Kelkkailusta

[bugbear]

Useimmiten nämä onnettumuudet sattuu sellaisille jotka käy kerran pari talvessa kelkkailemassa jossakin mökillä ja sitten illalla kännissä vielä on näytettävä kavereille miten se kelkka lähtee.
Paljon on myös muita kokemattomia kelkkailijoita jotka ei ymmärrä, että jäällä voi olla myös railoja ja rannoilla kiviä.
Nyky kelkoissa on jo sen verran reippaasti tehoja, että tehoja ei kannata kokeilla kuin suljetulla alueella ja kokeneemman kuskin.
Omassa Ski-Doo:ssa ei ole kuin 116 hp. ja 0 - 100 km. tunnissa hyökkää noin 3 - 4 sekunnissa ja sekin on jo aika vikkelä kiihtyvyys metsäisille reiteille.

 

[jannep]

Kolme neljästä olis hengissä jos ei olisi kännissä lähtenyt kelkkailemaan.

Suurin osa siitä neljännestäkin jos olisi vähän enemmän malttia ja hieman enemmän osaamista.

Ei tämä niin vaikeaa ole.

Sitä kelkkaa saisi osata ajaa ja muistaa että alussa sitä ei osaa ajaa. Vasta harjoitus tekee masterin ja että sitä viedään eri tavalla kuin autoa tai pyörää.

Hauskoja pelejä, mutta yli 120 polleiset nauhanpyörittimet on niitä joilla tappaa itsensä lopullisesti, jos ajaa ilman harjoitusta reikä päässä. 55 heppaisella föönikoneella jää helpommin vaan luut poikki kitumaan.

Mutta jos ei muu auta, niin ottaa sen verran viinaa että itsensä tappaminen menee helpommin.

Niille ketkä lähtevät promillessa hankeen, niin sanon että körötelkää kotia, niin saatatte päästä sinne. Tyhmää tietekin ylipäätään lähteä promillessa liikenteeseen. Jääkää siihen kaverin mökin takan eteen maate.

 

[Pulmunen]

Voi kyllä lämpimästi suositella ajovarusteiden käyttöä kaikessa kelkkailussa. Itse menin lauantaina jäällä nurin kun suksi haukkasi pintajäästä läpi loivassa käännöksessä, oli vesikerros välissä. Vauhtia jälkien perusteella noin 40km/h? Mätkähdin jäähän päälleni ja olkapäälleni pari metriä siitä kohdasta missä töppäs ja pyörin/liuin vielä reilut 10 metriä. Kelkka pyöri pari metriä kauemmas ja onneksi noin neljä metriä sivuun siitä mihin itse pyörin. Onneksi oli moottoripyöräilyvarusteet päällä, nyt selvittiin katkenneella solisluulla ja vaurioituneella kypärällä, ajohousuista hajos yks vetskari.

Kelkka on kyllä vahvaa tekoa, meni kaksi kertaa ympäri ja ainoa hajonnut osa oli visiiri (Lynx GL 3300, n. 35 hp). Jäi vielä oikein päinkin, sain nykäistyä käyntiin ja ajettua pois jäältä.

Tarinan opetus, jos semmoista on, lienee juuri tuo ajokamojen käyttö, vaikka käviskin vaan "ihan pikkusen pyörähtämässä". Voi se vahinko käydä selvinpäinkin, pienitehoisella kelkalla ja pienissäkin nopeuksissa. Jos ei muuta viitsi, niin ainakin se kypärä päähän!