Näinhän siinä eilen illalla puoli yhdeksän aikaan sitten kävi: ylireagoin edellä ajavan jarrutukseen ja kääntymisaikeisiin ja jarrutin itse etujarrulla tyylillä "kaikki tai ei mitään". Nurinhan siinä mentiin ja komeasti, itse jäin matkan varrelle ja pyörä jatkoi sivuluisuaan ainakin 20 m eteenpäin. Vauhtia tuskin oli enää (rajoitus 80 km/H) kaatumishetkelle 50 km/h enempää ja turvavälikin oli reilu. Jotain ylireagoinnistä kertoo ehkä myös se, että pyörä ei edes saavuttanut edelle kääntymään pysähtynyttä autoa.
Tyttö on melkoisen ehjä, peukalo vääntyi sijoiltaan mikä on näköjään aika kivuliasta
. Mielenkiintoista muuten katsoa omaa peukaloa, kun se sojottaa aika eksoottiseen suuntaan
. Tänään pitää mennä sairaalaan takaisin arvioituttamaan pitääkö joku ligamentti operoida vai selvitäänkö saikähdyksellä. Hyvät varusteet pelasti muilta ruhjeilta, kyynärpäässä ja polvessa päästiin pelkillä mustelmilla. Nahkatakissa ei yhtään reikää, hankaumia vain, ja tixtex-housut sulaneet erinäisistä kohti. Seuraavat housut on kyllä muuten sitten nahkat.
Mutta tuo nyt on pientä. Yhtään ei harmita enää, koska sain niin ihanasti ja pyytämättä apua kohdalla vastaantulleilta pyöräjoukolta ja taksikuskilta. Pikkusen olin sekavissa tunteissa asfalttiliu'un jälkeen, mutta nämä ihanat herrasmiehet hoitivat tilanteen kotiiin. Pyörä nostettiin pystyyn ja kerättiin tielle levinneet kappaleet reppuun jemmaan. Itse sain kyydin taksilla koti-ovelle (sattui muuten vajaan kilsan päässä kotoa
) ja avuliaat pyöräilijät ajoivat kispani kotiin. Tulee ihan liikkis-olo kun ajattelen, miten avuliaita ihmiset voivat olla tilanteen sattuessa.
Siis jos joku teistä auttajista sattuu lukemaan tämän, niin julkinen ISO KIITOS! Aivan loistavaa toimintaa! Ansaitsette ehdottamasti "Teiden ritarit" -klubin kunniajäsenyyden.
Tyttö on melkoisen ehjä, peukalo vääntyi sijoiltaan mikä on näköjään aika kivuliasta
Mutta tuo nyt on pientä. Yhtään ei harmita enää, koska sain niin ihanasti ja pyytämättä apua kohdalla vastaantulleilta pyöräjoukolta ja taksikuskilta. Pikkusen olin sekavissa tunteissa asfalttiliu'un jälkeen, mutta nämä ihanat herrasmiehet hoitivat tilanteen kotiiin. Pyörä nostettiin pystyyn ja kerättiin tielle levinneet kappaleet reppuun jemmaan. Itse sain kyydin taksilla koti-ovelle (sattui muuten vajaan kilsan päässä kotoa
Siis jos joku teistä auttajista sattuu lukemaan tämän, niin julkinen ISO KIITOS! Aivan loistavaa toimintaa! Ansaitsette ehdottamasti "Teiden ritarit" -klubin kunniajäsenyyden.