Itse huoltaminen

[pecha]

Olen minä nimittäin nähnyt aika surullisen näköisi tapauksia huoltojenkin jäljiltä. Kerrankin huoltiksella jeesasin yhtä aloittelevaa motoristia kiristämään Suzukinsa ketjut. Kuskin oli pitänyt pysähtyä tauolle, kun ketjut hyppivät rattailta yli. Oli muuten juuri hakenut pyöränsä huollosta...

No, onhan meitä joka junaan. Niin huoltoliikkeitä kuin omatoimihuoltajiakin.

Minä taas olen ollut todistamassa sellaista keissiä, kun joku äijä meuhkasi naama punaisena merkkihuollon pihalla, kuinka hänen alle 6 tonnia ajetusta pyörästään on takahaarukka ruosteessa, ja se *täytyy* uusia takuuseen.

Takahaarukka ei alumiinisena toki ollut ruosteessa, mutta sen päällä oli kyllä ruostetta. Ruoste taas oli peräisin toisioketjusta, joka todennäköisesti oli viimeksi nähnyt voiteluainetta 1000km huollossa. Kardaanisohvia ennen harrastanut kaveri ei varmaan ollut ikinä pitänyt ketjurasvapurkkia kädessään, ja sai huollosta isälliset neuvot, kuinka pitää takahaarukka jatkossa ruosteettomana, ja kuinka ketjut tulee säätää (ne kettingit oli tosin entiset).....

Ja muuten ainakin siinä huoltoliikkeessä hommat hoitui, pyörän sai aina oikeasti huollettuna, pestynä (ja ketjutkin säädettynä&voideltuna). Ei ihme, että voittivatkin takavuosina erään TM:n prätkähuoltovertailuista.

 

[gsf1157]

Asiaa Mika, ollaan samoilla linjoilla...

Itellä on kanssa kohtalaisen huonoja kokemuksia huoltoliikkeen jäljiltä. Öljypropusta väännetty kulmat, unohdettu laittaa tiivisteprikka, erinäisistä pulteista väännetty kierteet piloille, venttiilikopan tiiviste asennettu väärin jne. Ketjut ollu aina ja poikkeuksetta "viulun kielenä" huollon jäljiltä. Näistä oppineena en mopoa enää ihan pikkuhommista huoltoon vie. Varsinkin kun takuu mennyt umpeen.

 

[Ladyrebel]

Mulla on siitä hyvä tilanne, että kotona on kolme mistä, jotka pystyvät tekemään pyörään oikeastaan minkälaisen huollon tahansa. Joten huolto/korjaus on melkoisen edullista, vielä kun
omasta pihasta löytyy halli, jossa on kaikki tarvittava varustus niin on aika hyvä tilanne.

Kuitteja ei olla kysytty kun ollaan pyöriä haettu, käytetyt on aina käytettyjä ja kuitenkin kun pyörä kotiin saadaan, niin se menee halliin ja siellä tarkastetaan, mitä vaihdetaan. Sen verran toi miesväki osaa konetta kuunnella, ettei mitään täyttä p***kaa ole tullut niin pyörissä kuin autoissakaan käsiin.

Itse arvostan sitä, että joku tekee itse remontin pyöräänsä. Kun itselleen tekee, niin voi luottaa siihen, ettei ole oikaissut missään vaiheessa ja kaikki on kuten kuuluukin. Tietysti, kun myyjää katselee, niin kyllähän jo siinä näkee, kannattaako kauppaa tehdä ollankaan. Liika selittely on huono merkki.

 

[matula]

Nuo huollot itse tai liikkeessä eivät käytännössä sinänsä ole vastakohtia vaan suurin osa varmaankin harrastaa kompromissin lailla molempaa huoltometodia hyvän symbioosin tavoin.

Jotkut eivät osaa edes tankata itse ja tärkeintä on, että takki on retonkikoristeilla ja jonkun huoltoliikkeen ammattimiehen vaihtama ämyri näyttää nätiltä. Pääasia, että kädet ei vahingossakaan likaannu koskaan.

