Inssin pelkoon lääkettä

[Poikanen]

..pelottaa vielä enemmän: mitä jos nytkin tärisen kokeen pilalle..

Tsemppiä

En oikein osaa kertoa mikä vois auttaa, mutta itsekkin olen melkonen alisuorittaja insseissä. Moottoripyörän käsittelykoe meni ensimmäisellä läpi (haparoiden ja täristen) ja helpotus oli niin iso että liikenneajelu tuntu helpolta ja meni oikein leppoisasti.

Mie menin tehtävä kerrallaan ja hain rauhassa tarpeeksi kaukaa tuntumaa pyörään. Viimeinen väistö oliki oikeastaan jo kiva juttu, sillä se ei ollu minusta nuista tehtävistä ollenkaan hankalimmasta päästä.

 

[Taajuus]

Minulla nousi v-käyrä inssissä aikanaan itse tutkinnon vastaanottajan takia.

Käsittelykoe meni ok, mitä nyt hätäjarru tehtävän halusi toiseen kertaan kun ekalla lukitsin hetkeksi etusen. "Otas uusiksi että näen sen menevän hallitusti" - "Hä, tuohan oli ihan hallittua

".

Sitten liikenteessä ajelin oikeen rauhallisesti, kuitenkin liikennevirran mukaan. Tsekkailin kaikki kevyen liikenteen väylätkin ja näkyvästi painoin jarrua sellaisten kohdalla, jotta inssi takana hoksaa minun hoksanneen.

No eikös itten ruksita paperiin paskoja arvosanoja ja nalkuteta "ylivarovaisuudesta"

Eli tämä herra olisi kaivannutkin rivakampaa menoa...

 

[Anfiska]

Tiedoksi saatettakoon, että kolmas inssi kauniisti kertakoittamilla läpi ja samana iltana alla sitten olikin jo oma pyörä ja kilometrejä 48h perästä 400.

 

[specka]

Onnittelut.

Mukavia kilometrejä.

 

[keitsi]

Onnittelut.

Itellä muuten auttoi se kun ajoi "pimeästi" moottoripyörällä. En tiedä olisiko mennyt ekalla yrittämällä läpi jos en olisi ajanut jo ennen autokoulua laittomasti. Varmaan yli 2000 laitonta kilometria ehti kertyä, varovaista ajelua omalla GS500E mopedilla. Autokouluun mennessä opettaja totesi liikkeelle lähtiessä "jaa sekö olikin näin valmis tapaus, no mennäänpä sitten suoraan väistöharojituksiin".

En kyllä tiedä suosittelenko kenellekään muulle. Kolmeen ratsiaankin ajoin, eikä kukaan korttia kysellyt, mittari suuhun, *puuh*, ja hyvää matkaa. Vähäsen meinas olla jännäkakka kun tiesin että inssi seuraavalla viikolla ja jos korttia kysyy niin ei tarvi haaveilla A-leimasta ainakaan vuoteen.

(tähän tulee varmaan kohta parikymmentä moralisointipostausta, yhyy ei saa ajaa kortitta, vaarannat ihmishenkiä, jne... oli katsastuskonttorilla ruuhkaa, mopo poltteli ihan liikaa ja inssiaikaa ei vaan saanut)

 

[molli]

Huoh. Mikä avuksi kun käsittelykoe aiheuttaa lievän paniikkihäiriön? Tehtävät on hallussa ja kaupunkiajo ei huimaa. Kaksi epäonnistunutta yritystä on takana ja kolmas hirvittää niin ettei henki kulje. Inssi on rento kaveri, eli siitäkään ei kiikasta. Oikeastaan en tiedä mistä kiikastaa. Mitä ihmettä pitäisi tehdä ettei sillä kolmannella kerralla tutise katsastusaseman pihalla kuin kofeiiniyliannoksen saanut kääpiö?

Sama täällä . Inssi pelotta niin kamalasti ......3 x jo sössinyt. Inssi vaan ilmeisty paikalle ja hikeä alka valuu pitkin selkää.... Muuten menee hyvin ,loistava hidasajoo ja jarrutukset (ajo ope kehyy ) ,pujoittely on kaikista vaikein mutta sekin menee . Apuva

 

[shyhander]

Miettii vaan että ei se huonomminkaan voi mennä kuin viimeks. On niitä muutkin uusinu, itte jouduin uusimaan kaupunkiajon...

 

[Kaitsuli]

Moi.

