Miten motorisoitu kaksipyöräharrastus sinulla alkoi?

[EsosRS]

Kivvaa ketjuu jatkettaa jutuil ...

Elettiin ajast'aikaa 1959. Meillä kävi saunassa vuoroviikoin lauantaisin kaksi sinkkua äijää. Toisella oli mopo Crescent ja toisella Jawa 350 ccm.
Meikä kun oli geeni-rokotettu kaiken liikkuvan ja pärisevän perään, ni ... kumpaaki piti pääst freistaamaa. Ja ku viäl ... uskallustasoki oli highlight -luokkaa, ni ... eiku vonkaamaa, tuanoinii.

Crescent.
- Ensteks soli stää, et pääsi pyärä satulaa istummaa ja sillai ... ottamaa kuivatyyppei.
- Sit jossaki vaihees opetus oli erenny sillai, et ... äijä (Risto) polkas Crescenti käyntii ja piti kii mopost, ku pihas pyärittii.
- Opetukse tuloksen alko tul luattamust. Sil aikka ku Risto istuskel saonas meijä isännä kans, ni mnää sai ajel pisi kylä raitei ... mopol.
- Sitku elettii eine verra ettiippäi, ni ... meikä saiki moppoo 'lainaks' koko viikolopuks, ko ... omistaja ... tuski oli ... ajokelvolline. Soli mun onni, se
- Semmost riamuu kesti usseemma vuare. Onneks ei mittää klummei sattun koskaa.

Jawa.
- Soli semmone harmaa-valkee ... taik jottai. Kauhee menopeli kumminski. Satulas oli saanu istuskel usseemma kesä aikan, mut eka tyypit sain vonkattuu 1962.
- Sit oli tiukka määräys, et ... isol tiäl ei ol menemist. Noh, ... lukija saa arvat kui se toteutu.
- Kaikki meni kumminski hyvi ja omistaja (Kaino) sai ain pyäräns ehjän takasi saunareissuns päätteeks.

Kipinä oli sytyttäny roihu ja ... semst soli siihe aikka. Näi se alko, totanoinii ...

 

[Silver Bride]

Tälläisen kirjoittelin joskus aiheesta, sopinee vastaukseksi tähän threadiin...

Olipa kerran pieni tyttö, kahdeksanvuotias suunnilleen. Pienen tytön isäpuolella oli moottoripyörä, Moto Guzzi California III 1100cc moottorilla. Aikansa pieni tyttö ihaili moottoripyörää kauempaa kunnes eräänä päivänä pääsi isäpuolen kyytiin. Aluksi pientä tyttöä pelotti ja jännitti kovasti. Pyörä tuntui kallistuvan niin paljon että eihän se voi pystyssä pysyä. Ajelun aikana pienen tytön pelko kuitenkin haihtui ja jännitys muuttui innostuneeksi jännitykseksi. Ajelun loppuun mennessä pieni tyttö oli päättänyt että vielä jonain päivänä hänellä on matalaääninen custompyörä ja kortti jolla sitä saa ajaa.
Vuosia kului, pieni tyttö vanheni (muttei juuri kasvanut vaan pysyi pienenä tyttönä). Unelma moottoripyörästä eli tytön mielessä vuodesta toiseen, aina vaan oli joku este unelman toteuttamiselle. Ei ollut rahaa, ei aikaa, ei lupaa... Este vaihtui mutta pienen tytön unelma pysyi toteuttamattomana aina vaan. Tyttö alkoi jo pikkuhiljaa luopua toivosta, totesi että taitaa unelma jäädä ikuisesti unelmaksi.

Sitten koitti päivä jolloin pieni tyttö täytti 30 vuotta. Unelma nousi jälleen siivilleen kun pienen tytön aviomies sanoi keränneensä porukkaa mukaan tytön lahjaan, se lahja oli moottoripyöräkortti. Tyttö kierteli autokouluja etsien sopivan matalaa opetuspyörää, tyttö kun tosiaan oli vieläkin kovin pieni. Pyörä löytyi, teoriatunneilla istuttiin, ajotunneilla käytiin, ajokokeeseen valmistauduttiin...

