• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Ilman lämpötila

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja kR1stian
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
K

kR1stian

New member
Joo eli, mietityttää vaan jos joku muu on huomannut tällaista tehon lisäys ilmiötä. Musta vaan tuntuu että mopo lähtee paremmin illalla, parhaiten huomaan sen kolmosella keuliessa, päivällä ei sitten millään tahdo irtoa ja äskenkin irtosi monesti peräkkäin ja aika helposti (I wish). En usko että johtuu tekniikan paranemisesta!
Tiedän että ilman lämpöltila vaikuttaa moottorin tehoon, mutta olen käsittänyt että vaikutus on aika marginaalinen, vai onko...?
 
Ei tuo ilman lämpötila / suhteellinenkosteus ihmeitä aikaan saa, mutta tosihan se on että viileämmällä ja happirikkaammalla ilmalla siitä mosasta saattaa joku hevosen kymmenys irrota lisää.
 
En tiedä, saako illan hämärtyminen tuntumaan vauhdit kovemmilta, mutta olen kyllä huomannut saman...
Myöhään kesäisenä iltana tai yönä mopo tuntuu selvästi pirteämmältä kuin kuivana kesäpäivänä.
buttrock.gif
 
kyllä vain saa, tästä on viisasteltu aika paljon aikaisemminkin

eli karkeasti voi sanoa että moottorin teho on kääntäen verrannollinen lämpötilan neliöjuureen. Käytännön lämppötilavaihteluissa tuo ero ei kamalan suuri ole.

eli jos lambda pysyy about vakiona niin

esim

P/P00=(T0/T)^0.5

jos vaikka

T0=303 K= 30 C

ja T=273 k= 0 C

niin P/P0=(303/273)^0.5=1.05, eli teho kasvaa noin 5 %. Tuollaista korjauskerrointa käytetään noissa standardeissa kun dynopenkin tuloksia korjataan referenssipisteeseen.

ilmanpaineen suhteen teho on suoraan verrannollinen ilmanpaineeseen. Joten ilmanpaineen vaikutukset tehoon ovat huomattavammat verrattuna lämpötilaan. samoin suhteelisen kosteuden vaikutus koska ilmassa oleva vesihöyry käyttäytyy ns inerttinä kaasuna syöden hapen tilavuusosuutta eikä palamiseen riitä happea. Jos sylinteriin syötettäisiin vettä niin silloin teho kasvaisi. Em sovellusta käytetään tai on käytetty/kokeiltu voimalaitoskaasuturbiineissa, joissa palotilaan ruiskutetaan vettä. Vaikka kyse on erilaisesta polttoprosessista niin termodynaamisesti tilanen on samankaltainen.

Tietty nuo kaikki pitää paikkansa jos lambda pysyy likimain vakiona. Jos lambda alkaa muuttumaan niin määrätyillä rajoilla tuo palamishyötysuhde alkaa heikkenemään ja vaikuttamaan tehoon.


edit typoja
 
Olipa tyhjentävä vastaus! Selvis ainakin.

Eli toisinsanoen ei pitäisi tehojen kauheasti vaihdella päivän mittaan. Pistää vaan tosiaan miettimään kun välillä ei sitten millään tahdo keula nousta ja toisena päivänä nousee suht helposti, jopa täydellä tankilla...
nixweiss.gif
 
Olen itsekkin joskus huomannut että keula ei nouse ja taas illemmalla keula nousee jatkuvasti. Entiedä johtuuko sitten ilmasta vai jostain muusta.. Mukavaa kesän jatkoa.
 
Eikös lämpimällä ilmalla auringonpaisteessa kone ole myös kuumempi mikä osaltaa myös laskee tehoa?
 
Ilman kosteus tuntuu vaikuttavan kanssa. Pojan kaksitahtinen Kymco skootteri on selvästi pirteämpi sateen jälkeen kunnon sumussa. Ihan aikuisten oikeesti.
 
Ruiskuvehkeessä ei juuri vaikutusta. Kaasarivehkeissä useampi hevosvoima.
 