Joillekin tärkeintä on kaikessa halvin mahdollinen. " Kuka tietää, mistä saisi Delvacia vielä halvemmalla kuin Puuilon 80-litrasessa tynnyrissä?" Luulisi silloin siirtyvän harrasteena keräämään syksyisin havunneulasia ja pudonneita koivunlehtiä. Ai niin eihän sekään ole kuin tuhlausta kun siinähän kuluisi tennarien pohjat ihan liikaa.

Toiset taas jopa valitsevat pyöränsä sillä perusteella, että sille voi tehdä jotakin itse ja tekevätkin kaiken mahdollisen ja mahdottomankin itse. Tätä harrastajakunnan osaa kiinnostaa pyörä teknillisenä tuotteena ja uusien asioiden oppimishalu saa purkamaan laitteet osiksi ihan ajankuluksi. Nostaa hattua.

Onneksi on tämä asentajien ammattitaidon yläpuolella oleva taiturien harrastajaosasto jolta meikäläisen kaltaiset uteliaat taiturikoulun ekaluokkalaiset saamme hyviä neuvoja opintiellämme. Kiitosta vaan sille kolmepyttyisen vähänylilitraisen nakupyörän harrastajalle, jolta olen minäkin saanut kallisarvoista tietoa.

Ja kaikenlaisia harrastajia vielä em. ryhmien väliltäkin. Hyvähän se on, että harrastapohja on laaja. Olipa aika pitkä johdanto. Asiaan. Nimittäin luulisi valtaosaa motoristeista kiinnostavan alla örisevän moottorin sielunelämä sen verran, että kokeilisi edes päästä siihen sisälle. Vaikkapa niitä perushuoltoja tekemällä.

Käyhän valta?osa yrittämässä karmeista kiinnipitäen oluttupaankin sisään kun sisälläoleva kiinnostaa...

Tätä mieltä on vanhan koulukunnan edustaja, jonka mielestä on miellyttävämpi ajaa perille kuin seistä tien poskessa.

 

[pecha]

^ Hyvin sanottu! Näissä huoltoympyröissä todellakin on mukana mm:
- erittäin päteviä huoltoliikkeitä
- erittäin epäpäteviä huoltoliikkeitä
- erittäin päteviä omatoimihuoltajia
- erittäin epäpäteviä omatoimihuoltajia

Ja sitten vielä melkeinpä kaikkea siltä väliltä (valtaosahan sijoittuu jonnekin tuonne välille, ei ääripäihin).

Ja sitten on tosiaan vielä sekin asia, ettei kaikki pelit suinkaan käy 100% muualla huollossa, tai ole 100% kotihuollossa.

Huvittavaa on tässä keskustelussa ollut lähinnä se, että jos/kun ollaan itse ehkä hyvinkin päteviä suorittamaan huollot itse, sitten suositellaan muillekin että teeppä näin, koska se on niin helppoa. Ei se välttämättä ole kaikille, eikä edes pelkkä kädentaito riitä, pitää olla jonkinmoiset tilat, missä tehdä, sekä työkalut. Pitää löytyä myös riittävästi aikaa puuhasteluun.

Toinen oletus, jota en allekirjoita, on se, että kaikki huoltoliikkeet olisivat ammattimaisia töpeksijöitä. Tuo ei mielestäni ole validi argumentti sille, miksi *pitäisi* hommat tehdä itse. Rahansäästö voi olla, mutta sekin edellyttää sitten sitä, että oma osaaminen on riittävällä tasolla, ja jo mainitut muut perusasiat löytyy omasta takaa.

Edelleenkin olen samaa mieltä siitä, että on ihan arvokas asia osata tehdä pyörälleen jotain ja olla perillä sen tekniikasta. Sellainen luontaisen kiinnostuksen kautta tapahtuva opiskelu on kaikin puolin aivan jees. Mutta tämä "nytpä-yritän-räpeltää-pyörääni-hiukan-että-säästyisi-rahaa-ja menen-aina-siitä-mistä-aita-on-matalin"-mentaliteetti taas ei välttämättä ole.

 

[Geeäsäxähvä]

Huolto- ja korjaushommat ovat mopoilun suola. Ne jatkavat kautta mukavasti vielä viikkoja varsinaisen aktiivisen ajokauden jälkeen. Mikäs sen mukavampaa kuin viettää aikaa tallissa mopon kanssa ja muistella menneen kesän retkiä samalla kun valmistelee sitä huolella ja rakkaudella tulevan kesän reissuja varten.

