• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Kaasareiden puhdistus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jartsi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Noniin, kaasarit puhdistettu ja kasattu. Bräkleenillä huuhdoin kaasarit ja käsin loput putsaukset. Synkkausruuveihin ei tarvinnut koskea, mutta synkat voi ilmeisesti silti muuttua? Silmämääräisesti läpät aukeaa samaan tahtiin, mutta toimivuus selviää sitten kun pääsee käytännössä kokeilemaan. Toinen toimivuuteen vaikuttava seikka on sitten nuo seosruuvit. Samoihin koitin nekin säätää mitä olivatkin, tiedä sitten miten tarkkaa niitten säätö on. Vielä kun sais sen uuden ilmanputsarin niin vois töräyttää kawan käyntiin ja ruveta säätöhommiin..
 
Kiinni asento on todella se kriittinen, kun kaasua avaa niin tasoittuu erot.
Jos ne läpppien ja rungon välit on kiinni ollessa saman näköiset, siis se väli, ei oo ongelmaa. Kato valoa vasten, näkee aika helposti kun läpän alta paistaa "puolikuu". sen leveydestä näkee varsin tarkkaan.

Muistelen et kun ne on silmämääräisesti pistänyt samaksi, niin erot on ollu pahimmillaan 20-25 cm. Vesivaakassa toi tarkoittaa melkein kohillaan.



sanoi:
Olen kerholle rakentanut niin korkean laitteiston, kun talliin mahtuu. Silti tein vielä puristimen, millä saa letkut lyttyyn käynnistettäessä ja sammutettaessa. Silloin kone herkimmin imee nesteet sisäänsä. Linkissä uutisryhmään vuonna 2001 kirjoittamani kuvaus tuosta laitteistosta Söhmistä

Tässä linkissä muutama kuva yhdestä laitteistosta Linkki

toi on hyvä kuvaus tuosta vermeestä.

Toiset käyttää öljyä, itse käytän vettä, siistimpi säilytellä eikä kuitenkaan vahingoita moottoria niissä määrissä jota sinne siitä 0,x mm reijästä saattaa ongelmatilanteissa päästä.

tuossa mainittu puristin/sulku on loistoajatus.
062802jumpie_prv.gif

Suosittelen. (pitääkin päivittää oma värkki
tounge.gif
)

Juurikin tuo käynnistys vaihe on se jossa se karkaa jos karkaa.
 
Näyttääkin olevan noi mittarit vähän hintavampia kun muistin. Mutta ihan hyvä sijoitus omasta mielestäni kumminkin, ei mitään riistohintasia.

Mitenkäs tämä "nestemittari" reagoi kun koneen kierroksia nostaa? Imaseeko alipaine vedet sisään?
Paremmin pysyy nesteet putkessa kierroksilla.
1. Kun kaasuläppiä avaa, niin absoluuttinen paine nousee eli imu pienenee, koska avonaisesta läpästä ilma pääsee kulkemaan => imukanavan ja ulkoilman paine-ero tasoittuu. Kovempien kierrosten pienempi imu ei edes jaksaisi nostaa nestepintaa niin korkealle kuin tyhjäkäynnillä, jos nestettä yritettäisiin imeä avonaisesta astiasta.
2. Koska kierroksilla imukanavien alipaine on pienempi, niin niiden paine-erot ovat myös pienemmät, mikä vähentää nestepintojen korkeuseroja letkuissa.
3. Koska imuja on kierroksilla nopeampaan tahtiin, niin nestepinnat vielä hyppivätkin vähemmän, kun imukanavan ja nesteen välissä on joustavaa ilmaa.

Oletko siis hankkinut mittarit? Kiinnostaisi tietää onko niiden papereissa mitään numeroita kalibrointitarkkuudesta. Imukanavien paine-erot pystyy yleensä säätämään alle 5/1000bar sisään. Specka mainitsikin, että Suzukin manuaalissa toleranssi oli 25/1000bar. Pystyykö mittareista lukemaan tuollaiset erot kalibrointitarkkuus mukaan lukien.
 
Näyttääkin olevan noi mittarit vähän hintavampia kun muistin. Mutta ihan hyvä sijoitus omasta mielestäni kumminkin, ei mitään riistohintasia.

Mitenkäs tämä "nestemittari" reagoi kun koneen kierroksia nostaa? Imaseeko alipaine vedet sisään?
Paremmin pysyy nesteet putkessa kierroksilla.
1. Kun kaasuläppiä avaa, niin absoluuttinen paine nousee eli imu pienenee, koska avonaisesta läpästä ilma pääsee kulkemaan => imukanavan ja ulkoilman paine-ero tasoittuu. Kovempien kierrosten pienempi imu ei edes jaksaisi nostaa nestepintaa niin korkealle kuin tyhjäkäynnillä, jos nestettä yritettäisiin imeä avonaisesta astiasta.
2. Koska kierroksilla imukanavien alipaine on pienempi, niin niiden paine-erot ovat myös pienemmät, mikä vähentää nestepintojen korkeuseroja letkuissa.
3. Koska imuja on kierroksilla nopeampaan tahtiin, niin nestepinnat vielä hyppivätkin vähemmän, kun imukanavan ja nesteen välissä on joustavaa ilmaa.

Oletko siis hankkinut mittarit? Kiinnostaisi tietää onko niiden papereissa mitään numeroita kalibrointitarkkuudesta. Imukanavien paine-erot pystyy yleensä säätämään alle 5/1000bar sisään. Specka mainitsikin, että Suzukin manuaalissa toleranssi oli 25/1000bar. Pystyykö mittareista lukemaan tuollaiset erot kalibrointitarkkuus mukaan lukien.
Joo olen hankkinut mittarit.

