Waterproof
New member
Viime reissulla tuli vihdoin nähtyä Norjaa, tarkemmin Pohjois-Norjaa. Skibotn, Tromssa, Sorreisa, Narvik ja Rognan alueita tuli ajeltua. Ajoimme norjanmaalla kaksi päivää ja kolmantena päivänä alkoi paluumatka Ruotsin halki. Sää vaihteli, mutta oli pääosin suosiollinen, välistä jopa helteinen.
Ainakin Nordean visalla pärjäsi hyvin, tosin kruunuja tuli vaihdettu kumpaakin laatua (nok/sek) jo Suomen puolella n. 50 euroa kaiken varalta. Bensa ja norjalaiset elintarvikkeet olivat mielestäni aivan Suomen hintojen tasoa, kun taas alkoholi ja tuontitarvikkeet olivat hinnoissaan.
Leirintäalueista, hotelleista tai baareista ei Norjan puolella kokemusta karttunut, koska varsinkin Norjassa oli loistavasti aariaa leiriytyä esim. vuonojen rannoille, jokien tai koskien tuntumaan.
Myös paikalliset tuntuivat suosivan epävirallisia leirintäalueita ja usein valmiina olikin jo tarjolla potentiaalisia leiriytymispaikkoja. Mukavuuksista täytyy tosin luopua, mutta ei se epämukavaa ole, kun varaa oikeat varusteet mukaan ja pitää retkeilystä. Olihan se toki kylmä kokemus peseytyä koskessa, joka ilmeisesti laski vuonoon Jäämerelle.
No, tosi mies ei pelkää kylmää vettä!
Lautat kulkivat harvakseltaan ja odotusaika venyi parhaimillaan jopa kahteen tuntiin, sään suosiessa odotus ei tällä kertaa haitannut. Lauttamaksutkin olivat suht. kohdallaan.
Tunneleista on vielä pakko mainita, että olihan sokki!
Aikaisempaa kokemusta ei pitkistä tunneleista ollut! Lämpötila laski 3,5 km:n matkalla hyytävän kylmäksi. Valaistus oli surkea, tie märkä ja liukas. Lisäksi tunneli alkoi ja jatkui pitkään jyrkällä alamäellä!
Ehdottomasti täytyy tehdä uusi reissu Norjaan. Ainakin keski-Norjassa ja Lofooteilla täytyy vielä käydä.
Ainakin Nordean visalla pärjäsi hyvin, tosin kruunuja tuli vaihdettu kumpaakin laatua (nok/sek) jo Suomen puolella n. 50 euroa kaiken varalta. Bensa ja norjalaiset elintarvikkeet olivat mielestäni aivan Suomen hintojen tasoa, kun taas alkoholi ja tuontitarvikkeet olivat hinnoissaan.
Leirintäalueista, hotelleista tai baareista ei Norjan puolella kokemusta karttunut, koska varsinkin Norjassa oli loistavasti aariaa leiriytyä esim. vuonojen rannoille, jokien tai koskien tuntumaan.
Myös paikalliset tuntuivat suosivan epävirallisia leirintäalueita ja usein valmiina olikin jo tarjolla potentiaalisia leiriytymispaikkoja. Mukavuuksista täytyy tosin luopua, mutta ei se epämukavaa ole, kun varaa oikeat varusteet mukaan ja pitää retkeilystä. Olihan se toki kylmä kokemus peseytyä koskessa, joka ilmeisesti laski vuonoon Jäämerelle.
No, tosi mies ei pelkää kylmää vettä!
Lautat kulkivat harvakseltaan ja odotusaika venyi parhaimillaan jopa kahteen tuntiin, sään suosiessa odotus ei tällä kertaa haitannut. Lauttamaksutkin olivat suht. kohdallaan.
Tunneleista on vielä pakko mainita, että olihan sokki!
Aikaisempaa kokemusta ei pitkistä tunneleista ollut! Lämpötila laski 3,5 km:n matkalla hyytävän kylmäksi. Valaistus oli surkea, tie märkä ja liukas. Lisäksi tunneli alkoi ja jatkui pitkään jyrkällä alamäellä!
Ehdottomasti täytyy tehdä uusi reissu Norjaan. Ainakin keski-Norjassa ja Lofooteilla täytyy vielä käydä.