Mikään kiire ei ole, isompaankin remonttiin on aikaa yllin kyllin, jolloin ne tulee tehtyä vähintään lentokonemekaanikon, ellei jopa kellosepän tarkkuudella. Remppaillan jälkeen on kiva tarkastella aikaansaannoksiaan, ottaa pari olutta, kuunnella hyvää musaa, muistella lisää, miettiä mitä on vielä tekemättä ja suunnitella seuraavaa huoltokohdetta. Ja tulevaa kesää tietenkin.

Vuoden vaihtuessa mopo(t) saavat jäädä odottamaan kevättä huollettuina ja ajovalmiina. Näin talvi tuntuu lyhyemmältä. Eli kyllä itse huoltaminen kannattaa monellakin tavalla

Se on ajanvietettä, terapiaa ja siinä säästää hillittömät summat rahaa. Ei todellakaan olisi varaa pitää tuota nykyistä "laivastoa" jos ei huoltaisi niitä ite.

Jos ei osaa, niin opettelu kannattaa. Siihen joku kokeneempi mestariksi ja aloittaa helpoista niin homma alkaa sujumaan aika nopeasti.

(moottoripyörä kaivaa miehestä esiin romantikon, näemmä)

 

[Squirrel]

Nyt kun ensi keväänä loppuu takuu, niin en kyllä varmasti vie mihinkään merkkihuoltoon enää.
Mukava opetella itse, vaikka joskus saattakin mennä kantapään kautta ja pahimmillaan pitää viedä omat korjaukset paikattavaksi merkkiliikkeeseen...

(ei ole ainakaan vielä käynyt niin)

Rakentamista ja omaa autotallia odotellessa...

 

[J@ck]

Venttiilinvälysten tsekkauksesta luistaminen on vähän kaksipiippuinen juttu. Se on totta, että nykyisissä palasäätökoneissa ne ei yleensä ja useimmiten juuri muutu, mutta pyörätkin on yksilöitä.

Sama juttu jonkun nokkaketjun kanssa - jos tehdas on määrittänyt sille selkeän vaihtovälin, huollolla tuskin on halua ottaa kalliiden korjausten riskiä omalle kontolleen

Olet oikeassa. Esimerkkini oli sillain huono, ettei sitä voi soveltaa ihan mihin vehkeeseen tahansa.
Mutta jos kyseessä on moottori, jonka perusversio on tässä tapauksessa peräisin vuodelta 1984 (muistaakseni), niin todellista tietoa ja kokemusta mainitsemieni huoltotoimien tarpeellisuudesta löytyy enemmän kuin tarpeeksi.

Vähän sama homma tuon nykyisen ässän kanssa. Kokenut asentaja sanoi suoraan, ettei tiedä yhtään K 12 ässää, johon olisi tarvinnut tehdä venttiilien säätöä 30 tkm huollossa.
No, tässä tapauksessa venttiilien säätö kannatti ja kannattaa toki tarkistaa, koska tulpat pitää vaihtaa joka tapauksessa 30 tkm. Sen vuoksi täytyy purkaa todella paljon tavaraa, mm. jäähdytin on irrotettava. Olivat muuten kaikki venttiilit tasan tarkkaan säädöissä ja vieläpä ylätoleranssin tuntumissa. Heittoa eri sylinterien välillä ei ollut lainkaan.

Edellä mainitussa ollaankin jo tilanteessa "älä tee itse", jos et varmasti tiedä mitä olet tekemässä ja jos sinulla ei ole tarvittavia työkaluja. En muista miksi, mutta esim. Bemuja sivuhomminaan huoltava kaveri ei suostunut tekemään hommaa kotonaan. Jotain erikoisjuttua siihen tarvitaan, mutta eipä tosiaan jäänyt muistiin mitä. Pelkkä jäähdyttimen ilmauskaan ei taida olla ihan simppeliä, joku juttu oli siinäkin - vai oliko se just siinä..

