Katteisiin piilotetut vilkut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja vetomies
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Mites tangonpäätyvilkut, niitä löytyy E-hyväksynnällä ja monet ovat alkuperäisiä tangonpää puntteja sirommat (vähemmän ilmanvastusta extrana) Jotkut mallit valaisee vain eteenpäin, osa 360 astetta.
Nehän tulevat alkuperäisten punttien tilalle.

Joo nuo tosiaan Suomessa kelpaisivat etuvilkuiksi, mutta eivät takavilkuiksi (vaatimus max 300 mm etäisyydestä pyörän takimmaisesta kohdasta ei täyty). Näkyvyysvaatimus taaksekin kyllä yleensä täyttyy ja ne ovat joissain muissa eu-maissa sallittuja, joten tuolla pitäisi periaatteessa pystyä hoitamaan kaikki vilkutus.

Lain kannalta asian pitäisi olla hyvin yksinkertainen: suuntavilkun pitää näkyä kunnolla ja kertoa selkeästi, minne ollaan kääntymässä. Kaikki muu on p:aa.
 
Lain kannalta asian pitäisi olla hyvin yksinkertainen: suuntavilkun pitää näkyä kunnolla ja kertoa selkeästi, minne ollaan kääntymässä. Kaikki muu on p:aa.

Tässä päästäänkin tulkinnanvaraisuuteen, joka on varmaan se syy miksi vilkkujen välit ja sijainnit on edes jotenkin määriteltynä myös mitattavissa olevilla arvioilla eli etäisyyksillä.

Eräällä kaverillani on ns. homosohvan takavalossa "vilkut samassa", eli puolet takavalosta muuttuu oranssina vilkkuvaksi kun laittaa vilkun päälle. Voit kuvitella miten "hyvin" se näkyy takana olevalle silloin kun jarruttaa. Hänen mielestään se näkyy hyvin.
 
Asennat vilkut niin et solenoidi tyrkkää vilkun ulos katteesta kun sitä käytetään.

Näin se on pilaamassa aerodynamiikkaa vain kun vilkkua tarvitaan ja käytetään.

Tälläset vilkut oli jo kuplavolkkarin ekoissa malleissa, ettei oo ees mikään uus keksintö :;):
c_j8195500306.jpg
 
2ZM1XzX.jpg


Ainakin Yamahan insinöörit ovat näköjään kuulleet ilmanvastuksesta. Taitaa mennä vetomiehen laskelmat uusiksi jos vilkkuina on tuollaiset. Veikkaisin ilmanvastuskertoimen olevan reilusti alle yhden. Pinta-alaa en jaksanut tarkasti laskea, mutta noin 12×30mm vois olla lähellä. Suipot kun ovat päistään. Lyhyet varretkaan eivät ole pystysuorat.
 
Tuollaisen kuution ilmanvastuskerroin pyörii jossain 0.8 tienoilla, vaikka olisi vähän pyöristyksiä. Lisäksi se aiheuttaa pyörteilyä, joka ryssii kaiken tuon takana olevan.
Pianonvalmistaja osoittaa vakavaa henkistä laiskuutta jättämällä lippulaivoihinsa tärväimet jotka sojottavat pyörän linjoista kuin kasvupyrähdyksen tehneet syylät. Paheksun jyrkästi.
 
Ei ole mitään pyörää pukilla. Tämäkin muutosprojekti on jo onnellisesti ohitse.

Ihan vain yleisellä tasolla kritisoin sitä, että ajovastukset jätetään täysin huomioimatta ja keskitytään vain suuremman tehon saavuttamiseen.

Pidättekö moottoriveneessäkin melaa poikittain vedessä ajon aikana? Sitten vain isompaa konetta jos ei meinaa kulkea. Melahan ei vastusta lainkaan, kun kerran melan muotoinen peilikään ei vastusta. Vastusvoimakin on samaa luokkaa kuin moottoripyörällä ajettaessa reipasta marssivauhtia (n 400 kg/neliömetrille).
 
Tuollaisen kuution ilmanvastuskerroin pyörii jossain 0.8 tienoilla, vaikka olisi vähän pyöristyksiä. Lisäksi se aiheuttaa pyörteilyä, joka ryssii kaiken tuon takana olevan.
Pianonvalmistaja osoittaa vakavaa henkistä laiskuutta jättämällä lippulaivoihinsa tärväimet jotka sojottavat pyörän linjoista kuin kasvupyrähdyksen tehneet syylät. Paheksun jyrkästi.

