Kokemuksesi Museoidusta Japsipyöristä

Räpätin-tin

New member
Olen hankkimassa custom-pyörää tai vastaavaa sopusuhtaista, mutta ajatonta ajokkia kesäksi. Kilometrejä tulee todella vähän, joten mietin tarkasti, kallistuisinko kuitenkin vanhemman museoklassikon puolelle. Mitään älyttömän kallista pyörää tuskin tulen hankkimaan ja siksi olisi kaikki hyvät vinkit tervetulleita. Vaihtoehtona voisi olla sellainen pyörä jonka museointi lähestyy ja sen voin itse suorittaa esimerkiksi vuoden parin sisällä, kunhan pyörä on alkuperäiskuntoinen, sen historia on hyvin tiedossa, sekä huollot ja remontit hankintahetkellä myyjän puolelta mahdollisimman hyvin näytettävissä.

En vaan vielä tiedä mikä se olisi merkiltään, jos museopyörään kallistun. Mieli tietenkin tekee vanhaa kunnon Möhköä, 1300 kuutioista Kawasaki Zetaa, joka ei kuitenkaan ole enää halpa, mutta miksei myös LTD tai vastaava olisi nätinnäköinen vaihtoehto. Kawasakeja on paljon myynnissä, mutta tahtoisinkin varteenotettavaa tietoa eri merkkien kestävyydestä.

Olen aina henkilökohtaisesti pitänyt kaikkia japsipyöriä tasavertaisena kestävyydeltään, mutta kuitenkin monissa merkeissä on ilmeisesti vuosimallikohtaisia heikkouksia, joista eri lähteistä saa lukea. Se sitten, miten luotettavia nuo mielipiteet on, onkin taas eri juttu ja tällä foorumilla uskon kokemuksen ja tietotaidon kohtaavan sen verran hyvin, että rohkenen mielipiteitä kysyä kaikilta museoikäisten pyörien omistajilta ja niiltä jotka niillä on jo vuosikymmenet ajaneet.

Kaikista museoiduista ja museoikäisistä, Honda, Kawasaki, Suzuki ja Yamaha-pyöristä olisi hyvä saada mahdollisimman paljon tietoa ja omakohtaisia ajatuksia tätä kautta. Muiden vanhojen klassikkoajokkien harrastajana itselleni on tärkeää ainoastaan se, että moottoripyörä on ajattoman näköinen ja palvelee isäntäänsä hyvin nyt ja toivottavasti vielä vuosikymmenet tästä eteenpäin.
 
Kysy niiltä jotka niillä ajavat. Kawasakit löytyy:
http://www.kawazi.net

Kitoos.

Voinhan toki sieltäkin kysellä, mutta itselleni sillä merkillä ei ole väliä ja oletin että tällä foorumilla olisi paljonkin museoikäisten tietäjiä. Merkkikohtaisia kehuja saa kyllä eri foorumeilla, mutta toivoisin yleisempää tietoa eri merkeistä mielellään yhden palvelun kautta. En mitään painiottelua ole merkkien suhteen havittelemassa, vaan ihan aitoa ja oikeaa reaalitietoa ja rehellisiä merkkikohtaisia kokemuksia hyvässä ja pahassa.

En siis ole ainoastaan Kawasakin tietoa bongaamassa, vaikka Möhkö haavekuvana on vilahdellutkin, vaan etsin kokemusta ja tietoa kaikkien japsimerkkien kohdalle, jotka alkaa museoikää olla tai on ollut sitä jo jonkin aikaa.
 
Tossa sulle loistoyksilö...

Suzuki GS 450 T -1981

Nii, ja tosiaan, toi tiettävästi vielä suht harvinainen peli, pari kappaletta on suomessa...
thumbs-up.gif
 
Tossa sulle loistoyksilö...

Suzuki GS 450 T -1981

Nii, ja tosiaan, toi tiettävästi vielä suht harvinainen peli, pari kappaletta on suomessa...
thumbs-up.gif
Todella hieno peli.