 

[Tryphon]

Toinen oletus, jota en allekirjoita, on se, että kaikki huoltoliikkeet olisivat ammattimaisia töpeksijöitä. Tuo ei mielestäni ole validi argumentti sille, miksi *pitäisi* hommat tehdä itse. Rahansäästö voi olla, mutta sekin edellyttää sitten sitä, että oma osaaminen on riittävällä tasolla, ja jo mainitut muut perusasiat löytyy omasta takaa.

Sinä olet ilmeisesti löytänyt hyvän huoltoliikkeen, siitä kannattaa pitää kiinni. Niitä ei ole niin helppoa löytää. (Pätee muuten moneen muuhunkin alaan kuin mottoripyörien huoltoon.) Mutta ikävä kyllä se ei ole koko totuus. Tietenkään kaikki liikkeet eivät ole töpeksijöitä, mutta aivan liian suuri osa on. Ainakin jos uskotaan vaikka niitä testejä. Jos vien  pyörän huoltoon satunnaisesti valittuun liikkeeseen, niin todennäköisyys on max. 50 prosentin luokkaa, että edes kaikki huolto-ohjelmaan merkityistä kohteista tulee tarkastetuksi/korjatuksi. Minun mielestäni se on aivan validi argumentti tehdä itse ne huollot, jotka pystyy.

Kyllähän moni TI-mies onnistuu mokailemaankin (minä ainakin, säännöllisesti

) eikä siitä jälkeenpäin pahemin huutele. Mutta jos satasen tunnissa veloittavan ammattimiehen toimintaa verrataan amatöörien tunarointiin pohjalta "molemmissa on hyviä ja huonoja", niin kyllähän se jo kertoo aika karua kieltä siitä, kuinka vähän näiltä ammattilaisilta loppuviimein odotetaan.

 

[J@ck]

^Liike on harvoin töpeksijä, ainakaan tarkoituksella. Mutta se asentaja saattaa olla, tai sattua vaan huono päivä, kiire jne. Toki se liike on vastuussa niistä töpeksijöistä ja saattaa liike tietysti myös omalla toiminnallaan aiheuttaa töpeksintää.

Ammattimiehiä ja naisia on joka alalla enemmän tai vähemmän päteviä. Myös enemmän ja vähemmän ammattiylpeitä. Joku on vaan töissä siellä korjaamolla ja jollekin toiselle tekemisen laatu on se tärkein asia.

Jos asentaja on tuntipalkalla, niin ei luulisi olevan kiire. Mutta jos pyörän huollosta saa vaikkapa xx euroa / kpl, niin se varmasti aiheuttaa laiminlyöntejä. Lähes aina mennään siitä, mistä aita on matalin, sellaisia me olemme. Eli äkkiä vaan pois käsistä, että ennättää huoltaa mahdollisimman monta pyörää päivässä ja päsee palkoille.

Ammattimies ei veloita mitään, jos ei ole itse yrittäjä. Yhden miehen yritys ja isompi liike voi veloittaa sen satasenkin tunti (ei kai missään mp-huollossa vielä), mutta eiköhän sen asentajan tuntipalkka jääne +-15 euroon..

Oliskin aika mielenkiintoista tietää miten asentajan palkka muodostuu, eli urakallako niitä huoltoja tehdään, vai tuntipalkalla? Onko jollain tietoa?

 

[Teuwo]

Lainatakseni myyränkarkoittimella kurvaavaa toveria:
"Bikeri joka ei ole pitänyt oman pyörän kampuraa kädessään ei ole paskaakaan."

No muut kulkineet eivät ehkä vaadi yhtä usein niin perusteellista availua, mutta olen kyllä sitä mieltä että jamppa joka antaa motivaatio nolla amisjullien sörkkiä aseitaan tai prätkiään ei kyllä ansaitse kumpiakaan.

No hyppäähän amerikanläskeistäkin kai osa jonkun muun pakkaamalla laskuvarjolla...

Mutta toimikoon itse kukin kuten parhaaksi kokee.
Muualla maailmassa sentään voi olla jamppoja, kuten lähettejä, jotka ajelevat pyörällä työkseen jolloin pyörän hiplaamisesta puuttuu harrastuksellinen ulottuvuus - mutta tämä tuskin on tilanne juuri koskaan suomessa.

