• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Nastolassa kuolema

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja MattiR
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Makimille laitoinkin jo yv:llä kyselyn kuskin ajopuvusta mutta kysyn vielä tässä ylellä jos jollain olisi välittää tietoa. Pyörä vaan ajatteluttaa, että osuiko aika lähelle jo toistamiseen tänä suvena.
 
Satuin paikalle juuri ennen ambulanssia. Kuski makasi mahallaan ja kyytiläinen selällään muutaman metrin päässä... hänellä silmät pyörivät päässä, mutta eväkään ei liikahtanut.

Tuli mieleen, onko kukaan rohjennut tehdä taas yhtään mitään. Kääntää edes kaveri kyljelleen ja avata kypärän solki jos ei muuta.
...

Ensihoito käänsi kaverin selälleen, leikkasi kypärän auki ja veti saman tien lakanan päälle.

Taas sai joku autoilija raskaan mielen loppuelämäkseen... oli rouva kohtuu hätäisen näköinen katsellesaan epähuomionsa tulosta.

Pisti mietteliääksi...
Olin itsekin paikalla ennen ambulanssia (ajoin autolla Vilähteeltä päin) ja pelästyin tapahtumaa. Helpotuin kuitenkin, kun keski-ikäinen naishenkilö käveli meitä kohti kypärä kyynärvarressa ja mielestäni musta moottoripyöräpuku päällä. Valitettavasti huomasin, että maassa makasi vielä mies. Saappaista päätellen selällään, osin moottoripyörän renkaan alla. Joku mieshenkilö oli jo hänen vierellään ja ambulanssikin saapui, joten jatkoin matkaani ABC:n kauppaan, jonne olin menossa. Vierestä tapahtumia seurasi myös nuorempi mieshenkilö.

Koska oletin, että nainen oli moottoripyörän matkustaja, luulin onettomuutta lievemmäksi. Ajattelin, että ambulanssi vie loukkaantuneen miehen hoitoon. Järkytykseni oli kuitenkin suuri, kun kaupasta tullessani ambulanssi oli vielä paikalla ja sen lisäksi vielä toinen sekä paloauto. Ohi ajaessani tajusin, että ajaja oli peitetty...

Asia jäi tietenkin painamaan mieltäni. Ja luettuani makimin viestin aloin miettimään, olinko nähnyt oikein. Eikö nainen ollutkaan kyytiläinen vaan auton kuljettaja? Luulin kuljettajan vieressä olevia miehiä autossa olleiksi, enkä nähnyt maassa muita kuin kuljettajan. Ja hän oli mielestäni selällään pyörän alla ja häntä kyllä autettiin jo ennen ambulanssia, siis yritettiin. Kävikö kyytiläisellekin pahasti? Olisiko minun sittenkin pitänyt pysähtyä auttamaan, vaikka luulin että oli parempi mennä pois keräämästä sumaa auttajien tielle, kun tilanne vaikutti jo olevan muiden (auttajien ja ambulanssin) hallussa? Osaisiko joku muu paikalla ollut, paremmin tilanteen nähnyt, kommentoida?
 
Itsekin sanot, että "pyrkiä" ja siitä juuri on kyse - ei mitään mutkikkaampaa.

... pyrkiä ennakolta välttämään vaaratilanteita, eikä pidä liikoja luottaa muihin liikkujiin.
Aika harva asia on binääristä - joko/tai hommaa. Live-liikenteessä
joutuu tekemään nopeasti päätöksiä ja ihan aina ne eivät johda
haluttuun lopputulokseen. Täysin mahdoton tässäkin tapauksessa
on meidän sivullisten tietää mitä kaikkea tapahtui. Vaikea kuvitella,
että kukaan tahallaan ...
 
Miten tästä keskustelusta jää taas sellainen maku suuhun, että se oli moottoripyöräilijä, joka oli syyllinen omaan kuolemaansa ja matkustajan loukkaantumiseen.
SEURAUKSET kyllä tulevat useimmiten moottoripyörällä liikkuneille, SYYLLISYYS on taas toinen asia.
Vaikka miten päin tätä aihetta lukisi niin tuota tulkintaa ei mielestäni tästä saa. Pikkaisen voisi säätää niitä antureita höllemmälle ettei tarvitse jokaisessa tämän tyyppisessä ketjussa alkaa sitä perinteistä, asiaan kuulumatonta vääntöä.

Voimia eloonjääneelle ja omaisille!
 
Makimille laitoinkin jo yv:llä kyselyn kuskin ajopuvusta mutta kysyn vielä tässä ylellä jos jollain olisi välittää tietoa. Pyörä vaan ajatteluttaa, että osuiko aika lähelle jo toistamiseen tänä suvena.
Juu... musta se ajajan puku oli, punaista kyljissä ja hihoissa. Molemmilla mustat umpikypärät päässä.

Autokuski seisoskeli ABC:n puolella tienreunassa hätäisen näköisenä... Pyörän kyytiläinen ei kävellyt vaan makasi keskikorokkeen vieressä selällään kypärä päässä niin kauan kunnes nostivat ambulanssiin.