Kaverini mun puolesta on laittanut ostoilmoituksen eri merkeistä kyseiselle saitille ja etsin 850 kuutioisesta alkaen, tosin tonninen tai yli on kuitenkin tavoite löytää.

Lähinnä toivon saavani sitä kaupantekoa ja harkintaa vahvistavaa reaalitietoa täältä eri merkeistä ja vuosimalleista.

Tiedän kokemuksesta että jokainen meistä omaansa aina pitää tietenkin parhaana, mutta jos tällä foorumilla on sellaista väkeä, jotka on ikänsä pyöräilleet ja olisi sitä pitkän taipaleen tuomaa kokemusta monista eri merkeistä, niin silloin olisi helpompi laittaa ne omaan vaakakuppiin ja tunnustella paremmin. En toki laita pahaksi, vaikka tarjoaisittekin pyöriänne tätä kautta, jos se ylläpidon puolesta on sallittua.

Mielelläni otan vastaan kuvia ja linkkejä prätkistä, joiden historia on mahdollisimman hyvin tiedossa oikeine kilometreineen ja huoltoineen, sekä myös mahdolliset remontit paperein todistettavissa. Pahakseni en pane myöskään sitä, jos pyörän mukaan tulee vielä jotain nurkkiin kertynyttä osaa ja pyörä olisi ollut kotimaassamme ensirekisteröinnistä lähtien, niin se taustakin olisi mahdollisimman hyvin tiedossa tai ainakin jotenkuten tietoon hankittavissa.
 
No kysy vaikka Japsiraudasta,tosin suurin osa on kai uitettua tavaraa,minä en tosin ymmärrä mikä ero niillä on ns. suomipyöriin.Ainoa suomipyörä on kai Vinha ja joku Tunturi. Siellä on yleensä vähillä metreillä olevaa rissaa. Tai VMPK/Japsistarat.
 
No kysy vaikka Japsiraudasta,tosin suurin osa on kai uitettua tavaraa,minä en tosin ymmärrä mikä ero niillä on ns. suomipyöriin.Ainoa suomipyörä on kai Vinha ja joku Tunturi. Siellä on yleensä vähillä metreillä olevaa rissaa. Tai VMPK/Japsistarat.
Japsiraudan tulen kevään mittaan penkomaan, kun rannikolle suunnistan, mutten kuitenkaan lähde tekemään pyöräkauppaa ainoastaan myyjän kehuihin turvautuen, koska se kehu tuppaa olemaan silloin melko yksipuolista ja kaupantekoon perustuvaa.

Edelleenkin teen siis sitä kuljettajakohtaista tiedustelua ja etsin pärräelämän mukanaan tuomaa kokemuksen ääntä, joka niistä merkeistä voisi kokemuksen rintaäänellä kertoa ja tuoda ne eri merkkien hyvät ja huonot puolet esille, joka vastaavasti helpottaa oman merkin löytymistä.

Google, erimerkkien foorumit ja monet monet pyöräliikkeet ja useat yksityiset myyjät on jo itselläni hyvin tiedossa, joten ne kyllä tarvittaessa löydän kun pyörän hankintahetki koittaa.

En myöskään ole eritellyt tuontipyöriä jo aikoinaan kotimaahamme, eli niitä suomeen ensirekisteröityjä pyöriä muista, joka jo aiemmista viesteistänikin selviää. Kaikkihan tuotuja on, paitsi ne mopedit, jotka täällä on valmistettuja. Se oma toive nyt on vaan lähinnä toive, löytää se kotimaassamme ensirekisteröity pyörä, vaikka tässäkin tapauksessa juuri ne historiatiedot ratkaisee paljon, enkä ole päätäni pantiksi laittamassa, ettenkö sitä myöhemmin suomeen rekisteröityäkin pyörää voisi harkita.
 
Nostan siis kissan edelleen pöydälle, ettei unohdu kokonaan pääaihe:

Olen hankkimassa custom-pyörää tai vastaavaa sopusuhtaista, mutta ajatonta ajokkia kesäksi. Kilometrejä tulee todella vähän, joten mietin tarkasti, kallistuisinko kuitenkin vanhemman museoklassikon puolelle. Mitään älyttömän kallista pyörää tuskin tulen hankkimaan ja siksi olisi kaikki hyvät vinkit tervetulleita. Vaihtoehtona voisi olla sellainen pyörä jonka museointi lähestyy ja sen voin itse suorittaa esimerkiksi vuoden parin sisällä, kunhan pyörä on alkuperäiskuntoinen, sen historia on hyvin tiedossa, sekä huollot ja remontit hankintahetkellä myyjän puolelta mahdollisimman hyvin näytettävissä.

En vaan vielä tiedä mikä se olisi merkiltään, jos museopyörään kallistun. Mieli tietenkin tekee vanhaa kunnon Möhköä, 1300 kuutioista Kawasaki Zetaa, joka ei kuitenkaan ole enää halpa, mutta miksei myös LTD tai vastaava olisi nätinnäköinen vaihtoehto. Kawasakeja on paljon myynnissä, mutta tahtoisinkin varteenotettavaa tietoa eri merkkien kestävyydestä.

Olen aina henkilökohtaisesti pitänyt kaikkia japsipyöriä tasavertaisena kestävyydeltään, mutta kuitenkin monissa merkeissä on ilmeisesti vuosimallikohtaisia heikkouksia, joista eri lähteistä saa lukea. Se sitten, miten luotettavia nuo mielipiteet on, onkin taas eri juttu ja tällä foorumilla uskon kokemuksen ja tietotaidon kohtaavan sen verran hyvin, että rohkenen mielipiteitä kysyä kaikilta museoikäisten pyörien omistajilta ja niiltä jotka niillä on jo vuosikymmenet ajaneet.

Kaikista museoiduista ja museoikäisistä, Honda, Kawasaki, Suzuki ja Yamaha-pyöristä olisi hyvä saada mahdollisimman paljon tietoa ja omakohtaisia ajatuksia tätä kautta. Muiden vanhojen klassikkoajokkien harrastajana itselleni on tärkeää ainoastaan se, että moottoripyörä on ajattoman näköinen ja palvelee isäntäänsä hyvin nyt ja toivottavasti vielä vuosikymmenet tästä eteenpäin.

Tästä siis on edelleen kyse
cool.gif
 
Tossa sulle loistoyksilö...

Suzuki GS 450 T -1981

Nii, ja tosiaan, toi tiettävästi vielä suht harvinainen peli, pari kappaletta on suomessa...
thumbs-up.gif

Tiedän kokemuksesta että jokainen meistä omaansa aina pitää tietenkin parhaana

blaa... blaa... blaa... blaa...
Pöh, ei ollu ees oma...
tounge.gif
En toki kommenttiani sinuun kohdistaa tarkoittanut. Sorry, väärä sanavalinta!

Ihailin kyllä tuota Suzukia aiemmin "nettimopossa" ja olisin varmaan jo myyjän kimpussa pyörästä enemmän utelemassa, jos kuutioita olisi vähän enemmän.
 
Tuon museoikäisten aikakauden mallistosta ei custom -tyylisiä juurikaan löydy ( niitä perinteisiä amerikkalaisia lukuunottamatta ), valikoima laajeni vasta 80 -luvun puolella. Ehkä järkevin valinta olisi pyörämalli, johon saa kattavasti varaosia vielä nykyäänkin; ei jää peli seisomaan jonkin pikkuvian takia.
Kaveri hankki täksi kaudeksi nätin alkuperäiskuntoisen Honda CB350 Fourin vm.76: täydessä ajokunnossa ja lisäksi tosi mukava ajettava. Itsellä on CB750K vm.80, joita on tarjolla yleensä enemmänkin. Museokatsastettua ei niitä välttämättä saa, koska niistä puuttuu lähes aina tuo alkuperäinen 4-4 putkisto.
 
Duunikavereilla parikin entisöityä Hontaa...
CB 350 pari eri versioo ja sit CB750 F1 mebiköhän noi mallit oikein.
Toi 750 on samalainen kun TM jutussa ja kanarian keltainen kuin oli mopo messuilla, mut ei sama pyörä.

Osien kanssa on todella vähän niin tai näin.
eBay on hyvä ja onhan noita Honda kauppiaita netissä.
Ton 750 osalta vaikein oli löytää orkkis pakoputki.
 
Tuskin täältä on veteraanitietäjätkään mihinkään kadonneet. Kaikki yli 850cc Japsit on hyviä jos ne on kunnossa, esim. Zetat, XS:t, CB:t, GW:t, GS:t ja GSX:t kaikki kelpo pelejä. Enemmän varmasti vaikuttaa että miten niitä on huollettu kuin se mikä on merkki!

Veteraani-ikäisiä japsicustomeja (vanh. kuin -82) taitaa löytyä eniten Kawasakin mallistosta. Nythän vähimmäisikä on 30v, joten kasaripyörien kanssa saa odotella tovin että saa MR:iin jos ei aikanaan ole laitettu.

Mieluusti näkisi niitä enemmän tuolla tien päällä kuin talleissa pölyttymässä..
 
Tuskin täältä on veteraanitietäjätkään mihinkään kadonneet. Kaikki yli 850cc Japsit on hyviä jos ne on kunnossa, esim. Zetat, XS:t, CB:t, GW:t, GS:t ja GSX:t kaikki kelpo pelejä. Enemmän varmasti vaikuttaa että miten niitä on huollettu kuin se mikä on merkki!

Veteraani-ikäisiä japsicustomeja (vanh. kuin -82) taitaa löytyä eniten Kawasakin mallistosta. Nythän vähimmäisikä on 30v, joten kasaripyörien kanssa saa odotella tovin että saa MR:iin jos ei aikanaan ole laitettu.

Mieluusti näkisi niitä enemmän tuolla tien päällä kuin talleissa pölyttymässä..
toveri jimjak sen jo sanoikin. kaikki wanhat japsipyörät ovat varteenotettavia ja erityisesti isohkot, mielestäni raja voisi olla 500 - 650 cc ja siitä ylöspäin. kawan ltd on aikakautensa mallina nätti ja toimintavarma kaikenkokoisena, eikä niin kallis ostaa kuin möhkö tai joku hyväkuntoinen z1 900.

kawoista on eniten tarjontaa suhteessa niiden rekisteröintimääriin aikanaan ja joissakin kokoluokissa jopa niitä on eniten pikaisella motopalstan tms selailun perusteella, siis wanhoja veteraani-ikäisiä. syynä lienevät kawojen kestävyys ja varsin kiihkeät omistajat, jotka nauttivat enemmän porukkahengestä kuin toisten merkkien harrastajat, ainakin tälleen mukana olevan voisin näin vängätä.

yhtä hyviä malleja on kaikilla. mitäs mä nyt tälleen kirjoitin, eikös se kawa ole kuitenkin vähän,, enemmän.. hehiö.
 
Tuon museoikäisten aikakauden mallistosta ei custom -tyylisiä juurikaan löydy ( niitä perinteisiä amerikkalaisia lukuunottamatta ), valikoima laajeni vasta 80 -luvun puolella. Ehkä järkevin valinta olisi pyörämalli, johon saa kattavasti varaosia vielä nykyäänkin; ei jää peli seisomaan jonkin pikkuvian takia.
Kaveri hankki täksi kaudeksi nätin alkuperäiskuntoisen Honda CB350 Fourin vm.76: täydessä ajokunnossa ja lisäksi tosi mukava ajettava. Itsellä on CB750K vm.80, joita on tarjolla yleensä enemmänkin. Museokatsastettua ei niitä välttämättä saa, koska niistä puuttuu lähes aina tuo alkuperäinen 4-4 putkisto.
No tuo Custom on nyt enemmän käsitteenä jäänyt tänne leijumaan, kun en vielä tiedä että ostaisiko vähiin kilometreihinsä museovekottimen, vai sittensen ihan oiean Customin.

Eihän nuo entisajan nakupyörät kovin customimaisia ole, mutta toki niissä on jo vähän sitä aikakautta tuotu jossain malleissa esille. Lähinnä etsinkin jotain sellaista joka ei ihan perusmalli ole, mutta toki alkuperäinen ja tehdasvalmisteinen sen ajan "custom", joka museoon on rekisteröity.

Sen vuoksi tässä oikeastaan puntaroinkin aihepiiriä - Uusi vai vanhapyörä, että saan vähän pohjaa tulevalle hankinnalle. Siitä kun on niin pirusti aikaa, kun niillä 70-80 luvun japseilla on tulut ajettua. Sen vaan siltä ajalta on muistavinaan, että kaikki ne kestäviä oli olevinaan ja samalla viivalla kestämisensä suhteen.

Niitä pienempitehoisia museoituja onkin paljon tarjolla ja kyllähän sellainen menisi ihan nurkka-ajossa, mikä sen ketterämpi tyylitellä, mutta toisaalta saisi olla isompi, jos orientoituu vaikka veteraaneilemaan vähän pidemmälläkin ja enemmän tien päällä.
 
Tuskin täältä on veteraanitietäjätkään mihinkään kadonneet. Kaikki yli 850cc Japsit on hyviä jos ne on kunnossa, esim. Zetat, XS:t, CB:t, GW:t, GS:t ja GSX:t kaikki kelpo pelejä. Enemmän varmasti vaikuttaa että miten niitä on huollettu kuin se mikä on merkki!

Veteraani-ikäisiä japsicustomeja (vanh. kuin -82) taitaa löytyä eniten Kawasakin mallistosta. Nythän vähimmäisikä on 30v, joten kasaripyörien kanssa saa odotella tovin että saa MR:iin jos ei aikanaan ole laitettu.

Mieluusti näkisi niitä enemmän tuolla tien päällä kuin talleissa pölyttymässä..
Tästä olen samaa mieltä tai ainakin käsitykseni on aina ollut vastaava, että kaikki tuon aikakauden pyörät on koko lailla samanlaisia kestoltaan ja luotettavuudeltaan. No nyt tietenkin kun on tullut paljon luettua merkkimiesten väittelyjä keskenään, sieltä sun täältä, niin ainahan toinen toistaan moittii ja niitä mietteitä on joutunut lukemaan vähän, kuin piru raamattua, rivien välistä etsimällä oikeaa tietoa. No onhan selvää, että joissakin vuosimalleissa niitä pikkuvikoja on enemmän, kuin toisissa ja mikä sitten on taas maanantai versio, mikä loppuviikon. Joihinkin osien saanti on hankalampaa, kuin toisiin ja niin edes päin.

Tietenkin ois hyvä saada vähän haarukkaa, että mikä pyörämerkki tai lähinnä malli/vuosimalli on se, joka tarvitsee räjäyttää tallin pöydälle reilusti alle 100 000 kilometrin, mikä taas sitä ei vaadi ehkä vielä sadassa tonnissakaan jne. Missä on voimansiirron kanssa oltava tarkkana, missä se on likimain ikuinen, kun taas muuta huoltoa ja remonttia on edessä enemmän kuin toisessa. Jakopäätietous on myös yksi tärkeä, kun niistäkin niin paljon puhutaan ja kirjoitetaan. Jotkut kestää ja rapisee pitkään, kun toiset napsahtelee startasessa tai sammutettaessa pyörää, vähän vanhan 200:n Mersun tyyliin. Mistä osia saa ja mitä maksaa. Kaikki tämä tieto olisi kotiin päin.

Juuri sen takia täällä vähän tiedustelua teen, että saan niitä varteenotettavia vaihtoehtoja ja toivottavasti reaalitietoa. Tietenkin etsin pyörää, johon on mieluusti osiakin mukana sopivassa määrin, ettei heti tarvi metsästellä tai ainakin varmuus mistä niitä saa. Ja sen huoltohistorian yms. takia etsinkin mieluusti sitä kotimaassa ensirekisteröityä pyörää. Eihän niidenkään historiaa välttämättä tiedä, ellei ole ollut samalla vaarilla uudesta saakka tai sellaisella harrastajalla, joka siitä on kirjaa huolella pitänyt.

Eli aiempiin teksteihin tahdon lisätä, etten ole täällä provosoimassa kotimaassa ja ulkomailla ensirekisteröityjä pyöriä, eikä se käsittääkseni ole missään tekstikohdassa esille tullut ja en sitä ole tarkoittanut ainakaan niin. Joku tykkää äidistä, ainakin ne isät ja joku tyttärestä. Minä vastaavasti etsin sitä suomessa ensirekisteröityä ajokkia, ilman että moittisin toisten valintoja, enkä pahalla arvostele myöhemmin tuotujakaan, jos niiden tausta on erittäin hyvin tiedossa ja voisin sellaisen itsellekin hankkia.

Mutta aiheeseen palatakseni. Viestiketjun alussa tuon Kawasakin mainitsin, ehkä juuri siksi, kun niitä taitaa ola eniten kaupan ja saatavilla. Ja tietenkin se "Möhkö" Kawasakista aina kinnostaa, siitäkin huolimatta että taitaa maksaa tällä hetkellä enemmän, kun tehtaalta ulos ajettuna pari kolmekymmentä vuosikymmentä sitten, mutta niinhän klassikoiden hinnan käy, tiedän sen jenkkiharrastajana. Möhkö vaan on sellainen museomopo, joka meikäläisen ikäiselle kaverille on mieleen jäänyt ajattomana muskelina.

Kaikkia muitakin merkkejä tahdon vertailla aina 850 kuutioisista ylöspäin, mutta sanotaan tonnisesta alkaen, jos vaikka sieltä joku sellainen käteensopiva tai muuten silmään pistävä yksilö löytyisi, johon sitten ihastuu ja sen talliinsa tahtoo. Tosin myös tien päälle, koska olen sama mieltä aiheesta, että ajaa niillä pitää, eikä pölyttää tallin nurkassa.

Liekö sitten nämä muutama huono kesä rauhoittanut museopyöräilyä, kun kukaan niitä ei raaski kurata. Samalla lailla nekin puhtaaksi saa vedellä ja saippualla, kuten ne on saatu aiempinakin vuosinaan. Ei ne vanhuksetkaan ruostu, kun niitä hoitaa ja käsittelee hyvillä aineilla. Yhtä laillahan ne uudemmatkin pyörät täytyy hyvänä pitää, jos niillä aikoo pitkään ajaa ja ehkä nekin vielä jonain päivänä museoida ;)

Kiitän kaikkia tähän asti saamiani mielipiteitä, kun en ihan jokaiseen yksityiskohtaisesti jaksa vastailla.
 
Mulla on pari viikkoa sitten museoitu tuutti eli Honda cb 750 k2 johon on hyvin saatavilla osia uusia ja jonkin verran käytettyjä.Uuta osaa löytyy Japanista ,Usasta ,Saksasta ,Hollannista ja Englannista .Samoin paljon on osia EBAY:ssä .Sieltä löytyy myös muihin merkkeihin .
Oman tuuttini ostin ruotsista ja sillä on ajettu vain ja ainoastaan 4436km joten peli on kuin tehtaan jäljiltä.Mun toinen tuutti on cb 750 k0 mallinen suomipyörä ja on vanhempaa mallia mutta siihenkin löytyy osia aika hyvin ainakin toistaiseksi.
Kato ruotsin puolelta valmis pyörä ,ostapois ja tuo suomeen .Museokatsastus ensin /tulli ja sitten katsastukseen asiakirjojen kanssa .Museointi todistus ,maksukuitti tullista ,valmis museovakuutus .Katsastus ja sitten vaan kilpi kiinni  
bowdown.gif

http://kartelli.suntuubi.com/?cat=58&img=379
 
Back
Ylös