Kukaan ei ole seppä syntyissään - mutta itse näkisin että taitojensa ja tietojensa jatkuva kehittäminen hautaan asti on arvo itsessään - eikä välttämättä tilanne joka syntyy olosuhteiden pakosta.

Karu esimerkki on puhkikulunut paskapuheklisee siitä että "ei nykyautoille voi mitään tehdä itse" - ja paskat - vanhoissa pirsseissä ei juuri ollut itsediagnostiikkaa jonka koodeja voi hyvin usein lukea joko ilmaiseksi tai vähäisillä kuluilla esim. OBD-II skannerilla.
En muista tapaamieni edellisen mantran toistelijoiden nuoruudessaankaan tehneen sen aikaisille vehkeille mitään - perusteet omalle laiskuudelle olivat silloin vain toiset...

Siinä ei ole mitään pahaa jos ei halua tehdä jotain - mutta rehellisyyden nimissä voisi olla väittämättä että moista ei riittävästi halutessaan pystyisi tekemään.

 

[willik]

Ne ketkä korjaa niin korjaa. Ne jotka ei pysty/oo tiloja niin ei korjaa. Se että jeesustelee korjauksen tarpeellisuudesta liikkeen tekemänä ja lyttää itse tekeviä on naurettavaa.

Ite korjaan omat tuhoamiseni, välistä vähän maksaa enemmän tai vähemmän. Yleensä lopputulos onkin huomattavasti parempi, kuin lähtötilanne kun korjaus laajenee ja korjataan myös vanhojen asentajien jälkiä.

Nim. gsxr kone jumissa, tietämättömyyden takia.

 

[pecha]

Se että jeesustelee korjauksen tarpeellisuudesta liikkeen tekemänä ja lyttää itse tekeviä on naurettavaa.

Kuka täällä on kaikkia itse tekeviä lytännyt? On ainoastaan kyseenalaistettu se, omaako aivan jokainen, joka näitä tekee, riittävät edellytykset.

Eikä ne aina korjaamoissakaan osaa, mutta huonot kokemukset kerrotaan paljon useammalle kuin hyvät, siksi näistä voi olla hankala saada täysin vääristymätöntä kuvaa. Oikeastaan vain omakohtaiset kokemukset on ne, mihin voi todella luottaa. Ja kuten joku jo totesikin, jos löydät hyvän huoltoputiikin, siinä tosiaan kannattaa pysytellä (jos on sellainen tilanne, kuten itselläni, ettei ole aikaa ja mahdollisuutta tehdä itse).

 

[Deecu]

Huolto- ja korjaushommat ovat mopoilun suola. Ne jatkavat kautta mukavasti vielä viikkoja varsinaisen aktiivisen ajokauden jälkeen. Mikäs sen mukavampaa kuin viettää aikaa tallissa mopon kanssa ja muistella menneen kesän retkiä samalla kun valmistelee sitä huolella ja rakkaudella tulevan kesän reissuja varten.

Mikään kiire ei ole, isompaankin remonttiin on aikaa yllin kyllin, jolloin ne tulee tehtyä vähintään lentokonemekaanikon, ellei jopa kellosepän tarkkuudella. Remppaillan jälkeen on kiva tarkastella aikaansaannoksiaan, ottaa pari olutta, kuunnella hyvää musaa, muistella lisää, miettiä mitä on vielä tekemättä ja suunnitella seuraavaa huoltokohdetta. Ja tulevaa kesää tietenkin.

Varsin samoilla linjolla itsekkin. Mukavahan näitä vehkeita on talvella ajan kanssa purkaa ja valmistaa kesää varten. Aikaa riittää vaikka minkälaisen remontin opiskeluun ja työkalujen metsästykseen.

Ite oon vielä jonkunverran dokumentoinut tekemisiäni tuonne kotisivuilleni, ja uskon niiden olevan mahdollisessa mopon myyntitilanteessa pelkkää plussaa. Tai jos joku ei osaa/halua niitä arvostaa, niin ostakoon sitten huoltokirjallisen vehkeen, jonka huoltohistoria on jonkun leiman varassa.