Aika vakuuttavaa. Ilmanvastuskertoimen ja taakse jäävän pyörteilyn arviointi ja tarkka laskeminen onnistuukin asiantuntijalta näköjään yhdestä huonosta valokuvasta. Mihin noita tuulitunneleita edes tarvitaan kun osaamista löytyy muutenkin.
 
Aika vakuuttavaa. Ilmanvastuskertoimen ja taakse jäävän pyörteilyn arviointi ja tarkka laskeminen onnistuukin asiantuntijalta näköjään yhdestä huonosta valokuvasta. Mihin noita tuulitunneleita edes tarvitaan kun osaamista löytyy muutenkin.

No ei niitä tuulitunneleita ainakaan tuollaisten legopalikan näköisten laatikkovilkkujen suunnittelemiseen käytetä - edes pianotehtaassa. Tai jos on käytetty, niin on tainnut ropelit pyöriä voimamittauksen aikana väärään suuntaan...

Taakse jäävää pyörteilyä ei tarvitse tuossa tapauksessa arvioida. Muodon perusteella on itsestään selvää, että pyörteitä tulee. Opiskele sinäkin aerodynamiikkaa, kyllä se siitä!
 
No ei niitä tuulitunneleita ainakaan tuollaisten legopalikan näköisten laatikkovilkkujen suunnittelemiseen käytetä - edes pianotehtaassa. Tai jos on käytetty, niin on tainnut ropelit pyöriä voimamittauksen aikana väärään suuntaan...

Taakse jäävää pyörteilyä ei tarvitse tuossa tapauksessa arvioida. Muodon perusteella on itsestään selvää, että pyörteitä tulee. Opiskele sinäkin aerodynamiikkaa, kyllä se siitä!

Eiköhän nuo valmistajat laita koko kikottimen kerralla tunneliin.
 
Ihan vain yleisellä tasolla kritisoin sitä, että ajovastukset jätetään täysin huomioimatta ja keskitytään vain suuremman tehon saavuttamiseen.
.

tyypillisen sporttisenkin pyörän käyttö on sitä että yhen kerran yöllä käydään motarilla kokeilemassa mitä kulkee jonka jälkeen keskitytään kiihdytyksiin taajamissa - eli tehtaan kannattaa käyttää tuotekehitysbudjetti dynoaikaan eikä tuulitunneliaikaan - markkinoinnin painotuksista nyt puhumatakaan
 
tyypillisen sporttisenkin pyörän käyttö on sitä että yhen kerran yöllä käydään motarilla kokeilemassa mitä kulkee jonka jälkeen keskitytään kiihdytyksiin taajamissa - eli tehtaan kannattaa käyttää tuotekehitysbudjetti dynoaikaan eikä tuulitunneliaikaan - markkinoinnin painotuksista nyt puhumatakaan

Ehkä kannattaisi. Pyörien aerodynamiikka on tällä hetkellä huonompi kuin se oli 1950-luvulla - siis sellaisten joiden on tarkoitus kulkea lujaa. Kehitys juontaa juurensa siitä, että silloin kiellettiin käytännössä kaikki aerodynamiikkaa parantavat tai hyödyntävät laitteet kilpasarjoissa. Kielto taas johtui siitä, että parempi aerodynamiikka aiheutti sivutuuliherkkyyttä ja jopa onnettomuuksia (aerodynaaminen keskiö oli selvästi massakeskipisteen etupuolella).

Noihin kieltoihin ei nykyään olisi enää mitään syytä, koska ongelmat on tiedostettu ja ne voidaan huomioida suunnittelussa. Kiellot jarruttavat vakiopyörienkin kehitystä, koska nehän eivät saa olla parempia kuin tehtaan lippulaivat. Olen edelleenkin itseni kanssa samaa mieltä, eli tilanne on häpeällinen: ajovastuksissa mennään tiukasti 1910-luvulla, vaikka moottoritekniikka on 2000-luvulta. Molemmilla on kuitenkin samanlainen vaikutus laitteen suorituskykyyn ainakin suuremmissa nopeuksissa.

Annetaan kuitenkin synninpäästö Ducatille parin mallin osalta, Suzukin busalle ja 90-luvun Agustalle. Nuo sentään vähän yrittivät, joskin tiukoilla reunaehdoilla.
 
Varmaan noin. Mutta kenen on syy? Jos on kaksi pyörää joista A:lla on vähemmän tehoa mutta aurodynamiikkansa vuoksi parempi huippunopeus kuin B:llä, niin luulempa että B: tä silti myytäisiin enämpi.
 
Back
Ylös