• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

K1200S:n jarrut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja ramirez
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

ramirez

New member
Vaihdoin Ducatin K1200S:ään viime perjantaina, joten kokemusta bemarista on vasta muutaman sadan kilometrin verran.

Mutta sellainen häiritsevä piirre tuli sunnuntaina (2 päivää omistajan vaihdoksen jälkeen), että jarrutuksen loppuvaiheessa ja kaupunkijonottelussa eli kun jarrutetaan kevyesti, ettei etupää tee kunnon niiausta, etujarru vinkuu oikein kunnolla. Tekee tätä vasta muutaman jarrutuksen jälkeen eli kun jarrut ovat hieman lämmenneet.

Pyörällä on nyt ajettu 11tkm ja paloissa on hyvin pintaa jäljellä.

Onko muilla ollut vastaavaa murhetta?

Vikaako jarrutustekniikassa vai kinuamaan uusia paloja takuuna vai mahtaako edes kuulua takuun piiriin        
confused_orig.gif
 
Ei mene takuusen nuo palat, jos ovat ehjät. Mulla ainakin vinkuu, mutta niistä olen päässyt eroon ruttaamalla jarruja kunnolla aina välillä. Muutama kova jarrutus on poistanut ongelman pidemmäksi aikaa.
 
Taitaa olla ihan ominaispiirre. Molemmat KS:ssät tekivät samaa, vaikka kokeilin jos jonkinmoista jarrupalojen sisäänajoa. Tuo lukkojarruttelun apukin oli lähinnä tilapäistä. Itse juuri löysin ulkomaisilta foorumeilta avun asiaan. Viilaa jarrupalojen etu- ja takareuna viistoon, niin johan loppuu vinkuminen. Jarrupalat lähtee tosi helposti pois. Ei tarvitse irroitella satuloita. Keskellä satulaa on Torx-avaimella irroitettava tappi, missä on pieni lukkosokka. Ota sokka pois, ruuvaa tappi ulos ja ota peltijousisysteemimikäliehiirenloukku talteen. Palat lähtee ulos ihan vetämällä. Jos palat ahistaa, niin paina ruuvarilla niitä vähän ulospäin levyistä, jotta männät menee sisälle.

Itse palat ovat aika pehmeätä viilattavaa, vaikka näyttävätkin melkeinpä metallilta.

Kasaus suoritetaan tietenkin päinvastaisessa järjestyksessä. En huomannut ainakaan mitään negatiivista vaikutusta viilaamisessa. Koko hommaan menee jotain kymmenen minuuttia. Kädet tulee toki mustaksi operaatiossa. Ainoastaan tarvitset sopivan Torx-avaimen.
 
Kävin äsken testailemassa tuota voimakkaampaa jarrutusta ja ainakin vinkuna hiljeni. Täytyy runtata vain voimakkaammin, niin saa jatkoaikaa tuohon hiomisoperaatioon. Täytyy kokeilla sitäkin. Jos auttaa, niin ei mee hermot kaupungissa valoista-valoihin ajelussa ja lisää nautintoa entisestään.

Kiitoksia vinkeistä!!  
062802jumpie_prv.gif
 
Njaa. Tuli vikinät takaisin melkein yhtä pahoina, joten ei tuo viilaaminen ihan täysin ongelmaa poistanut. Aina ei pääse survomaan reilummin jarrua, kun pitää kylällä asioida. Saako palojen taakse tarvikkeena jotain liimattavaa lämmönkestävää levyä , mistä voisi leikkailla palasia?
 
Olen tässä ottanut paloja irti, hionut reunoja, vaihdellut palojen paikkoja, jarrutellut voimakkaammin, mutta ei tulosta tähän mennessä. Jarrutukset onnistuu kiljumatta, kun tulee vähän vauhdikkaammin jarrutukseen ja saa jarrutettua loppuun asti vähän voimakkaammin. On toki aika puuduttavaa ajaa niin, eikä onnistu millään kaupungissa.

