Muksahdus

[Juusokki]

Onneksi tänään oli turvaväliä reilustu, kun edessäni ajava auto joutui jarruttamaan eteen yrittävän kiilaajan takia. Sitten nämä kiilaajat esittelivät keskisormea länsiväylällä tälle kuljettajalle, jonka eteen yrittivät väkisin tunkea. Terveisiä myös sille taksikuskille, joka tunki Ala-Kivenlahdessa kolmion takaa eteen eilen lauantaina. Kuljettaja näki minut selvästi, kun seurasi tuloani koko ajan, mutta eteen piti tulla. Ajelin sitten taksin perässä, että jos pysähtyy johonkin, niin kyselen tuosta aivotoiminnasta hieman. Taksi ajoi kuitenkin sen verran kovaa, että en viitsinyt enää ompun jälkeen seurata.

 

[wbaum]

Itse peesaan kyllä tuota ½-1s reaktioaikaa. Suurimman viiveen omassa reaktiossani teki tilanteen käsittäminen. Ei meinannut millään upota kupoliin miksi edellä ajava lyö liinat tiskiin. Käsi oli valmiiksi jarrulla ja jarrutus aloitettiin lähestulkoon samaan aikaan edellä olevan kanssa, sitä vaan ei odottanut että edellä ajava aikoo oikeasti pysähtyä, eikä vaan hiljentää. Suurin viive aiheutui siitä, että tajusi myös itse tehostaa jarruttamistaan. Itse jarrutusmatkahan on ihan naurettavan lyhyt.

Oli muuten viikonlopun reissulla vähän vastaava tilanne itsellä. Satasen alue, risteyksestä kääntää bemari eteen ajamaan samaan suuntaan. Pidän reippaan turvavälin ja ajelen perässä 110-120km/h. Bemun jarruvalot syttyy keskellä-ei-mitään, ja ihmettelen vähän miksi. Kättä jarrulle ja sitten bemari jarruttaakin jo kovasti. Ja sitten vilkku vasemmalle johonkin pikkutiehaaraan

. Tuli melko kiire pusertaa kahvaa, onneksi ei ollut hiekkaa tms.

 

[jannep]

Normaali regointiaika liikenteessä on keskimäärin 1 s.

Vormulat ym. janneahoset on sit erikseen omissa kasteissaan.

Tässä usein sotketaan kaksi eri asiaa.

Normaali reaktioaika liikenteessä on tuo 1s tai jopa enemmän, mutta siitä suurin osa kuluu siihen että aivot koittavat päätellä "mitä pitäisi tehdä seuraavaksi" - eli hahmottaa syntynyttä tilannetta.

Sen sijaan kun aivot ovat jo ennalta valmistautuneet johonkin toimintaan reaktioajat ovat hyvin lyhyitä.

Mikäli joku todistusta kaipaa, niin juoksukilpailuissa ei starttipistoolin pamahdettua tapahtuisi sekuntiin mitään, mikäli reaktioaika olisi 1s.

Valmistautuneessa toiminnassa ihmisen reaktioajat ovat jopa sadasosia. Tähän perustuu myös ennakoivan ajamisen lähestymistapa liikenteessä, eli valmistaudutaan jo ajon aikana ennalta siihen mitä seuraavaksi voi tapahtua, jolloin tapahtuman käsittely saadaan liikkeelle hyvin nopeasti, verrattuna siihen että vasta silloin kun jotain poikkeavaa tapahtuu, aletaan tuumia että "mitäs nyt".

Vaikka ennakoivat reaktioajat ovatkin alhaisempia kuin 1s, tulee muistaa että

- emme pysty ennakoimaan kaikkea mitä voi tapahtua, vaan ainoastaan ne mitä itse pidämme todennäköisinä
- emme aina ole niin vireessä ajaessamme että tekisimme tarvittavan ennakoinnin
- emme pysty havainnoimaan useisiin suuntiin yhtäaikaa, mikä etekin kaupunkiliikenteessä lisää reaktioaikaa

-> Eli pidetään se ajoetäisyys ja se sekunti, vaikka joissain oloissa voidaankin saavuttaa lyhyempiä reaktioaikoja. Näin ennakoivalla ajotavalla ja lyhyemmillä reaktioajoilla voidaan edelleen kasvattaa sitä turvamarginaalia, sen sijaan että pitäisi irrottaa mopo edellä ajavan takapaksista.