Eräänä torstaipäivänä kesäkuussa 2011 pieni tyttö läpäisi hyväksytysti käsittely- ja ajokokeen, ensimmäisellä yrittämällä eikä edes ylimääräisiä ajotunteja tarvittu. Tutkinnon vastaanottajakin nauroi nähdessään pienen tytön reaktion kun tyttö kuuli että koe hyväksyttiin ja kortti tuli. Kuulemma yleensä vain miehet innostuu niin valtavasti ja tuulettaa ympäri katsastuskonttorin pihaa...

Ensimmäiset kuukaudet ajoin Sportsterilla (eli se customikin tuli testattua ) kunnes sain Ihan Oman Pyörän. Buell XB9S. Se on se oikea mulle, ei ole customiin paluuta.

 

[sooda]

Tälläisen kirjoittelin joskus aiheesta, sopinee vastaukseksi tähän threadiin...

Olipa kerran pieni tyttö, kahdeksanvuotias suunnilleen. Pienen tytön isäpuolella oli moottoripyörä, Moto Guzzi California III 1100cc moottorilla. Aikansa pieni tyttö ihaili moottoripyörää kauempaa kunnes eräänä päivänä pääsi isäpuolen kyytiin. Aluksi pientä tyttöä pelotti ja jännitti kovasti. Pyörä tuntui kallistuvan niin paljon että eihän se voi pystyssä pysyä. Ajelun aikana pienen tytön pelko kuitenkin haihtui ja jännitys muuttui innostuneeksi jännitykseksi. Ajelun loppuun mennessä pieni tyttö oli päättänyt että vielä jonain päivänä hänellä on matalaääninen custompyörä ja kortti jolla sitä saa ajaa.
Vuosia kului, pieni tyttö vanheni (muttei juuri kasvanut vaan pysyi pienenä tyttönä). Unelma moottoripyörästä eli tytön mielessä vuodesta toiseen, aina vaan oli joku este unelman toteuttamiselle. Ei ollut rahaa, ei aikaa, ei lupaa... Este vaihtui mutta pienen tytön unelma pysyi toteuttamattomana aina vaan. Tyttö alkoi jo pikkuhiljaa luopua toivosta, totesi että taitaa unelma jäädä ikuisesti unelmaksi.

Sitten koitti päivä jolloin pieni tyttö täytti 30 vuotta. Unelma nousi jälleen siivilleen kun pienen tytön aviomies sanoi keränneensä porukkaa mukaan tytön lahjaan, se lahja oli moottoripyöräkortti. Tyttö kierteli autokouluja etsien sopivan matalaa opetuspyörää, tyttö kun tosiaan oli vieläkin kovin pieni. Pyörä löytyi, teoriatunneilla istuttiin, ajotunneilla käytiin, ajokokeeseen valmistauduttiin...

Eräänä torstaipäivänä kesäkuussa 2011 pieni tyttö läpäisi hyväksytysti käsittely- ja ajokokeen, ensimmäisellä yrittämällä eikä edes ylimääräisiä ajotunteja tarvittu. Tutkinnon vastaanottajakin nauroi nähdessään pienen tytön reaktion kun tyttö kuuli että koe hyväksyttiin ja kortti tuli. Kuulemma yleensä vain miehet innostuu niin valtavasti ja tuulettaa ympäri katsastuskonttorin pihaa...

Ensimmäiset kuukaudet ajoin Sportsterilla (eli se customikin tuli testattua ) kunnes sain Ihan Oman Pyörän. Buell XB9S. Se on se oikea mulle, ei ole customiin paluuta.

Voi ku ihana juttu!!!

 

[M58]

- Sitku elettii eine verra ettiippäi, ni ... meikä saiki moppoo 'lainaks' koko viikolopuks, ko ... omistaja ... tuski oli ... ajokelvolline. Soli mun onni, se

WinWin.

 

[rimpjar]

Snadina ei faijalla ollut töistä kotiin asiaa jos ei kotiportilla meigää moponsa (Jupiter -66) kyytiin ottanut

Tuo samainen moppe oli myös allekirjoittaneen ensimmäinen. Kun tuli 14 mittariin, niin kaivettiin faijan kanssa tuo moppe vaarin ladosta taas päivänvaloon ja entisöitiin se perusteellisesti. Kuvasta poiketen väreiksi tuli ruskea ja pronssi. No tuossa samalla mulle tuli tekniikka tutuksi ja olihan se kiwaa rakentaa moppea itselleen No "pari" kertaa tuli mopoillessakin sitten nuo opit ihan käytännön hyötyynkin, kun milloin piti nysvätä vähän sieltä tai ruuvata täältä jotta matka taas jatkui