Kurkkasin tarkemmin jälkiä ihan vain sillä periaattella että jokaisesta tapauksesta on opittavissa ehkä jotain. Auto oli siis ollut ajamassa kohti Lahtea ja kääntymässä vastaantulevan kaistan yli ABC:lle. Aurinko tosiaan paistoi tien suuntaisesti ja mahdollisesti autoilijaa päin.

Näytti jopa siltä, että kuski on lukkojarrutuksessa yrittänyt väistää auton keulan kautta tiukasti oikealle, kaatanut pyörän ja etupää mennyt auton alle, koska auton alapalkki oli alapuolelta antanut periksi ja törmäysjäljet olivat ikkunoiden alapuolella molempien ovien kohdalla...

Pyörä on suurella todennäköisyydellä liukunut kyljellään tai lähes kyljellään törmäyshetkellä... muuten törmäysjäljet eivät olisi voineet olla noin matalalla. Siis molemmat painaumat max 70 cm maan pinnasta. Ilmeisesti vauva oli ollut autossa turvaistuimessa, kun oli nostettuna siihen auton viereen.

Pyörä oli suurella todennäköisyydellä juuri tuo 1400 GSX musta.
 
Miten tästä keskustelusta jää taas sellainen maku suuhun, että se oli moottoripyöräilijä, joka oli syyllinen omaan kuolemaansa ja matkustajan loukkaantumiseen.
SEURAUKSET kyllä tulevat useimmiten moottoripyörällä liikkuneille, SYYLLISYYS on taas toinen asia.

On tottakai ehdottoman tärkeää pyrkiä ennakolta välttämään vaaratilanteita, eikä pidä liikoja luottaa muihin liikkujiin. Mutta sellaista kuskia ei olekaan, joka pystyisi toisten virheet joka tilanteessa 100 % varmuudella ennakoimaan. Ainoa keino tähän on lopettaa moottoripyöräily.

Samoin voisi lopettaa myös uimisen, veneilyn, autoilun, polkupyörällä ajamisen, kävelyn jne. jne.
Sitä syyllisyyttäkin, on turha lähteä spekuloimaan. Moottoripyöräilijä on aina se joka kärsii, oli oikeassa tai väärässä onnettomuuden sattuessa. Ja kyllä se niin vain on, että se oma ajotapa/taito/liikennesilmä on avain siihen omaan hengissäsäilymiseen.
Mitä taas tuohon tulee, että samantien voisi lopettaa monia muitakin asioita, niin nuohan tulevat ikään kuin "kylkiäisenä ja kaupan päälle", kun se mälli kohdalle sattuu.
Onneksi kuitenkin, itsellä on ratkaiseva osuus siihen sattuuko vai ei. Suurimmassa osassa tapauksia.
 
Miten tästä keskustelusta jää taas sellainen maku suuhun, että se oli moottoripyöräilijä, joka oli syyllinen omaan kuolemaansa ja matkustajan loukkaantumiseen.
SEURAUKSET kyllä tulevat useimmiten moottoripyörällä liikkuneille, SYYLLISYYS on taas toinen asia.

On tottakai ehdottoman tärkeää pyrkiä ennakolta välttämään vaaratilanteita, eikä pidä liikoja luottaa muihin liikkujiin. Mutta sellaista kuskia ei olekaan, joka pystyisi toisten virheet joka tilanteessa 100 % varmuudella ennakoimaan. Ainoa keino tähän on lopettaa moottoripyöräily.

Samoin voisi lopettaa myös uimisen, veneilyn, autoilun, polkupyörällä ajamisen, kävelyn jne. jne.
Sitä syyllisyyttäkin, on turha lähteä spekuloimaan. Moottoripyöräilijä on aina se joka kärsii, oli oikeassa tai väärässä onnettomuuden sattuessa. Ja kyllä se niin vain on, että se oma ajotapa/taito/liikennesilmä on avain siihen omaan hengissäsäilymiseen.
Mitä taas tuohon tulee, että samantien voisi lopettaa monia muitakin asioita, niin nuohan tulevat ikään kuin "kylkiäisenä ja kaupan päälle", kun se mälli kohdalle sattuu.
Onneksi kuitenkin, itsellä on ratkaiseva osuus siihen sattuuko vai ei. Suurimmassa osassa tapauksia.
Kuule timo1, kahden viime viikon jälkeen olen kanssasi ihan helvetin eri mieltä tuosta "itsellä on ratkaiseva osuus siihen sattuuko vai ei"-juttuun. Käyppä ajelemassa moottoripyörällä joku päivä ja mieti siinä samalla asiaa!
 
Näytti jopa siltä, että kuski on lukkojarrutuksessa yrittänyt väistää auton keulan kautta tiukasti oikealle, kaatanut pyörän ja etupää mennyt auton alle, koska auton alapalkki oli alapuolelta antanut periksi ja törmäysjäljet olivat ikkunoiden alapuolella molempien ovien kohdalla...  