Ajoin itse vanhoilla päivilläni kortin viime kesän lopulla. (ikää siis jo 36v. )
Itseänikin pelotti kaikkein eniten juuri tuo käsittelykoe, mutta tässä minun inssipäiväni:

Tarkoituksena oli säästää viimeiset ajokerrat radan harjoitteluun ja siitä sit suoraan käsittelykokeeseen ja ajokokeeseen. Ajoin radan läpi 5 kertaa enemmän tai vähemmän virheittä. Opettaja sanoi radiopuhelimeen että inssi on vielä kahvilla, ja että kerkiän varmaankin ajamaan vielä kerran radan läpi. Opettaja ei sit huomannut kertoa minulle että inssi olikin tullut jo paikalle. Kun olin sitten ajanut radan läpi, niin radiopuhelimessa olikin inssi joka sanoi että hyvin vedetty, lähdetään vaan ajokokeeseen. Sekin meni lopulta ilman mitään virheitä ja kortti tuli.

Tarinan tarkoituksena oli siis vaan tsempata teitä jotka jännitätte tuota käsittelykoetta.
Aina välillä ihminen jännittää ihan turhaan.
Rennosti vaan niinkuin on harjoiteltu, ei ne inssit niin pahoja tyypejä ole.

 

[Inlinee]

Ite ajoin inssin tasan viikko sitten.
Pujottelu oli itelle se mitä pelkäsin eniten, mutta inssiin mentäessä olikin
eri opettaja kun kenen kanssa kaikki ajotunnit oltiin ajettu.
Pujottelua harjotellessa totes että käytä vähemmän jarrua, kun ekaa kertaa haparoin,
ja tokalla yrityksellä, ohjeet mielessä, totesin että eihän siihen tarvi jarrua ollenkaan,
luotti että se pysyy pystyssä kun kallistaa, niin sehän meni heittämällä läpi.

Ajokokeessa saikin sitten hokea koko ajan " älä ryssi tätä, älä ryssi tätä" mielessään, että tuli
keskityttyä kokeeseen kun mielessä jo väistämättä pyöri et kohta pääsee ajaa omalla pyörällä

 

[Tepis]

Onnittelut aloittajalle inssin läpäisemisestä!

Mutta ketjun luettuani kaksi asiaa tekee mieli sanoa (itsekin ennen jännitin monia asioita):

- Inssin työ on arvioida osaamistasi, se tekee vaan työtänsä ja sä näytät osaatko vaiko etkö. Turha sitä tilannetta on jännittää ja jotta osaa olla jännittämättä niin useimpien ihmisten kohdalla se vaatii harjoitusta siitä että on arvioinnin ja huomion kohteena. Hakeudu tarkoituksella tilanteisiin jotka jännittävät (seuraavat ovat yleistyksiä jotka useita ihmisiä jännittää), mene esimerkiksi juttelemaan firman isolle pomolle, pidä puhe ihan vaikka vaan kavereille (yllättävän eri tilanne kuin normaali hengailu) ja pyydä palautetta. Itseluottamus on paras lääke jännittämiseen ja sitä tosiaan voi treenata.

- Ne käsittelykokeen harjoitukset voivat tuntua turhilta mutta niistä on oikeasti hyötyä liikenteessä.


Ei muuta kun turvallisia kilometrejä!

 

[Knaku]

Jos homma on hanskassa, eli tiedät osaavasi, niin kun näet inssin niin toteat pääsi sisällä että tää homma on hanskassa ja nyt näytetään mitä osataan. Psyykkaat itseäs oikein kunnolla ja jos on jotain mikä on vähän niin ja näin että meneekö, niin mielikuvaharjoittelua. Ja monta toistoa.

Itse laitoin päivää ennen inssiä koulun mopon nenälleen ja seuraavana aamuna hirvitti harjoitella noita käsittelykokeen juttuja. Etenkin sitä yhtä... Mutta kun vain totes itselleen, että mä osaan nää kyllä ja kävi mielessä läpi miten homma hoituu, niin ei sitä tarvinnut jännittää itse koetta.

Pää kylmänä niin kyllä se menee. Ja on se mennyt muillakin

 

[Hammurab]

Moi.

