• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

mitä arvostat pyörässä?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Lauri12
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Toisioväl. kardaanilla, ehdottomasti, eikä mitään muuta.
Hyvä suorituskyky, raju kiihtyvyys väliltä 0 - 170 kmh ja erittäin hyvät tunnokkaat jarrut = ABS. Tiedän kaksi tapausta, joissa kaverit treenasivat jarruttamista seurauksella, etunen lukkoon ja lipat, jotka olisi vältetty ABS:llä. Takaa sen, että
ajamisen säätäminen, eli etäisyyden pito muihin ajoneuvoihin onnistuu hyvin. Siis jonkinlaista turvaa, niin turvattomalla mp:llä.
Ajamisen hauskuus, eli taipuu mutkiin keveästi / näppärästi, on vakaa isommillakin nopeuksilla
ja kuormattuna esim. omilla laukuilla sallii turvallisesti ja varmasti foblaamatta suuremmatkin, kuin 130 kmh suositusnopeudet. En voisi kuvitella tylsempää lomanviettotapaa, kuin körötellä H-D:llä ta GW:llä pitkin Route66:ä kohti
taivaanrantaa, anteeksi H-D ja GW väki.
Kestää kuormaa, eli hyvä ajaa kaksi päälläkin.
Tyylikäs ja sopivasti huomiota herättävä ulkonäkö.

Ja edellä olevan pitää olla ehdottomasti pakattu sellaiseen kuosiin, jota sanotaan luotettavuudeksi.
Nimittäin ei voisi vähempää kiinnostaa, kuin keskellä kauneinta kesää odotella pari viikkoa jotain osaa, jota ilman ei pyörä kulje. Tai pitkällä reissulla, kun olemista on muutenkin, niin vielä ihmetellä jos pyörä temppuilee.

Kyllähän edellä olevat seikat rajaavat monta pyörätyyppiä ohi sektorin.
 
Selkeenä ykkösenä AJOASENTO. ( Vanha selkävamma )
Sen jälkeen, sujuva toimivuus/kiihtyvyys &turvallisuus , ulkonäkö sekä vakuutusten hinta.
Se että pääsisin 300km/h ei ole mulle tärkeää.
 
Ketteryyttä hitaissa mutkissa, riittävää vakautta nopeissa mutkissa, hyviä jarruja, alustaa joka on vakaa kovissa jarrutuksissa ja kiihdytyksissä, sekä antaa riittävästi palautetta, että saa tuntuman käytettävästä pidosta. Myös riittävä määrä voimaa on aina kiva juttu. Ulkonäkö on aikalailla toissijainen tekijä ja yleensä kauden aikana tapahtuu jonkin verran ns. rottaantumista. :)

Nykyiseen mopoon kun saisi karvan lisää ketteryyttä ja pikkaisen voimaa lisää yläpäähän, olisi paketti aika täydellinen, mutta se taitaisi tarkoittaa 1000RR bemun hankkimista, joten olen nykyiseen peliin riittävän tyytyväinen.
 
- ulkonäkö
- ääni
- valmistusmaa
- vääntö
- V2 -moottori
- leppoisa ajoasento
- valmistajan pitkä historia
- yksinkertaisuus
- ylläpidon helppous
 
Viimeksi muokattu:
Moottoripyörässä mä en arvosta mitään (ehkä luotettavuutta kuitenkin). Mutta moottoripyöräilyn fiilistä arvostan. :)
 
Sitä että pyörän menokyvyt ylittävät kuljettajan. Siihen ei allekirjoittaneen kohdalla paljoa vielä vaadita :P
 
Jaa-a.

-Moottorissa sais olla vääntöä, ettei tarvi kokoajan sotkee sitä vaihdepoljinta. Vaan että meno on mukavan jouheaa.
-Yksinkertaista, luotettavaa tekniikkaa
-Keppiveto on kiva...
-Käyttö- ja ylläpitokulut on maltilliset
-Letkeä ajettava, ja hyvä tai edes kohtuullinen ajoasento

Ja mun kohdalla ehkä tärkein... Tarpeeks isokokoinen. Fyysisesti.
Ettei sitä mopoa tartte kaivaa mun hanurista kenkälusikalla ja korkkiruuvilla. Tai ettei se näytä mun alla miltään monkeyltä.
Ja että matkustajaki sopii kyytiin.

