Tällainen reitti ajettiin viime heinäkuussa:
Matka-aikaa oli sellaiset 9 päivää, eli viikonlopulla pidennetty viikko. Junalla Kolariin, ja aamulla ruotsin läpi jäämerelle. Lofootit on upeita, ja kannattaa varata vähän extra-aikaa jos haluu poiketa pienemmille teille tai seikkailla (pätee kyllä toisaalta koko reissuun). Lofooteilta lautalla Bodöhön (ainoa lautta joka kannattaa varata, tai tulla väh. tuntia ennen satamaan), ja rannikkoreittiä eteläänpäin, ja Trondheimiin. Rannikkoreitti on hieno, ja lauttoja on paljon, mutta maisemat muuttuvat yksipuolisemmiksi eteläänpäin tultaessa. Viimeiset 200 km trondeihista pohjoseen on jo yksitoikkoista ajamista (isoa tietä, 60 km/h rajoitus, ja aikaisempiin päiviin verrattuna tylsät maisemat). Trondheimista taas uudestaan vuorille päin. Trollstigen, ja Lomin kautta tunturiteille. Lunta ja jäätä ja jonkin verran jylhempää kuin pohjoisessa. Jos aika riittää tai on goldwingillä liikenteessä, voi kaivaa sukset esille ja käydä hiihtämässä. Täällä kannattaa ehdottomasti yrittää välttää perus matkailuvaunuteitä, ja suunnata pienille yksikaistaisille vuorten yli meneville teille: Huikeat näkymät, mukavaa mutkaa, ja runkonopeusrajoitus (80 km/h riittää näillä teillä, vaikka ei sielä muita, ainakaan poliiseja, olekkaan). Sitten vuoriston jälkeen Oslon kautta Stokikseen. Norjan Räsäsmäisten rajoitusten jälkeen ruotsin motarit menevät aika hätäisesti.
Matkaa tuli sellaiset 3300 km, ja päivävauhti riippuen teiden nopeusrajoituksista ja lautoista oli sellaista 250-450 km, joka on ihan passeli reumattomalle kyykistelijälle. Muutama yö oltiin teltassa, ja muuten majouduttiin mökissä, turskankäsittelylaitoksessa tai hotellissa. Turskan haju ei muuten lähde kypärän pehmusteista ihan heti, että jos säilyttää pyöräänsä turskateurastamossa, kannattaa kypärä jättää ulos. Muuten tuolla ei tarvitse/kannata mitään varata etukäteen, hyvin löyty heinäkuussa tilaa, ja jos ei löytynyt niin ajoi seuraavaan. Noita campingalueita on aika paljon koko Norjassa. Telttalla saa tietenkin majoituksen myös cämpingalueiden välistä. Liika suunnitelmallisuus vie vapauden tuollaisesta reissusta.
Norjassa on ruoka (ja kaikki muukin) kallista, varsinkin ravintolassa. Mutta himosniiduilija voi tietenkin syödä Statoilin 1e hodareita ja kantaa kokikset ruotsista.
Alla reissukartta:
Määränpäät on päivälegejä, mutta koska on talvi, ei kuukkeli suostu ohjaamaan talvisin suljetuille teille, siksi vähän hassun näköistä. Laitoin noita nättejä valkoisia palloja niihin kohtiin joita kartta boikotoi meidän matkasta.
https://maps.google.com/maps?saddr=...&via=4,7,8,10,11,12,13,14,15,16,17,18&t=m&z=5
Aika tynkä reissu,mutta aikaa ei ole enempää.Majoituksia voi ehdottaa niukkaan budjettiin ja reitistä myös.Yksin menossa reissuun eli aika vapaasti saan valita reitin.