Pyörä on suurella todennäköisyydellä liukunut kyljellään tai lähes kyljellään törmäyshetkellä... muuten törmäysjäljet eivät olisi voineet olla noin matalalla. Siis molemmat painaumat max 70 cm maan pinnasta.
Todella ikävä tapahtuma. Syyllisien hakeminen tai niiden kuviteltu löytäminen ei edistä mitään. Omahyväiset "liikennesilmän" päällä istujat ja muut varajeesukset voi jättää omaan arvoonsa.

Voiko tästä oppia jotain? Makimin tekstin mukaan pyörä oli mennyt kyljellään jonkun matkaa ja lopulta päin autoa. Onko "hallittu kaataminen" tai kaataminen/kaatuminen tapa selviytyä? Onko ABS silti SE juttu, vaikka en sellaisia jarruja huoli, enkä pornareitakaan. Ikinä.

Joidenkin mielestä kaatuminen on ok. Omasta mielestäni ei ole. Tässä tapauksessa ei ollut?
 
Tänään kävin ruokkiksella tuossa abc:llä kääntymässä ja ainakin jälkien mukaan voisi kuvitella että pyörä on kaatunut tahattomasti. Samoin jälkien perusteella voi olettaa, että reagointi aikaa ei ole juurikaan jäänyt, vaan auto on kääntynyt eteen todella yllättäen. Jarrutus jälkien pituus ei paljon 3metriä ylitä ja alkavatkin vasta suojatien jälkeen jo risteyksen puolelta.

Valitettava tapaus ja omaisille voimia jaksamiseen.
 
Kuule timo1, kahden viime viikon jälkeen olen kanssasi ihan helvetin eri mieltä tuosta "itsellä on ratkaiseva osuus siihen sattuuko vai ei"-juttuun. Käyppä ajelemassa moottoripyörällä joku päivä ja mieti siinä samalla asiaa!
Jaksamisia vaan sinnekin päin.

Mutta onpa kahden viikon aikana tapahtunut mitä tahansa, niin ei se millään tavalla poista timon havaintoa oman toiminnan ratkaisevasta roolista olemassaolon taistelussa.

Se, että huolellisimmankaan ja kokeneimmankaan kuljettajan onnettomuusriski ei voi pudota nollaan ei millään tavoin poista sitä tosiasiaa, että aika moni muu jäsenkirjansa menettänyt kerjäsi verta nenästään ja onnistui.

Ei tässä ole kyse lotosta joka on tuuripeliä, vaan vakioveikkauksesta, jossa omalla asiantuntemuksella voi merkittävästi parantaa omia mahdollisuuksiaan.

Ja aivan kuten vakiossa, ei liikenteessäkään pääse aivan vähällä salettiin.
 
Mutta onpa kahden viikon aikana tapahtunut mitä tahansa, niin ei se millään tavalla poista timon havaintoa oman toiminnan ratkaisevasta roolista olemassaolon taistelussa.

Se, että huolellisimmankaan ja kokeneimmankaan kuljettajan onnettomuusriski ei voi pudota nollaan ei millään tavoin poista sitä tosiasiaa, että aika moni muu jäsenkirjansa menettänyt kerjäsi verta nenästään ja onnistui.

Ei tässä ole kyse lotosta joka on tuuripeliä, vaan vakioveikkauksesta, jossa omalla asiantuntemuksella voi merkittävästi parantaa omia mahdollisuuksiaan.

Ja aivan kuten vakiossa, ei liikenteessäkään pääse aivan vähällä salettiin.
Täsmälleen _juuri_näin_ on näreet ja nännin nypykät.

Jos oikein kehno tuuri käy, niin silloin ei välttämättä mahda yhtään mitään, mutta noin yleisesti riskitasonsa voi ihan itse valita. 0-riskiin ei voi koskaan päästä, mutta aika lähelle.
 
Mutta onpa kahden viikon aikana tapahtunut mitä tahansa, niin ei se millään tavalla poista timon havaintoa oman toiminnan ratkaisevasta roolista olemassaolon taistelussa.

Se, että huolellisimmankaan ja kokeneimmankaan kuljettajan onnettomuusriski ei voi pudota nollaan ei millään tavoin poista sitä tosiasiaa, että aika moni muu jäsenkirjansa menettänyt kerjäsi verta nenästään ja onnistui.

Ei tässä ole kyse lotosta joka on tuuripeliä, vaan vakioveikkauksesta, jossa omalla asiantuntemuksella voi merkittävästi parantaa omia mahdollisuuksiaan.

Ja aivan kuten vakiossa, ei liikenteessäkään pääse aivan vähällä salettiin.
Täsmälleen _juuri_näin_ on näreet ja nännin nypykät.

Jos oikein kehno tuuri käy, niin silloin ei välttämättä mahda yhtään mitään, mutta noin yleisesti riskitasonsa voi ihan itse valita. 0-riskiin ei voi koskaan päästä, mutta aika lähelle.
No joo...ihan asiaa juttelette, näinhän se on. Selvisi eilisen päivän aikana, että tuttu mieshän siinäkin meni, siitä avautumiseni timo 1:lle. Sattunut nyt vaan lähelle pari tapausta, joissa autoilija ei ole jättänyt juuri mitään mahdollisuuksia.
 
Back
Ylös