Mie oon havainnut täysin päinvastaista. Keulii nimittäin poikkeuksetta aamuisin.
tounge.gif
 
(Zam64 @ Heinä. 07 2004 sanoi:
kyllä vain saa, tästä on viisasteltu aika paljon aikaisemminkin

eli karkeasti voi sanoa että moottorin teho on kääntäen verrannollinen lämpötilan neliöjuureen. Käytännön lämppötilavaihteluissa tuo ero ei kamalan suuri ole.

eli jos lambda pysyy about vakiona niin

esim

P/P00=(T0/T)^0.5

jos vaikka

T0=303 K= 30 C

ja T=273 k= 0 C

niin P/P0=(303/273)^0.5=1.05, eli teho kasvaa noin 5 %. Tuollaista korjauskerrointa käytetään noissa standardeissa kun dynopenkin tuloksia korjataan referenssipisteeseen.

ilmanpaineen suhteen teho on suoraan verrannollinen ilmanpaineeseen. Joten ilmanpaineen vaikutukset tehoon ovat huomattavammat verrattuna lämpötilaan. samoin suhteelisen kosteuden vaikutus koska ilmassa oleva vesihöyry käyttäytyy ns inerttinä kaasuna syöden hapen tilavuusosuutta eikä palamiseen riitä happea. Jos sylinteriin syötettäisiin vettä niin silloin teho kasvaisi. Em sovellusta käytetään tai on käytetty/kokeiltu voimalaitoskaasuturbiineissa, joissa palotilaan ruiskutetaan vettä. Vaikka kyse on erilaisesta polttoprosessista niin termodynaamisesti tilanen on samankaltainen.

Tietty nuo kaikki pitää paikkansa jos lambda pysyy likimain vakiona. Jos lambda alkaa muuttumaan niin määrätyillä rajoilla tuo palamishyötysuhde alkaa heikkenemään ja vaikuttamaan tehoon.


edit typoja
Napsauta laajentaaksesi...
zam osaa ja tuntee nuo insinjöörimoniojuurelliset asjat hyvin. eli 200hv prätkän teho voi vaihdella noin kymmenen hv suuntaan tai toiseen ilman kosteudesta riippuen, ja enemmänkin ilmankorkeudesta johtuvista ilmanpainevaihteluista, esim. vuoristoajossa. alpeilla tämän ilmiön huomaa, kun noustaan n. 3000 metriin, jopas alkaa kawa vaatimaan happea, kirjaimellisesti ja kierroksia enemmän kuin merentasolla ajaessa.
 
Saman jutun oon kans huomannu. Tosin pimeys ja ilman viileyskin saattaa saada koneen tuntuvan tehokkaammalta. Aikoinani kevarilla ajellessa tuo vaikutus tuntui olevan vielä paljon suurempi
 
olen itsekkin huomannu Selvästi kun rätkä toimii erilailla eri säissä! tämä vahvistaa käsitykseni..
033102beer_1_prv.gif
 
Kyllä kylmemmällä imuilman lämpötilalla voi saada enemmän tehoa, mutta koska suuttimet eivät reagoi tähän kylmempään ilmaan lisäämällä vastaavasti soppaa, uskoisin, että kyseessä on enemmänkin tietynlainen illuusio. Useinhan tämä kylmä ilma on kesällä juurikin yöaikaan, jolloin näkyvyys rajoittuu valojen kantomatkalle, ja silloin saadaan vaikutelma kovemmasta kulusta, vaikkei todellisuudessa näin olisikaan.
 
sanoi:
Kyllä kylmemmällä imuilman lämpötilalla voi saada enemmän tehoa, mutta koska suuttimet eivät reagoi tähän kylmempään ilmaan lisäämällä vastaavasti soppaa, uskoisin, että kyseessä on enemmänkin tietynlainen illuusio.
Napsauta laajentaaksesi...
  Niinpä, mutta jos kaasarivehkeessä säädöt on kohdallaan jossain +5...10 C:n lämpötiloissa, niin se menee rikkaalle kuumalla kelillä. Siitä johtuu tehon lasku lämpimällä. Entisessä mopossa sen huomas varsin hyvin käynnin tasaisuudesta kylmällä kelillä ja vastaavasti epätasaisuudesta kuumalla, joten ei se mitään illuusiota ollut. Riippuu varmaan aika paljon pyörästä, että miten paljon lämpötila vaikuttaa.
 
