksinkertaisempi ratkaisu, siitä taisi laulu- ja soitinyhtye Sepultura joskus kappaleenkin tehdä Mutta näyttäisi siltä, että nykyään kisataan lähinnä sillä, kuka saa monimutkaisimman järjestelmän toimimaan, siinä kisassa onkin jo melkoisia saavutuksia saatu aikaan.

Pitää muistaa, että tuon triplaturbon edeltäjä oli biturbo 4.0 V8. Jotain piti kait keksiä, ettei jäätäisi edeltäjän tehoista. Ehkä myös pientä vorsprung durch technic -keulimista Audilta. En kyllä haluaisi vaihtaa tulppia tuohon pataan. Toki ostajakunta kuulunee omistavaan luokkaan, jonka ei itse tarvitse liata käsiä konepellin alla puuhastellessa.
 
Päästötpä hyvinkin. Valitettavaa, että nykyiset päästönormit on kokolailla rampauttaneet moottoripyörien moottorit. Voi vain kuvitella minkälaiset tehot olisi tarjolla kilokyykyissä, jos ei olisi noita päästörajoitteita.

Eipä tota tarvi arvuutella, kun noita on vino rivi radalla ilman saastehimmeleitä. 205-240 välissä konetehot.
 
Kyllähän nuo tonnareiden nykyiset huipputehot riittää mainiosti ainakin meikäläiselle, mutta normit ovat kyllä leikanneet alavääntöä reippaasti. Ainakin edellisestä V2-multista tuli 4-6000 kiekan alueella Rexxerin softalla aivan eri pyörä.

Sitä mietin että mikseiköhän nykyisistä 450-500 cm3 twineistä oteta kuin se 40-50 hv. Jos sellaista kierrätettäisiin ylemmäs, saisi siitä helposti noin 80 hv huipputehoa. Luulisi että nykytekniikalla voisi siltä säilyttää nykyisenlaisen väännön alakierroksilla. Taitaa kyllä tulla kustannustekijät mukaan, muuttuva-ajoituksiset nokat ja -pituuksiset imusarjat maksaa jne. Toisaalta, jos rompetta laitetaan lisää, menetetään myös painoetua isompaan moottoriin verrattuna.
 
Sitä mietin että mikseiköhän nykyisistä 450-500 cm3 twineistä oteta kuin se 40-50 hv. Jos sellaista kierrätettäisiin ylemmäs, saisi siitä helposti noin 80 hv huipputehoa. Luulisi että nykytekniikalla voisi siltä säilyttää nykyisenlaisen väännön alakierroksilla. Taitaa kyllä tulla kustannustekijät mukaan, muuttuva-ajoituksiset nokat ja -pituuksiset imusarjat maksaa jne.
Koska A2 ja mainitsemasi kustannukset. Jos tarvitaan 80 heppaa, voi sen ottaa 650-koneesta halvemmalla, yksinkertaisemmalla ja luotettavammalla tekniikalla.

ZX-4RR:ssähän tais olla joku 75 heppaa tjsp.
 
Kyllähän nuo tonnareiden nykyiset huipputehot riittää mainiosti ainakin meikäläiselle, mutta normit ovat kyllä leikanneet alavääntöä reippaasti. Ainakin edellisestä V2-multista tuli 4-6000 kiekan alueella Rexxerin softalla aivan eri pyörä.

Sitä mietin että mikseiköhän nykyisistä 450-500 cm3 twineistä oteta kuin se 40-50 hv. Jos sellaista kierrätettäisiin ylemmäs, saisi siitä helposti noin 80 hv huipputehoa. Luulisi että nykytekniikalla voisi siltä säilyttää nykyisenlaisen väännön alakierroksilla. Taitaa kyllä tulla kustannustekijät mukaan, muuttuva-ajoituksiset nokat ja -pituuksiset imusarjat maksaa jne. Toisaalta, jos rompetta laitetaan lisää, menetetään myös painoetua isompaan moottoriin verrattuna.

Koska Aprilia SXV. :D
 
Porschen (ja varmaan audinkin) tapauksessa homma liittyy oleellisesti seoksiin, joilla auton täytyy käydä, että se menee päästöistä läpi. Täysi teho tuotetaan lambda 1 sopalla ja siksi ahdin pitää tehdä pakopuolelta väljäksi, että lämpö pääsee karkuun sieltä. Siitä aiheutuneet seuraukset (turbolag) sitten korjataan sillä sähköllä. Näin ainakin Henry Catchpole tarinoi possun koeajovideolla (Hagerty). tosi hoikalla noi nykyautot kyllä palaa. Oma Cooper mini menee 0,5bar ahdolla vielä lambda 1 ja vasta kun kaasun tuuppaa oikein syvälle, seos muuttuu rikkaammaksi.
 
Suoraruiskukoneilla seossuhde ei ole niin yksinkertaisen yksiselitteinen asia kuin imusarjasuihkutteisella. Eli onko se lambda 1 rikas vai laiha.
 
Suoraruiskukoneilla seossuhde ei ole niin yksinkertaisen yksiselitteinen asia kuin imusarjasuihkutteisella. Eli onko se lambda 1 rikas vai laiha.

Nyt oli kyllä semmoinen irtoheitto, että mielellään kuulisin vähän lisää aiheesta. Tässä meinaan ei nyt ihan enää ole selvää puhutaanko seossuhteesta vai lambda-anturin näyttämästä vai molemmista?
 
Back
Ylös