Pitäiskö vaihtaa palat?  
sad_orig.gif
 
Taitaa olla sama ongelma vaan edessä, jos ei ota toisen valmistajan tuotoksia. Ei ole tullut etsittyä. Kerro, jos löydät paremmat palat. Itse ajattelin jotain liimata palojen taakse. Joissain kotiloissa on ollut semmoinen ohut pellinpalanen kaksipuoleisella kumimaisella liimalla tai teipillä poistamassa kitinöitä. Luultavasti tuossa olisi jollekin ohuelle lätkälle rakoa tarpeeksi. Pitäisiköhän koittaa jotain ohutta peltiä jollain sikafleksillä.

Taitaa olla nuo alkuperäiset palat hanurista. Edellisellä ehdin hieroa 36000km ja vielä oli reilusti jäljellä. Taitaa olla liian kovaa matskua tai jotain. Kyllähän ne sitten menee, kun on tielle päässyt, mutta kaupungissa jos pelkästään lähtee kurvaileen, niin on aika persuuksista. Jossain näin paloja myynnissä, olisiko ollut Wunderlichtilla, eikä ollut ihan paha hintakaan.
 
Brembon palat on, joten tuntuu vähän ihmeelliseltä, että noin käyttäytyvät. Mulla oli edellisessä pyörässä myös brembon setti, eikä ne olleet ollenkaan tällaiset. täytyy ihmetellä lisää, jahka saa parin viikon lomareissun autolla  
sad_orig.gif
 ensin suoritettua.
 
Bemarin jarrut on aina, kaikkina aikoina, olleet kitinätaipuvaiset.
crazy.gif

Uusien R1200GS:ien ongelmaan on saatu korjaussarja, joka tuli muistaakseni viimetalvena. (jotkut kumipalat levyjen ruuvien juureen tai jotain) Kannattaa käydä kyselemässä liikeestä, jotta onko K:hon samaa tarjolla.
Jos ei, niin sitten kannattaa kokeilla jotain "kotikonstia". Yksi toimiva on jarrupalojen kulmien viistoaminen viilalla. Pala irti, sopivalla viilalla palojen meno- ja tulosärmästä (niistä kapeista siis ) 45 asteen viistoon ~1mm.. Auttaa monasti ja pitopinta pienenee marginaalisesti.

FIN:GSer
 
Nuo kulmat viilasin ja hienosti pelitti muutaman päivän, kunnes alkoi taas kaupunkipyörityksessä vikistä. Jos tiellä reippaammin ajelee, niin sitten ei vingu ja kun tulee lenkiltä kaupunkiin, niin silloinkaan ei vingu. Tänään liimailin kokeilumielessä alumiiniteippi muutaman kerroksen levyjen taakse. Taas pelittää toistaiseksi, vaan saapas taas nähdä...

Jotkut pehmeämmät jarrupalat voisi olla paremmat. Nuo kun vielä vaihtaa parissa minuutissa.
 
sanoi:
Tänään liimailin kokeilumielessä alumiiniteippi muutaman kerroksen levyjen taakse.
Ilmoittele, miten toi alumiiniteippi toimii. Kokeilen varmaan samaa, jos ei tuu ihan heti negatiivista palautetta.

Nuo pehmeämmät palat kuullostaa kokeilun arvoiselta jutulta. Kulutuskestävyys ei varmaankaan pahasti kärsi normaalissa ajossa ja tuntuvuus ei varmaankaan mene huonommaksi. Tarvitsee varmaan tarkistaa sopivuus jostain, ettei käy niin, että levyt kuluu nopeammin, kuin palat....
 
No taisi se alumiiniteippikin vähän jeesata, mutta tänään hain Allrightista uudet palat. Siellä oli kaksi vaihtoehtoa. En ottanut sinttereitä, kun alkuperäisetkin kai on sintterit. Nämä toiset olivat vielä halvemmat, jotain 30-40 pari. En kauheasti ole ehtinyt vielä testailla, mutta ei vinkunut vielä yhtään. Viilasin varmuuden vuoksi niistäkin reunat. Ne myös ottaa kiinni pehmeämmin, mutta jarruttaa ihan loistavasti. Alkuperäisissä brembon paloissa on palat sahattu pystyurilla muistaakseni neljään osaan, mutta nämä ovat koko matkalta yhtenäiset. Saa nyt nähdä miten kestää, muttei ainakaan vielä osoittanut vinkumisen merkkejä.
 
Back
Ylös