Sentähen mää ajan tolla murikkak*rvän aikasella jamahanromulla, XJ 900:lla...
Jarrut on aika kauheat, alusta melko lötkö ja runko on mallia "heteka". Mut kyllä sillä ajaa ihan mielikseen, ja huollot & korjaukset onnistuu tälläseltä pilaa-se-itse tyypiltä helposti...
 
Sitä että tunnen pyörieni kaikki osat ja osaan purkaa ja kasata ne itse kokonaan. Koneissa aina vain parhaita osia käytän. Mulle riittää että 150 kulkee tankin päällä maaten.
Yhtään pyörää en ole tappiolla myynnyt vanhojen hinnat vaan nousee vaikka ajaa kuinka paljon vaan.
Harrikka 1200U vm 1937 oon ajanut 50000km tällä on hyvä yleis pyörä toimii talvellakin hyvin ja saa tavaraa kii hyvin ajoin yli 20000km viime vuona kulkee riittävästi.
Triumph 650 vm1959 kulkevin pyörä mitä mulla on oon ajanut 185000km tällä vuodesta 2002 nyt kakkos mp .
Ariel yksi mukinen jytkitin jonka ostin Malmin hautaus maalta 7 vuotta sitten oon ajanut yli 86000km viime vuona kävin ajamalla englannissa Ruotsin ja Tanskan kautta.
 
Viimeksi muokattu:
-Ajettavuus, taittuu mutkiin hyvin, saa myös kiihtyä hyvin...
-Saa ajamisen tunteen ilman kohtuuttomia ylinopeuksia.
-Ulkonäkö.
-Äänimaailma, pitää kuulostaa moottoripyörältä eika ompelukoneelta.

Summasummarum, Triumph street triple Arrowin 3-1 putkistolla täyttää kaikki speksit. Sattupa sopivasti :p
 
Pyörässä pitää olla edes hieman haastetta.

Jos se toimii kaikin puoli siististi, pehmeästi, ei tärise ja vetää tasaisesti kaikilla kierrosalueilla, on se kohta myös ikävystyttävä. Ainakin voimaa pitäisi olla sitten sen verran että muu unohtuu kun kääntää kapulaa.

Särmää pitää olla, mulle pyörän ei tarvitse olla mukava. Paitsi ehkä sitten seittenkymppisenä.
 
Sen pitää pitää meikäläinen EMPY'ssä.
Sen pitää olla luotettava.
Sen pitää istua peffanalle ja käteen hyvin.
Sen pitää kulkea ihan kivasti.
Sen pitää näyttää joltakin.
Sen pitää kuulostaa pyörältä eikä sähkömopolta.
Sen pitää pysyä tassut maassa.

Prätkän pitää olla luotettava, toimiva, näppärä ja suht helppo näin alkuvaiheessa olevalle motoristille. Yhden pyörän kanssa tappelin tienpäällä muutamankerran ja meni hermo, nykyinen pelittänyt just niinkuin pitääkin. Tuossa on soppeli ajoasento ja muutenkin hyvän kokoinen, yltää maahan ja sarviin hyvin kurottelematta. Hyväksi onneksi mies on kätevä käsistään ja muokkas tuon mulle soppeliksi. Jonkunmielestä varmaan ruma, mutta minä tykkään ja se on pääasia. Minä en tarvi niskaataittavaa kiihtyvyyttä eikä huippunopeuksien olla pitkältäpäälle kahtamarkkaa, mutta pitää vastata kuitenkin kaasuun niin ettei jää jalkoihin. Onneksi putkenvaihto auttoi ääniin, eikä toisaalta jälkeenpäin kiinniruuvattu db-killeri vienyt ihan munattomaksi. Prätkän ei saa keulia (saa tuosta keulan ylös jos tahtoo, mutta ei vahingossa) eikä kaatua..

Tuuli tuohon ottaa joten välillä melkoisessa riepotteessa. Kiihtyy ihan hyvin ohituksissa ja muutenkin kulkee niin että kortti on pysynyt taskussa.. Ja melko repivä ääni tuossa on, varsinkin kun antaa runtua. Saa nähdä miten sitten Fasusta tykkää kun/jos pääsen miehen Buellin sarviin joskus.
 