 

[Säätömies]

Alkuperäistä aihetta sivuten. Tulipa sitä sitten mentyä nenälleen täälläkin.
Meitä oli jonossa 3 ajoneuvoo. Kaksi autoa edessä ja minä. Ensimmäinen auto oli pistänyt vilkun päälle ja hidastanut risteykseen. Toinen ei ollut huomannut sitä ja teki äkkijarrutuksen eteeni. Sama tilanne kävi mulle, mutta sillä seurauksella että etupyörä lähti alta ja kylkimyyryä liusuttiin sen edessä jarruttaneen auton alle.
No joo...joku siitä turvavälistä jaksaa taas muistutella, mutta tosiasiassa pyörä ois varmaan pysähtynyt ennen edellämenevän puskuria jollei se ois lähtenyt alta. Oisko sitten syynä ollut paska tienpinnassa tms.
Jokatapauksessa ajokauteen tuli X-päivää kestävä tauko, riippuen vakuutusyhtiön sedistä.
Eikäkö...turvallista matkaa itse kullekin säädylle.  

Yksi syy renkaan altalähtemiseen kaupunkinopeudessa on, yllätys - yllätys, LIIAN nopea reaktio. Tai paremminkin liian nopea sormien koukistus.

Jos ei ole harjoitellut kovia jarrutuksia, tulee herkästi täpärässä tilanteessa repäistyä jarrukahva pohjaan niin nopeasti, että etujousitus ei ehdi painua pohjaan. Tällöin eturengas lukkiintuu, ja jos pyörä on kallellaan tai eturengas urien kohdalla, saattaa eturengas "lähteä alta" hyvinkin helposti.

Itse olen kokenut tämän harjoiteltaessa satasen nopeudesta äkkijarrutusta kevään ensimmäisillä ajolenkeillä. Liian nopeasti jarrrukahva pohjaan, jolloin eturengas heilahti sivulle. Onneksi omat reaktiot sillä(kin) kertaa pelastivat, eli alitajuntaisesti osasin päästää irti jarrukahvasta tarpeeksi nopeasti ettei pyörä ja mies menneet yhdessä kyljelleen.

Ihan vinkkinä: HARJOITELKAA sitä hätäjarrutusta tarpeeksi usein, ettei sitten yllättävässä tilanteessa ole "liian nopea". Sama ohje käy myös vaakamambon harjoitteluun...

 

[Hautsi]

Onneksi ei sulle ja mopolle käyny kummempia. Mutta tosta lainauskommentista huomaa taas sen, että kuka sitä kotiloa oikeasti ajaa. Kortti pitäis tollaselta kuskita ottaa veke. Vetäisköhän toi kuski Juhannusruuhkassa 100km/h vauhdissa liinat kiinni, kun vaimo näki söpön poimittavan kukkasen tienreunassa....?

Se on kuule parempi sillon pysähtyä ja poimia se kukkanen! Muuten käy paljon pahemmin kotona ku sinä liikennetilanteessa

 

[Masa]

Ihan vinkkinä: HARJOITELKAA sitä hätäjarrutusta tarpeeksi usein, ettei sitten yllättävässä tilanteessa ole "liian nopea". Sama ohje käy myös vaakamambon harjoitteluun...  

Asiaa.

Nyt kun tässä kelaa kaikkea tapahtunutta tämän kevään aikana ja 2600 ajetun kilometrin aikana (lue uusi oma ryörä, tekee mieli ajaa), on sattunut jos jonkin näköistä. Siitä, kun piikeillä ajelin on nyt tarkkaan 20 vuotta kulunut. Silloin piikkikorttia ajaessa tuli harjoiteltua käsittelykoe ja muutoinkin vaarallisia tilanteita. Nyt jo tämän kevään aikana, pitkän ajotauon jäljiltä ollaan oltu kerran nurin ja katteet palasina mustan jään takia, kerran olen meinannut vetää lipat väistäessäni mummoa joka yht'äkkiä kaarteessa alkoikin ylittää katua ja jonka takia repäisin oikeaa kahvaa liian nopeasti. Etupyörä käväisi millisekunnin lukossa ja kaatoa ei päässyt tapahtumaan. Siitä sitten selvittiin pelkällä kalsaripyykillä.

Voi hyvää päivää sentään, molemissa tapauksissa kaarreajokokemus oli vielä niin puutteellista (alle 1000 km tänä vuonna), että meinasi tulla rumaa jälkeä. Onneksi kuitenkin ajonopeudet oli pieniä ja tilanteista tuli lähinnä henkistä hiertymää.

Tuo kaarteessa ajo ja sen harjoittelu yhdessä siihen, että pystyy pysähtymään, pitää kyllä harjoitella ensi vuonna paremin kauden alussa. Tuota tiukkaa jarrutusta suoralla ja mutkassa sekä käsittelyä pujottelemalla pitää kyllä ihan oikeasti tehdä vaan ihan sen takia, että se tiukassa paikassa sujuisi helpommin.