Ajoin itse vanhoilla päivilläni kortin viime kesän lopulla. (ikää siis jo 36v. )
Itseänikin pelotti kaikkein eniten juuri tuo käsittelykoe, mutta tässä minun inssipäiväni:

Tarkoituksena oli säästää viimeiset ajokerrat radan harjoitteluun ja siitä sit suoraan käsittelykokeeseen ja ajokokeeseen. Ajoin radan läpi 5 kertaa enemmän tai vähemmän virheittä. Opettaja sanoi radiopuhelimeen että inssi on vielä kahvilla, ja että kerkiän varmaankin ajamaan vielä kerran radan läpi. Opettaja ei sit huomannut kertoa minulle että inssi olikin tullut jo paikalle. Kun olin sitten ajanut radan läpi, niin radiopuhelimessa olikin inssi joka sanoi että hyvin vedetty, lähdetään vaan ajokokeeseen. Sekin meni lopulta ilman mitään virheitä ja kortti tuli.

Tarinan tarkoituksena oli siis vaan tsempata teitä jotka jännitätte tuota käsittelykoetta.
Aina välillä ihminen jännittää ihan turhaan.
Rennosti vaan niinkuin on harjoiteltu, ei ne inssit niin pahoja tyypejä ole.

Itsellä meni vähän toisinpäin tuo aikoinaan. Käsittelykoe suoritettiin kyllä tiukan valvovan silmän alla mutta koska paikallistuntemukseni oli niin hyvä ei inssi halunnut ottaa kypäräpuhelimia käyttöön. Ne kun vaan häiritsee suoritusta. Noh, ajelin siinä sitten täpinöissäni yli puolet sovitusta lenkistä kun huomasin ettei inssiä näy missään Ei muuta kuin kadunvarteen ihmettelemään. Inssikin lopulta saavutti minut ja loppumatka sitten peräkanaa konttorille. Olin 110% varma että hylky tulee...

Konttorilla inssi totes "Vähän on hankala arvioida tuota ajoa kun vasta loppupätkän tulin perässä... Mutta ei siellä mitään ihmeellistä näkynyt eikä poliisikaan ole perään soitellut joten kai se sitten hyväksytty on" Inssi jäi siis ihan omasta syystään matkasta. Antoi minulle lähtömerkin ja jäikin tuttunsa kanssa parkkipaikalle juttelemaan

 

[messerschmitt]

Kaveri (autokoulun opettaja) kertoi legendan,jossa tyyppi oli jännittäyt inssiä ihan helkkaristi.Inssi oli mennyt ihan ok siihen saakka,kunnes oli vetässy suoralla tiellä auton pöpelikköön.Oli syöny laatan pameja jännitykseen kuulemma...Tarina ei kyllä kerro tuliko rattijuopumus syyte

 

[lauragr]

Sama täällä . Inssi pelotta niin kamalasti ......3 x jo sössinyt. Inssi vaan ilmeisty paikalle ja hikeä alka valuu pitkin selkää.... Muuten menee hyvin ,loistava hidasajoo ja jarrutukset (ajo ope kehyy ) ,pujoittely on kaikista vaikein mutta sekin menee . Apuva

Kuulostaa tutulta.. Kävin eilen sössimässä ekan käsittelyn Uus yritys kolmen viikon päästä, jännittää vaan entistä enemmän

 

[jamas]

Kuulostaa tutulta.. Kävin eilen sössimässä ekan käsittelyn Uus yritys kolmen viikon päästä, jännittää vaan entistä enemmän

Kun en ole inssiä ajanut (lahja A) niin pitää kysyä. Onko se niin hankala, että sitä ei voi harjoitella niin perusteellisesti, että se menee vaikka silmät kiinni selkä menosuuntaan? Vai meneekö sössiminen vain jännityksen piikkiin ei ajotaidottomuuden?

Edit. Niin tietty jos ei ole omaa pyörää millä tahkoaa "tuhansia toistoja" niin sittenhän tuo harjoittelu on vähän hankalaa.

 

[Knaku]

Kaikkea voi toki harjoitella. Osin varmaan menee jännityksen ja osin osaamattomuuden piikkiin. Itse ajan nyt toista kesää eli kortti tuli hankittua 2011 kesällä, kun en lahjaksi saanut(VAIN VUOSI EROA, S*TANA). Kun tänä keväänä kävin Räyskälässä ruosteenpoistokurssilla, niin huomasin muutaman asian:

1. ihminen oppii - minäkin, kun yhden kesän oli ajellut yksin ja hitaissa/kimppaletkoissa

2. inssin käsittelykokeen vauhdit ovat melko matalat - tuolla ruosteenpoistossa aloitettiin niistä vauhdeista, millä inssi suoritetaan ja siitä sitten hiljalleen lisää.