Pyörässä pitää olla edes hieman haastetta.

Jos se toimii kaikin puoli siististi, pehmeästi, ei tärise ja vetää tasaisesti kaikilla kierrosalueilla, on se kohta myös ikävystyttävä. Ainakin voimaa pitäisi olla sitten sen verran että muu unohtuu kun kääntää kapulaa.

Särmää pitää olla, mulle pyörän ei tarvitse olla mukava. Paitsi ehkä sitten seittenkymppisenä.

Saman suuntasia ajatuksia mullakin. Kiva ja yllätyksetön = tylsä. Nopeempi sellasella varmaan radalla olis, mutta muutoin :boring:
 
Arvostan ajoasentoa/tuntumaa, ajamisen fiilistä ja perinteistä tekniikkaa. Tietty koneesta pitää löytyä tarpeeksi löylyä. En mikään tehofriikki ole mutta kyllä sitä sopivasti tarttee :)
Jotenkin eurooppalaiset merkit vetoaa itseeni enemmän ku nipponin laitteet mutta ei se mikään kynnyskysymys oo, pikemminkin semmonen kirsikka kakun päällä.
 
Tässä tietty kehutaan omaa mopotinta joten:

- Moottori (V4)
- Äänet (V4)
- Kestävyys (V4)
- Riittävä (ohitus) kiihtyvyys
- Ajomukavuus
- Takapenkki (vaimolle)
- Tusinattomuus (nykyään)
- Ulkonäkö
- Ja pakko kai se on myöntää...vakuutusten hinta

...Ja kaikki nämä löytyvät 20 vuotta vanhasta VFR:stä :)
 
- ajettavuus
- ajoasento
- äänet
- asenne
- status
- ulkonäkö
- fiilis
- lisäpulikoiden määrä
- huoltojen helppous ja edullisuus
- luotettavuus
- ja tietysti vakuutusten hinta

...siispä Harley Davidson.
 
-ajettavuus
- ajoasento
- äänet
- asenne
- status
- ulkonäkö
- fiilis
- lisäpulikoiden määrä
- huoltojen helppous ja edullisuus
- luotettavuus
- ja tietysti Honda logo

...siispä Honda blade
 
- ajettavuus
- ajoasento
- äänet
- asenne
- status
- ulkonäkö
- fiilis
- lisäpulikoiden määrä
- huoltojen helppous ja edullisuus
- luotettavuus
- ja tietysti vakuutusten hinta
-ajettavuus: ottaa tiukasti suorat ja mutkat
-ajoasento: oikein oiva kun on joustava penkki, polkimet hyvällä kohdin yms
-äänet: V2- kone lotkottaa kivasti ja toimii hienosti
-asenne: lienee korvienvälissä tuo(kin) asia
-status: paras peli markkinoilla, mutta ei todellakaan halvin
-ulkonäkö: pesee kaikki kilpailijat
-fiilis: kesällä käyttäessä luonnollisesti aivan superia
-lisäpulikoiden määrä: löytyy hydrostaattinen vaihteisto, biosarja ja keräyspussi
-huoltojen helppous ja edullisuus: öljyjen ja suotimen vaihdot yms onnistuu 100%
-luotettavuus: satavarmasti luotettavin peli tuossa kategoriassa
ja tässä pelissä ei vakuutuksia tarvi.

Siispä Honda HF2620 päältä-ajettava ruohonleikkuri.

Oho, HD:ssä ja HF:ssä on näköjään ominaisuudet lähes samat. Paitti että HF on parempi.
 
Viimeksi muokattu:
Pyörässä pitää olla edes hieman haastetta.

Jos se toimii kaikin puoli siististi, pehmeästi, ei tärise ja vetää tasaisesti kaikilla kierrosalueilla, on se kohta myös ikävystyttävä. Ainakin voimaa pitäisi olla sitten sen verran että muu unohtuu kun kääntää kapulaa.

Särmää pitää olla, mulle pyörän ei tarvitse olla mukava. Paitsi ehkä sitten seittenkymppisenä.


Mä oon täysin samaa miältä tästä asiasta. :WAZAAP:
 
Back
Ylös