Vähän epäselvästi ilmaisin kysymykseni tuossa... tarkoitin siis juuri "kiihdytys"vaihetta rundien nousussa, en tasaisia isompia kierroksia.
Mittarit näyttää aika mukavia alipaineita kun nopeasti avaa kaasun josta sitten alipaine tasaantuu.

Näiden mittareiden asteikko on 10/1000 porrastuksella toteutettu. Siitä sitten näön mukaan voi katsella kuinka tarkasti huvittaa.
biggrin.gif
Eli ainakin tuo 5/1000 näkyy ihan ongelmitta.

Tarkkuudeksi on ilmoitettu 1.0% päätearvosta. En välttämättä ole varma mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Näissä mittareissa ei kalibrointimahdollisuutta ole. Olen tarkastanut niiden (2 kpl) keskinäisen tarkkuuden ja toinen näyttää ~5/1000 baria isompaa arvoa kuin toinen. Tuon kun pitää mielessä säätäessä niin ei tule heittoa siitäkään.
 
Vähän epäselvästi ilmaisin kysymykseni tuossa... tarkoitin siis juuri "kiihdytys"vaihetta rundien nousussa, en tasaisia isompia kierroksia.
Mittarit näyttää aika mukavia alipaineita kun nopeasti avaa kaasun josta sitten alipaine tasaantuu.
OK. Jos molemmissa/jokaisessa mittarissa viisari heilahtaa yhtäaikaa, niin vesivaa'assa ei tapahdu mitään. Mittarit näyttävät absoluuttista painetta, joka muuttuu, kun yhtäkkiä läppiä ravotetaan. Jos kanavien väliset paine-erot eivät kasva, niin vaaka pysyy balanssissa.
Jos imukanavan absoluuttisen paineen haluaa nähdä, niin pitää panna letkun pää avonaiseen astiaan, josta sitten imetään nestepatsasta letkuun. Vettä käytettäessä astian pitää vaan olla 10m syvässä montussa. Elohopealla riittäisi noin 760mm. Tuollaisia elohopeamittareita kai jossain huoltopaikoissa käytetäänkin.
Tuli muuten mieleen, että mitä korkeamman U-lenkin letkusta vääntää ja mitä enemmän sinne panee nestettä, sen vähemmän nestepinta varmasti hyppii. Isommassa määrässä vettä on isompi massa, joka pitäisi saada edestakaiseen liikkeeseen ja tunnetusti massan ominaisuuksiin kuuluu hitaus.
 
Vähän epäselvästi ilmaisin kysymykseni tuossa... tarkoitin siis juuri "kiihdytys"vaihetta rundien nousussa, en tasaisia isompia kierroksia.
Mittarit näyttää aika mukavia alipaineita kun nopeasti avaa kaasun josta sitten alipaine tasaantuu.
OK. Jos molemmissa/jokaisessa mittarissa viisari heilahtaa yhtäaikaa, niin vesivaa'assa ei tapahdu mitään. Mittarit näyttävät absoluuttista painetta, joka muuttuu, kun yhtäkkiä läppiä ravotetaan. Jos kanavien väliset paine-erot eivät kasva, niin vaaka pysyy balanssissa.
Jos imukanavan absoluuttisen paineen haluaa nähdä, niin pitää panna letkun pää avonaiseen astiaan, josta sitten imetään nestepatsasta letkuun. Vettä käytettäessä astian pitää vaan olla 10m syvässä montussa. Elohopealla riittäisi noin 760mm. Tuollaisia elohopeamittareita kai jossain huoltopaikoissa käytetäänkin.
Tuli muuten mieleen, että mitä korkeamman U-lenkin letkusta vääntää ja mitä enemmän sinne panee nestettä, sen vähemmän nestepinta varmasti hyppii. Isommassa määrässä vettä on isompi massa, joka pitäisi saada edestakaiseen liikkeeseen ja tunnetusti massan ominaisuuksiin kuuluu hitaus.
Hehheh ok.

No olisin tietysti voinut tutustua ton vaa´an toimintaperiaatteeseen ennen kysymistä mutta mitäs sitä turhia
wink.gif

Oletin tosiaan että se näyttäisi absoluuttista (ali)painetta.
 
Lueskelin tuossa joku aika sitten Mobilisti-lehteä ja siinä oli lukijoilta-palstalla kysymys (vanhojen) kaasuttimien puhdistamisesta,ja sopivasta aineesta kys.hommaan.Nöh, toimittaja oli ottanut selkoa asiasta oikein kunnolla ja kysellyt asiaa Nesteen(Fortumin?) teknisestä laboratoriosta ja saanut seuraavanlaisen reseptin:
1 osa ksyleeniä
1 " asetonia
1 " spriitä

Nämä aineet voi sekoittaa yhteen ja saadulla sopalla irtoaa ainakin ne mömmöt mitä bensasta on sinne jäänyt.
Kovia aineitahan nuo on joten luulisi jotain auttavan vanhaan hartsiin jota on jäänyt mehumaijoihin.
Tämän jälkeen jos saa vielä ultraäänipesuun osat niin voisi kuvitella olevan puhtaat röörit.Ja niitä tiivisteitä ja O-renkaitahan ei kannata jättää kiinni vaan purkaa niin että vain metallirunko on jäljellä.
Jokainen kokeilkoon omalla vastuulla.
 
Back
Ylös