No mopoilun jälkeen vietettiinkin aika pitkään "kuivaa kautta", kunnes -00 hommattiin eka 50cc skode työmatkakulkineeksi ja siitä se sitten taas lähti No homma tyssäsi vajaa 2v sitten silloisen työnantajan järkkäämän yllärin myötä henk.koht. taloudellisiin haasteisiin ja sitämyöten Kawakin piti laittaa "lihoiksi" Mutta ei tässä täysin mopotonna sentään olla kun talosta löytyy yhä Helkama SCR, joten kevättä ootellessa

Meikäläisen kakspyöräharrastus ja siitä aiheutuneet kolhut alkoi just saman merkin solikalla -68, ja pitkälti
samalla periaatteella mopo mäen päälle velipoika piti tarakasta kiinni minä mopon päälle vaihde päälle kytkin pohjaan vähän vauhtia että rullas kytkin ylös ja sitä riemua kone kävi ja minä ajoin.
Mutta arvaaks kääntykö se mopo mäen alla olevaan kurviin no ei, se pysähtyi mäen alla olevaan maitolaituriin
ja käsipoikki ym muuta.
Mutta siitä alkoi harrastus kaikkea niitä kohtaan jotka liikkuu koneen voimalla.

 

[Setämies]

About 10-11 vuotiaana ajoin mopolla muutaman sataa metriä ja sitten pusikkoon. Sen jälkeen kerran kesälomareissulla moposkootteri lainassa, mutta muuten tuli 35 v tauko.

Viime kesäkuussa saatiin päähämme vaimon kanssa ostaa tuollainen Hondan 125 cc PCX - ensin meille aikuisille ja sitten pojalle tätä vuotta varten:

Siitä se sitten lähti. Nyt haussa isompi moottoripyörä.

Nyt kun poikakin on mopoiästä kasvanut 16-vuotiaaksi niin ei enää tuollaisesta ole kiinnostunut vaan haluaa "oikean" pyörän. Suomessa skootterit eivät ole mopojen jälkeen enää mikään juttu vaan pitää olla kyykky tai muu miehekkäämmän näköinen peli. Toisin on Euroopan isommissa kaupungeissa esim. Lontoossa, joissa tällaiset piikki- ja maxiskootterit ovat yleisiä. Tämän kyllä melkein arvasin, kun tuon ostimme...harmi silti, koska tuo on hauska ja kätevä peli ajella kaupungissa.

 

[Trinity]

Teininä haaveilin moottoripyörästä, erityisesti Kawasakista. Jarmo Paroni Saarinen oli suuri idolini. Aikaa kuluikin sitten 30v, kun teloin jalkani ja piti saada kulkine alle ihan paikasta toiseen kätevästi siirtymiseksi. Ostin Solifer skootterin Citymarketista. Sillä jaksoin yrittää kaksi viikkoa, kunnes totesin ettei ole aikuisen ihmisen hommaa. Kävin ihan muuten vaan mp-kaupassa ja ihastuin 250cc Kymcoon. Sillä taittuikin sitten yksi kesä. Seuraavana kesänä hankin 4tonnia ajetun Gilera Nexus 500sen, jolla olenkin pärjännyt tähän asti. Hieman sitä olen tuunannut eli Leo Vansin putki, sekä uusi J Costan variaattori. Nyt kasassa on kaikkiaan tällä pyörällä 30 tonnia.
Koska ajan mieluimmin pitkää matkaa eli min 100km ja viime kesänäkin tuli piipahdettua Hammerfestissa, olisi hauska kokeilla vaikka uutta BMW:n maxia.

 

[ts18056]

Tässä meikäläisen ensimmäinen motorisoitu kaksipyöräinen. Vuosi on 1974, alla vuoden vanha Suzuki GT380. Pitkä tukka ja nuoruus nyt enempi takana

 

[ttdriver]

Koska ajan mieluimmin pitkää matkaa eli min 100km ja viime kesänäkin tuli piipahdettua Hammerfestissa, olisi hauska kokeilla vaikka uutta BMW:n maxia.

Tervetuloa Tampereelle! Tokihan tosi skootteristille järjestyy Bemarin koeajo, kun vaan aikataulut natsaa...
Yhteystiedot saat vaikka yksärillä.