Oikeat ajolinjat

[pecha]

Suosittelen kaikille ohjattua käyntiä radalla. Kemora, Alastaro tai mikä tahansa. Oma ajo muuttui merkittävästi kun sai hyviä vinkkejä.

Ajo radalla ja ajo kadulla on kaksi aivan eri asiaa.

Totta toisaalta. Mutta rataharjoittelu on silti suositeltavaa, koska siellä oppii juttuja, joita ei ole helppoa tahi turvallista opetella kadulla, ja niistä on kuitenkin hyötyä katuajossa.

Toki myös katuajossa on asioita, joita ei opi radalla, kuten liikenteen lukeminen, ja muuttuvien olosuhteiden huomioon ottaminen, jotka ovat myös erittäin tärkeitä. Kuvitellaan, että olisit ajotaidoiltasi Valentino Rossi, muttet olisi koskaan ajanut liikenteessä metriäkään, silloin et välttämättä olisi suinkaan valmis ajamaan katuliikenteessä. Eli pelkkä ratakokemus ei riitä, moottoripyörällä kadulla selviäminen edellyttää myös monien muiden eri osa-alueiden hanskaamista mahdollisimman hyvin.

 

[J@ck]

Esimerkiksi välttämään hartialukkoa. Vaikka mutkassa joutuisikin tiukentamaan ajolinjaa tms, on helpompi pitää kroppa rentona ja toimia oikein, kun tietää, että tiukemmastakin mutkasta on selvitty. Ja taitaa enemmistö tehdä tiukassa mutkassa niin, että kallistaa pyörää mutta pitää itsensä pystyssä, radalla pystyy opettelemaan painonsiirtoa. Ajoasento saattaa tuntua itsestäänselvältä, ainakin siihen asti kun on käynyt siellä radalla ja nähnyt valokuvia omasta ajoasennostaan. Parannettavaa löytyy aivan varmasti.

Tavallaan olet oikeassakin, mutta painonsiirto kuuluu kuitenkin  lähinnä vaan radalle.
Normivauhdilla mutkateillä ajolinjojenkin tulee olla sellaiset, että mopo pysyy omalla kaistalla. Ei niitä maantieajolinjoja radalla opi ja jos oppii, niin oppii väärin. Oikeat ajolinjat radalla ja maantiellä ovat kaksi täysin eri asiaa..

Jos painoa siirretään kanttausvaran loppumisen vuoksi, niin jo ennen kaarrettahan pepun pitää siirtyä. Ei mutkapätkiä ajeltaessa ***settä mihinkään tarvitse siirtää. Jalat tapeilla, polvet kiinni tankissa ja yläkroppa rentona. Jos mutkapätkillä tulee tunne painonsiirron tarpeesta, niin silloin mennään kyllä jo aika helvatin kovaa ja riskirajoilla, ajetaan siis ratanopeuksia.

Siinä se kuskikin kallistuu pyörän mukana vastaohjauksella.. Taitaa vaan useille olla pimennossa se, että pää pitäisi pitää kuitenkin aina pystyssä.
Tukeva asento, kuitenkin kädet ja hartiat rentoina, vastaohjaus, oikea katsetekniikka ja oikeat ajolinjat. Ei mutkapätkien reipaskaan ajaminen sen kummempaa salatiedettä ole.

Joteskin tuntuu, että tuota rata-ajelun tarpeellisuutta hehkutetaan hieman liikaakin. Muutama kerta radalla, niin moni nuori hemmo tuntee olevansa Mika Kallio. Taitaa tulla monelle helposti myös tunne ettei mulle mitään satu, kun radallakin olen 5 kertaa käynyt ja sieltä ehjänä selvinnyt..
Tämä tuli mieleen, koska jäi mieleen kuulemani poikien jutustelu jokunen viikko sitten. Rata-ajelusta keskustelivat ja oltiin niin ammattilaisia, jotta.. Totuus oli kuitenkin se, että näillä kavereilla ei ollut edes alkeet hanskassa.
Mistäkö sen näki? Kun siitä lähtivät, niin jo pyörän käsittelystä ja hidasajosta.