(Zam64 @ Heinä. 07 2004 sanoi:
kyllä vain saa, tästä on viisasteltu aika paljon aikaisemminkin

eli karkeasti voi sanoa että moottorin teho on kääntäen verrannollinen lämpötilan neliöjuureen. Käytännön lämppötilavaihteluissa tuo ero ei kamalan suuri ole.

eli jos lambda pysyy about vakiona niin

esim

P/P00=(T0/T)^0.5

jos vaikka

T0=303 K= 30 C

ja T=273 k= 0 C

niin P/P0=(303/273)^0.5=1.05, eli teho kasvaa noin 5 %. Tuollaista korjauskerrointa käytetään noissa standardeissa kun dynopenkin tuloksia korjataan referenssipisteeseen.

ilmanpaineen suhteen teho on suoraan verrannollinen ilmanpaineeseen. Joten ilmanpaineen vaikutukset tehoon ovat huomattavammat verrattuna lämpötilaan. samoin suhteelisen kosteuden vaikutus koska ilmassa oleva vesihöyry käyttäytyy ns inerttinä kaasuna syöden hapen tilavuusosuutta eikä palamiseen riitä happea. Jos sylinteriin syötettäisiin vettä niin silloin teho kasvaisi. Em sovellusta käytetään tai on käytetty/kokeiltu voimalaitoskaasuturbiineissa, joissa palotilaan ruiskutetaan vettä. Vaikka kyse on erilaisesta polttoprosessista niin termodynaamisesti tilanen on samankaltainen.

Tietty nuo kaikki pitää paikkansa jos lambda pysyy likimain vakiona. Jos lambda alkaa muuttumaan niin määrätyillä rajoilla tuo palamishyötysuhde alkaa heikkenemään ja vaikuttamaan tehoon.


edit typoja
Napsauta laajentaaksesi...
"hiukan" off topic mutta tuota vesi ruiskutusta käytettiin ainakin toisessa maailmansodassa hävittäjissä sodan loppupuolella,kun mäntämoottoreista oli lähes kaikki mahdollinen teho puristettu irti.esim. messerschmitt bf 109 k mallissa oli "hätätehona" metanoli-vesi ruiskutus jolla saatiin tarvittaessa jopa +300 hp lisätehoa.metanolia laitettiin sekaan jotta seos ei jäätynyt yli 6km korkeudessa.
 
vesialkoholiruiskutusta käytetään yhä, esim. turbosaabien virityssarjoissa.

ja suunnittelinpa itsekin omaan turbiooni, gpz1100 kawaan vesiviinaruiskutusta, sitä vain mietin, että paljonko seoksesta olisi säädettävä kuskin tarpeisiin ja montako osaa kawan käyttöön. hehiö ja hihiö.
 
Ilman happipitoisuus kasvaa kosteuden myötä joten kosteampi ilma periaatteessa palaa paremmin. Tietty jokin rajapinta on toki olemassa koska puhdas vesi palaa niin kovin heikosti. Todella kylmillä ja kosteilla keleillä mopot alkavat käymään liian laihalla. Eikös tätä keväällä ihmetelty?
 
(gikseri @ Heinä. 13 2004 sanoi:
Ilman happipitoisuus kasvaa kosteuden myötä joten kosteampi ilma periaatteessa palaa paremmin. Tietty jokin rajapinta on toki olemassa koska puhdas vesi palaa niin kovin heikosti. Todella kylmillä ja kosteilla keleillä mopot alkavat käymään liian laihalla. Eikös tätä keväällä ihmetelty?
Napsauta laajentaaksesi...
just joo...hahahah, tuon kun todistat niin kemian Nobel-palkinto odottaa sinua. Toivotan onnea urallasi
062802jumpie_prv.gif
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös