Kyllästyttääkö?

[harald73]

Moottoripyöriä ei koskaan pitäisi myydä. Niitä pitäisi ostaa. Täällä kansakuntamme kapitaalissa ja kerrostalossa on vaan niin rajallliset resurssit laitteiden hallintaan. Senpä takia minullakin noita on vaan kaksi ja pojan mopo. Yhtäkään en olisi myynyt tai vaihtanut jos se olisi ollut mahdollista. Kaksi autoa vielä tuohon soppaan...

Kyllästyttääkö, ei ikinä. Ajan kun ajan ja olen ajamatta kun olen. Se mikä on veressä, ei sieltä koskaan tule pois.

 

[J@ck]

Ei vielä. Melkein koko ikäni (kohta 69) olen pyöräillyt ja vielä piti uusi 1300 Gessu hommata.
Varmaan sitten, kun jalka ei enää nouse satulan yli...
Mut joo, näyttelyt yms. ei enää ihmeemmin kiinnosta.

 

[messerschmitt]

Minua kyllästyttää tämän kevään kelit. Päälle viiskybäsenä ei tee mieli ajella enää ihan surkeassa ja kylmässä kelissä. Tulispa kesä.

Sama, tulispa syksy

 

[carrillo]

Ei vielä. Melkein koko ikäni (kohta 69) olen pyöräillyt ja vielä piti uusi 1300 Gessu hommata.
Varmaan sitten, kun jalka ei enää nouse satulan yli...
Mut joo, näyttelyt yms. ei enää ihmeemmin kiinnosta.

Tuohon löytyy ratkaisu jos ei jalka nouse yli. Tiedän yhden vanhan ukon joka on kaivanut uran pihaansa. Ajaa mopon monttuun niin pääsee pois ja kyytiin. Siellä oli martta sanonut että ajot loppuu jos et pääse ite satulaan ja pois. ratkaisu löytyi lapiosta. Jos se on reissussa niin sillä on kaks hieman nuorempaa kaveria jotka vielä jaksaa sen hiiata satulaan ja pois. ajelee 900 gpz kawalla.

 

[xjrrrrräyh]

Ittellä se on siinä ja siinä, saako kinttua enää nostettua mutta opettelinkin sitten lisääntyvän kuolonkankeuden varalta seuraavan: Pyörän oikealta puolelta seisten, otetaan vasemmalla kädellä kiinni kaasukahvan päästä ja oikean jalan varassa, jalkaa suorana pitäen kumarrutaan vasen jalka selän jatkeena eteenpäin niin että pää laskeutuu jonnekin sylinterinkannen korkeudelle melkein kuin Charlie Chaplin Nykyaika-elokuvassaan ja siitä kiepautetaan vasen kinttu satulan yli... Chaplinilla kuvassa tosin oikea jalka nousee...

https://c7.alamy.com/comp/HH5KB3/modern-times-1936-united-artists-film-with-charlie-chaplin-HH5KB3.jpg

 

[HiTec]

No eihän sitä ajelua lopettaa tartte, vaihtaa vain välinettä tarpeen mukaan

 

[xjrrrrräyh]

No eihän sitä ajelua lopettaa tartte, vaihtaa vain välinettä tarpeen mukaan

Kauheeta, hirveetä! Ettes viitti maalailla tuommoisia tulevaisuuskuvia!

 

[Kotarikuski]

Ei vielä. Melkein koko ikäni (kohta 69) olen pyöräillyt ja vielä piti uusi 1300 Gessu hommata.
Varmaan sitten, kun jalka ei enää nouse satulan yli...
Mut joo, näyttelyt yms. ei enää ihmeemmin kiinnosta.

Ite olen ajatellu että pitää varmaan ens talvena tehä jotain että voi varmistaa ens kesän ajelut.

Vaihtoehtoina jalannostoreeneille tulee mieleen baletti- tai karatetunnit. Kumpikohan olis vähemmän nolo...

 

[itl]

Kummasti auttaa pyörän päälle kipuamiseen, kun pistää toisen jalan ensin jalkatapille, nousee sen jalan varaan ja siitä ponnistaa toisen kintun satulan yli. Menee aika kivuttomasti vaikka kuolonkankeus olisi jo lähempänä, kuin ensi synttärit.

 

[JHV 654cc]

Täytyy sanoa, et ittellä on sellaanen dilemma ku kotari on ny ollu 17v omistukses ja yli 44000km sillä on tullu ajeltua mikä ei oo kuitenkaa kovin palio vuosiin nähden.

Niin se, että ku sillä ajaa niin siihen ei kyllästy vaan siitä vehkeestä tuloo kylläiseksi paljon äkkiempää mitä ennen.

Eli kaikki se tärinä, mahtava ääni, provosoiva/hermostunu käytös jne... niin väsyyhän sitä.


Siis aivan loistava pärrä kaikkineen päivineen ja en siitä luovu koskaan jos ei ole aivan pakko, mutta mutta ei se enää näin mukavuuden haluisena nelikymppisenä oikeen toimi ykkös pärränä.

Tuli sillä kuitenki ajeltua 5000km viime kesänä, mut tänä kesänä ei oo tullu ku 1700km koska kelit...

Eli ny on ollu jo jonkin aikaa etsinnässä ns. ykkös pärrä jolla voi oikiasti ajella rauhaski ja vähä pidemmälle ku 100km päiväs.

Joten suunnitelmana on, et kotari ajoon vain silloon ku tuntuu siltä, et pitää saada sykkeet tappiin ja sit toinen pärrä ajoon ku teköö miäli kruisailla rauhas.


Sellaasta pataa tällä kertaa.

 

[xjrrrrräyh]

Kummasti auttaa pyörän päälle kipuamiseen, kun pistää toisen jalan ensin jalkatapille, nousee sen jalan varaan ja siitä ponnistaa toisen kintun satulan yli. Menee aika kivuttomasti vaikka kuolonkankeus olisi jo lähempänä, kuin ensi synttärit.

Kyllä, ainoa mikä kannattaa ottaa huomioon on, ettei pyörän sivujalka (joka ei välttämättä kaikissa kestä tai sen kiinnitys ei kestä kovin suurta painoa) pidä pyörää niin pystyssä että jalkatapille noustessa kun jousitus painuu kasaan, pyörän asento muutu ylitse pystylinjan. Tietysti sivujalan lisäksi vaikuttaa kuskin paino ja pyörän jousituksen herkkyys joka kevyellä pyörällä on yleensä suurempi.

Sitä voi kompensoida roikkumalla hiukan sivujalan puolella ettei pyörä painu jousillaan kasaan liiaksi ja voipa satulaan nousun tehdä kaasukahvankin puolelta niin että kumartuu pyörän ylitse jarrupuolen tapille noustessa.

Yksi konsti on se että ottaa ensin pyörän pois sivujalalta, käynnistää moottorin ja kytkin pohjaan, ykkönen päälle ja lähtee liikkeelle seisten vasemman puolen tapilla yhdellä jalalla ja heittää siitä oikean satulan yli ennen kuin istuu alas...

 

[xjrrrrräyh]

Ite olen ajatellu että pitää varmaan ens talvena tehä jotain että voi varmistaa ens kesän ajelut.

Vaihtoehtoina jalannostoreeneille tulee mieleen baletti- tai karatetunnit. Kumpikohan olis vähemmän nolo...

Baletti on minusta parempi - aikoinaan kun Sofiankadun (Helsingissä siis) entisissä rikospoliisin treenitiloissa järjestimme varmaankin ensimmäiset naisten kehonrakennuskurssit, siellä oli muutama viehättävä nuori nainen jotka harrastivat balettia.

Heitä oli miellyttävämpi seurata kuin kummipoikaani jota kannustin punttien nostelun sijaan harjoittamaan judoa tai muita tarpeellisempia lajeja joissa jalka kyllä pysyi nousevana mutta samalla houkutus kehua pystyvänsä potkaisemaan kummisetää päähän tuli herkästi liian suureksi vaikuttaen ainakin jonkin verran perinnönjakoon. Eli lisäsi paperitöitä meille...

 

[B12]

Kyllä, ainoa mikä kannattaa ottaa huomioon on, ettei pyörän sivujalka (joka ei välttämättä kaikissa kestä tai sen kiinnitys ei kestä kovin suurta painoa) pidä pyörää niin pystyssä että jalkatapille noustessa kun jousitus painuu kasaan, pyörän asento muutu ylitse pystylinjan. Tietysti sivujalan lisäksi vaikuttaa kuskin paino ja pyörän jousituksen herkkyys joka kevyellä pyörällä on yleensä suurempi.

Joissakin pyörissä (esim Ducateja) sivujalka on ruuvattu moottorin alumiinilohkoon kiinni. On tapauksia maailmalta, että ruuvit ehkä aavistuksen löystyneet ja kuski retkottaa sivujalalla olevan pyörän päällä ja lohko paskaksi. Yleensä kestää, mutta sivujalka on tarkoitettu pelkän pyörän painolle. Ei vissiin ole takuukaan korvannut hajonnutta lohkoa, koska ei hajoa normaalikäytössä.

 

[HiTec]

Yleensä kestää, mutta sivujalka on tarkoitettu pelkän pyörän painolle.

Sitten vaan pyörä keskituolle niin ei ole tuota ongelmaa. Tosin se pitää sitten jotenkin nytkäyttää siltä jalalta poiskin, mutta se on ihan oma ongelmansa sitten se

 

[oili]

Kummasti auttaa pyörän päälle kipuamiseen, kun pistää toisen jalan ensin jalkatapille, nousee sen jalan varaan ja siitä ponnistaa toisen kintun satulan yli. Menee aika kivuttomasti vaikka kuolonkankeus olisi jo lähempänä, kuin ensi synttärit.

Joo, tekniikka auttaa kun kuolonkankeus vaikuttaa. Taistelin jonkin aikaa koipea Afrikkalaisen satulan yli, kunnes tajusin, että pyörä sivujalalle ja siitä rennosti hevosen selkään. Vaimon punnerrus takasatulaan on kyllä koomista ja kuittaan sen aina "kotka on laskeutunut" kommentilla

 

[tate66]

Sitten vaan pyörä keskituolle niin ei ole tuota ongelmaa. Tosin se pitää sitten jotenkin nytkäyttää siltä jalalta poiskin, mutta se on ihan oma ongelmansa sitten se

Toi huoltopukkijalka puuttuu monesta moposta, ei ole tarvinnu keskijalalle nostella viimeisiä mopoja.
Edit: Alkuperäiseen kysymykseen vastaus ettei ole parina vuotena tullut pahemmin kilometrejä, viime vuoden pilasi rannemurtuma kaasukäden puolelta ja nykyään on vissiin laiskuudesta kyse.

 

[XJ 900]

Joo, tekniikka auttaa kun kuolonkankeus vaikuttaa. Taistelin jonkin aikaa koipea Afrikkalaisen satulan yli, kunnes tajusin, että pyörä sivujalalle ja siitä rennosti hevosen selkään. Vaimon punnerrus takasatulaan on kyllä koomista ja kuittaan sen aina "kotka on laskeutunut" kommentilla

Kyytiläisen nouseminen on maailman helpoin asia, opeta vaimollesi seuraava tekniikka: Kuski istuu pyörän satulassa jalat tukevasti maassa ja kädet stongassa, kyytiinnousija asettaa vasemman jalkansa vasemmalle takajalkatapille, kädet kuskin hartioille ja niistä tukien nousee elegantisti seisoma-asentoon, nostaen oikean jalkansa satulan yli oikealle takajalkatapille ja istahtaa satulalle.

 

[xjrrrrräyh]

Kyytiläisen nouseminen on maailman helpoin asia, opeta vaimollesi seuraava tekniikka: Kuski istuu pyörän satulassa jalat tukevasti maassa ja kädet stongassa, kyytiinnousija asettaa vasemman jalkansa vasemmalle takajalkatapille, kädet kuskin hartioille ja niistä tukien nousee elegantisti seisoma-asentoon, nostaen oikean jalkansa satulan yli oikealle takajalkatapille ja istahtaa satulalle.

Niin, ja kannattaa myös pitää mielessä että moisen opetustuokion jälkeen ajaa/käyttäytyy niin että takapenkkiläinen saa ensin innostuksen kipinän moottoripyöräilyyn ja hiukan sen jälkeen niin että taatusti ostaa oman eikä suostu enää kapuamaan matkustajaksi!

Joku tietysti voi sanoa että kaksinkertaiset kulut ja niin etiäppäin... Mutta itselle se on ollut valtava helpotus eikä vain sitä vaan monessa suhteessa auttanut hillittemään itteeni josta taas on taatusti johtunut ajoharrastuksenkin pidentyminen toistaiseksi. Jossain vaiheessa olin myös jo luopumassa mutta vaimo jatkoi yksin pari vuotta ja sai minut uudestaan innostumaan ainakin hiukan ajamisesta.

 

[s151669]

Joissakin pyörissä (esim Ducateja) sivujalka on ruuvattu moottorin alumiinilohkoon kiinni. On tapauksia maailmalta, että ruuvit ehkä aavistuksen löystyneet ja kuski retkottaa sivujalalla olevan pyörän päällä ja lohko paskaksi. Yleensä kestää, mutta sivujalka on tarkoitettu pelkän pyörän painolle. Ei vissiin ole takuukaan korvannut hajonnutta lohkoa, koska ei hajoa normaalikäytössä.

No tämän takia pitääkin nousta kyytiin kaasukahvan puolelta. Suorastaan keventää sivujalan kuormaa...

Vuosia tempoilin takapenkille sidotun nyssäkän kanssa jotta miten tähän pääsee kyytiin ja etenkin miten pois kun on 30cm ylimääräistä nostettavaa. Sitten jossain näin videon kuinka homma suoritetaan kaasukahvan puolelta ja valaistuminen tapahtui.

 

[oili]

Kyytiläisen nouseminen on maailman helpoin asia, opeta vaimollesi seuraava tekniikka: Kuski istuu pyörän satulassa jalat tukevasti maassa ja kädet stongassa, kyytiinnousija asettaa vasemman jalkansa vasemmalle takajalkatapille, kädet kuskin hartioille ja niistä tukien nousee elegantisti seisoma-asentoon, nostaen oikean jalkansa satulan yli oikealle takajalkatapille ja istahtaa satulalle.

Juuri noin se menee sillä eroila, että pidän mopon vielä kallellaan sivutuen varassa, mutta +60:llä sekään ei ole helppoa. Takalaukku ja korkea mopo on leidille vähän hankala.