Mulla on kokemusta tuosta ilmailupuolesta ja siitä, että toimii opettajana. Tässä moottroripyöräillessä pätee opettelemiseen aivan samat säännöt. Harjoittele vaikeimmat asiat rutiiniksi, toista ja harjoittele pelkästään niitä. Olen aina sanonut ihmisille, että lenneskelemällä oppii vain lenneskelemään. Täsmälleen sama pätee motskarilla ajeluun, ajeleskelemalla oppii vain ajeleskelemaan!

terv,

 

[adrenaliini]

Tosta turvavälistä,itse ajan maantienopeuksissa jonossa lähellä keskikaistaa sen vuoksi että näen edelläajavan auton yli tai ohi,ja seuraan tapahtumia jo kaukana edellä,jos näkee viiden autonkin päässä edessä jarruvalon syttyvän,jää riittävästi aikaa reagoida ennen sitä edelläni ajavaa,mahdollisesti hysteeristä jarruttajaa

 

[JoukoL]

adrenaliini: "Tosta turvavälistä,itse ajan maantienopeuksissa jonossa lähellä keskikaistaa sen vuoksi että näen edelläajavan auton yli tai ohi,ja seuraan tapahtumia jo kaukana edellä,jos näkee viiden autonkin päässä edessä jarruvalon syttyvän,jää riittävästi aikaa reagoida ennen sitä edelläni ajavaa,mahdollisesti hysteeristä jarruttajaa"

Niin tuo paikka kuulostaa ruuhka ajolta, vai mitä tarkorkoitat maantienopeuksien turvavälistä? Mielestäni esim. 80 km/h aluella on aikasten hyvä väli tuo 80 metriä, jos et ole juuri välittömästi lähtemässä ohittamaan.

t. JoukoL

 

[adrenaliini]

adrenaliini: "Tosta turvavälistä,itse ajan maantienopeuksissa jonossa lähellä keskikaistaa sen vuoksi että näen edelläajavan auton yli tai ohi,ja seuraan tapahtumia jo kaukana edellä,jos näkee viiden autonkin päässä edessä jarruvalon syttyvän,jää riittävästi aikaa reagoida ennen sitä edelläni ajavaa,mahdollisesti hysteeristä jarruttajaa"

Niin tuo paikka kuulostaa ruuhka ajolta, vai mitä tarkorkoitat maantienopeuksien turvavälistä? Mielestäni esim. 80 km/h aluella on aikasten hyvä väli tuo 80 metriä, jos et ole juuri välittömästi lähtemässä ohittamaan.

t. JoukoL

Turvaväli normaalissa liikenteessä tietysti riittävän pitkäksi,mutta nimenomaan tuossa jossa autoja on jonona ja vaikka ajetaan 80-100km itse pyrin pitämään silmällä myös niitä kauempana edessäni olevia,sen teen sekä mopolla että autolla.
Joskus on minulla ollut peräänajo liki kun edelläni ajava on mulkoillut ties minne ja vetässyt liinat kiinni.
En vaan enää luota pelkästään siihen edessäni olevan jarruvaloihin,vaan haravoin sinne eteenpäin myös kauempana olevia jarruvaloja,siinä on minulla reilusti reaktioaikaa enemmän kuin edelläni ajavalla joka katsoo vain seuraavan jarruvaloja.vain tilanteesta riippuen voin,lumi/vesisateessa kuitenkin pyrin ajamaan mahd. oikealla joka ainakin ulkomaiden liikenteessä on pelastanut hengen jos toisenkin,vuoksi että on olemassa niitä jotka ohittavat ja tulevat vastaantulijan kaistalle vaikka näkyvyys olisi nolla. esim.ryssät tulevat rekkoineen kolme rinnakkain vastaan,voin sanoa että on ollut lähellä paskat housuissani kun ajan pientareelle 100km vauhdissa ja kivet kolisee lokasuojiin,perse heittää eikä oikein akkijarrutustakaan voi tehdä,kieli keskellä suuta,rystyset kalvakkaina infarktin partaalla yrittää pitää autoa suorassa.

 

[worldcraft]

Pakko heittää tähän pieni kevennys. Autoilijan reaktiokyky: Hän ehtii laittamaan jalan alle kun huomaa pudottavansa pöydältä esineen. Motoristin reaktiokyky: Hän ehtii vetää sen vielä pois alta kun huomaa että se olikin silitysrauta.

 

[Masa]

Mää taas olen sitä mieltä, että oikea asennoituminen  

tähän MP-harrastukseen on avaintekijä minimoimaan onnettomuusriskeja. Valitettavasti riskit ei poistu koskaan kokonaan, vaikka olisi miten paljon adrenaliinia tai reaktiokykyä  

.

keskittyen olennaiseen,