 

[JOLLI]

Taas vailla minkäänlaista teknistä koulutusta purin eilen pienissä kaljoissa acesta koko etumaskin että saa helposti vaihdettua mittarivalot ja laittaa hyppylangan niin että valot saa kahdennettua

kasaamiseen pitää ottaa pari kaljaa enemmän että onnistuu

 

[obsesson]

Ei nyt varsinaisesti huoltoon liity, mutta sivuaa hyvin läheltä.

Viime keväänä ostin uuden pyörän ja oletin että se olisi liikkeestä luovutettuna suoraan ajo kunnossa, mutta eipä se ihan niin ollut. Tuleevat ilmeisesti osittain purettuna liikkeeseen jossa se loppukasaus tehdään?
Noh minun yksilässä oli ohjaustanko todella löysästi kiinni, pultit pyöri ihan sormenpäillä, ei sinäänsä iso homma ite korjata mutta aika vaarallinen vika jos joku ei ennen ajoon lähtöä huomaisi.

Varsinaiset huollot olen tehnyt itse alusta asti ja tulen näin tekemään oli kyseessä auto tai pyörä.

Jos se jonkun ostajan mielestä alentaa pyöräni arvoa niin aivan sama mulle, en minä meinaa sitä hintaa pudottaa jonkun narisian takia  

 

[scuuba]

Kunnollinen korjausopas, niin sillä purkaa koko mopetin täysin muttereiksi ja siihen vielä mopetin osaluettelo päälle.

Joopa... Kyllä mopon purkaa tuhannen päreiksi ilman manuaalejakin, mutta kasaaminen onkin hankalampaa. Vaan ei niistä oppaista ja osaluetteloista mitään hyötyä ole, jos ei ole opiskeltua / muuten opeteltua tietoa ja näppituntumaa.

Kun täälläkin näitä juttuja lukee, niin johan joku perushomma on useille täyttä hepreaa. Siinä ei kunnollisetkaan työkalut auta, jos mistään ei mitään ymmärrä. Tulee vaan turhaa ja kallista vahinkoa, esim. satasen rempasta tonnin vahinko.. Tämäkö on säästöä oikeassa paikassa?

Kirjoittamallani meinaan vaan sitä, että tee toki se, minkä varmasti osaat. Jos et osaa, niin anna muiden tehdä. Tulee takuulla halvemmaksi.

Koskaan aikaisemmin en oo mitään kakspyöräistä moottorikulkinetta omistanu, -07 ostin -05 pikkuninjan, ja netistä service manuaali, jonka avulla olen kaiken tehnyt* ite.

*Mitä se nyt sit tarkottaa; niin ehkä jotain katso ja ihmettele, pura ja ihmettele, kokoa ja ihmettele, käynnistä ja ihmettele, jne "tekemistä".

Seuraavaks pitäis venttiilivälykset ja alipainesynkkä tsekata. Setti paloja ja mittari hankittu, netistä of koors. Kyl se tästä taas.

Tonnin vahinkoa odotellessa. :]

 

[scuuba]

Vaativimpia toimenpiteitä lienee venttiilien säätö, jolloin täytyy nokat ottaa irti (pelkkä tarkistushan onnistuu irroittamatta, mutta jonkinverran täytyy silti purkaa ensin). Säätöön tarvitaan jonkinmoinen valikoima shimmilevyjä, ja myös nokkien ajoitukset tulee osata laittaa kohdilleen. Tuota en rupeaisi puuhaamaan, jollen olisi yhtään hajulla hommista. Toinen juttu on läppärunkojen synkkaus, joka vaikuttaa moottorin käyntiin huomattavasti, ja johon tarvitaan alipainemittaria.

Mitäs veikkaat, onnistuuko meikäläiseltä, joka koskaan ei oo ees avannu mp:n venttiilikoppaa...?

 

[Elmeri H.]

Taas unohtuu se perusasia, että on olemassa luonnollinen kontrolli, joka ohjaa näitä tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.
Varmasti 98% omatoimisistakin kavereista tuntee tietynlaista kynnystä lähtä pyöräänsä rassaamaan, mikäli tuntee epävarmuutta osaamistaan kohtaan ja näin ostaa palvelua tarvittaessa.
Kyseessä kuitenkin on yleensä harrasteväline, eikä -87 toyota corolla, jolle asetetut vaatimukset jäävät yleensä siihen, että leima saadaan vuodeksi kerrallaan..