3. aina voi oppia lisää ja kaikki tarvitsevat harjoittelua

En ole koskaan omistanut mopoa, mutta sellaisella kyllä ajellut, joten tuon kortin ajaminen tapahtui ilman aiempaa osaamispohjaa. Ja ihmisen suoritettavaksi noi kokeet on tarkoitettu eli ei siellä ihmeitä vaadita. Mutta kaikkia noita taitoja olen tarvinnut liikenteessä useita kertoja.

Tsemppiä harjoitteluun ja inssiin kaikille, joilla se edessä vielä on. Jos osaa, niin se menee ilman rutistelua.

 

[Silver Bride]

Itse laitoin päivää ennen inssiä koulun mopon nenälleen ja seuraavana aamuna hirvitti harjoitella noita käsittelykokeen juttuja.

Mä olin pari vuotta sitten käsittelykokeeseen mennessä niin näppärä tyttö että kippasin mopon minuuttia ennen kokeen alkua. Hitto että hävetti, siinä makasin kyljellään olevan mopon alla naureskellen jotain naisellisen näyttävästä saapumisesta... Jäi siis paikalle saapuessa ja riviin liittyessä jännityksestä johtuen laittamatta oma jalka maahan kun pysähdyin. Inssi tuumasi vaan että oli fiksua suorittaa kippaaminen siinä niin ei enää kokeissa tarvi sitä treenata. Vastoin muun porukan (ja itseni) odotuksia onnistuin kuitenkin läpäisemään kokeet ensiyrittämällä.

 

[massajaska]

Minä hommasin ensimmäisen moottoroidun kaksipyöräisen viime vuoden keväällä (2012) kun kiinamopon ostaminen kaverilta tuntui pienessä punaviinissä todella järkevältä idealta. Ihan hyvä homma se olikin ja sillä hetken (1000 km) ajeltuani ajattelin käydä tekemässä sen A:n pois alta ennen kuin homma taas muuttuu hankalammaksi.

Tuolla harjoittelupraktiikalla (mopo + ne pakolliset ajot, pyöränä pikku-Hornet) oli käsittelykoe ihan kerralla tehty.

Jos on "mopokortti luojan armosta" niin sellaisella kurvailu on ihan toimivaa treeniä. ...ja prätkäajotunnille saapuminen täysissä nahoissa kiinaskootterin selässä (kroppa ja polvi mutkissa ulkona, tietty) kirvoittaa aina vähän hymyä.

 

[Roark]

Kun en ole inssiä ajanut (lahja A) niin pitää kysyä. Onko se niin hankala, että sitä ei voi harjoitella niin perusteellisesti, että se menee vaikka silmät kiinni selkä menosuuntaan? Vai meneekö sössiminen vain jännityksen piikkiin ei ajotaidottomuuden?

Tehtävät ovat ihan perusmanööverejä, sellaisia joita melkeinpä päivittäin ainakin kaupungissa liikkuva tarvitsee. Vuosi sitten keväällä ajoin kortin ilman aikaisempaa kaksipyöräistaustaa, ja käsittelykokeen "Rosettan kivi" joka avasi homman oli rentous, katse, kevyt ote ja paino tapeille. Jos tilannetta jännittää hirveästi ja vetää itsensä lukkoon, on koe jos ei mahdoton niin ainakin hankala.

Mulla ahaa-elämys tuli onneksi ennen inssiä, joten se alkuun helvetillinen kahdeksikon pyörittely meni lopulta kokeessa melkein (täyskokoista pienemmän) "kevarikuvion" sisällä. Ne muut tehtävät; jarrutus, väistö yms. ovat läpihuutojuttuja siihen kahdeksikkoon verrattuna.

 

[shyhander]

Mulla ahaa-elämys tuli onneksi ennen inssiä, joten se alkuun helvetillinen kahdeksikon pyörittely meni lopulta kokeessa melkein (täyskokoista pienemmän) "kevarikuvion" sisällä. Ne muut tehtävät; jarrutus, väistö yms. ovat läpihuutojuttuja siihen kahdeksikkoon verrattuna.

Mulla oli hiukan toisin päin Kahdeksikkoa olisin kokeillut yhdellä kädellä, mutta autokoulun ope mutisi jotain omavastuusta, jäi sitten kokeilematta. Ne väistöt sitten hankalempia, ehkä tää isohko massa vaikutti ja se että alakroppa ei ollut tiiviinä pakettina samalla ku yläkroppa rentona, niin eka väistö meni ok, mutta takaisin linjalle kääntö hankalaa kun yläkroppa oli menossa vielä edelliseen suuntaan…