 

[Havis]

Oma havainto oikealle kääntyvissä mutkissa on että usein tiukoissa kurveissa paras linja on ajaa sitä linjaa jossa valtaosa autojen oikean puolen pyöristä kulkee.
Ei siis niiden pässien jotka sen soran sinne nostaa vaan niiden jotka sen linjan putsaa. Ei tosin auta paljoakaan jos ajat just sen pässin jällkeen seuraavana

Oma ajolinja siis kurvista ulos tulee tuohon puhtaaseen väliin.

Ps. pitäisköhän jättää nuo omat ratahaavet sikseen jos siellä lähtee hauskuus mutkateiden ajamisesta?

Monet oppaat neuvovat oikaisemaan linjan loivemmaksi mitä kaarteen säde on, eli pyörä liikkuu kaarteen kuluessa omalla kaistalla reunasta toiseen.

Itse nykyään ajan mielummin sellaisella linjalla, että olen koko kaarteen ajan ulkokaarteen puoleisella osalla. Siis oikeaan kaartuvassa kaarteessa keskiviivan tuntumassa (about siinä missä autojen vasen rengas kulkee) ja vasempaan kääntyvissä kaarteissa ulkoreunaviivan lähellä (autojen oikean renkaan kulkulinjalla). Tällöin koko paketti (=kallistunut pyörä, kuski ja kuskin nuppi) pysyy koko ajan omalla kaistan alueella, eikä ajolinjaa ole kiire muuttaa vastaantulijoiden, kevyen liikenteen tms. takia.

Niillä teillä missä on tullut ajettua, rajoitusten puitteissa tietty, tämä on mulle ollut kaikkein varmimman tuntuinen ajotapa.

 

[jaulis]

Esimerkiksi välttämään hartialukkoa. Vaikka mutkassa joutuisikin tiukentamaan ajolinjaa tms, on helpompi pitää kroppa rentona ja toimia oikein, kun tietää, että tiukemmastakin mutkasta on selvitty. Ja taitaa enemmistö tehdä tiukassa mutkassa niin, että kallistaa pyörää mutta pitää itsensä pystyssä, radalla pystyy opettelemaan painonsiirtoa. Ajoasento saattaa tuntua itsestäänselvältä, ainakin siihen asti kun on käynyt siellä radalla ja nähnyt valokuvia omasta ajoasennostaan. Parannettavaa löytyy aivan varmasti.

Tavallaan olet oikeassakin, mutta painonsiirto kuuluu kuitenkin  lähinnä vaan radalle.
Normivauhdilla mutkateillä ajolinjojenkin tulee olla sellaiset, että mopo pysyy omalla kaistalla. Ei niitä maantieajolinjoja radalla opi ja jos oppii, niin oppii väärin. Oikeat ajolinjat radalla ja maantiellä ovat kaksi täysin eri asiaa..

Jos painoa siirretään kanttausvaran loppumisen vuoksi, niin jo ennen kaarrettahan pepun pitää siirtyä. Ei mutkapätkiä ajeltaessa ***settä mihinkään tarvitse siirtää. Jalat tapeilla, polvet kiinni tankissa ja yläkroppa rentona. Jos mutkapätkillä tulee tunne painonsiirron tarpeesta, niin silloin mennään kyllä jo aika helvatin kovaa ja riskirajoilla, ajetaan siis ratanopeuksia.

Siinä se kuskikin kallistuu pyörän mukana vastaohjauksella.. Taitaa vaan useille olla pimennossa se, että pää pitäisi pitää kuitenkin aina pystyssä.
Tukeva asento, kuitenkin kädet ja hartiat rentoina, vastaohjaus, oikea katsetekniikka ja oikeat ajolinjat. Ei mutkapätkien reipaskaan ajaminen sen kummempaa salatiedettä ole.

Joteskin tuntuu, että tuota rata-ajelun tarpeellisuutta hehkutetaan hieman liikaakin. Muutama kerta radalla, niin moni nuori hemmo tuntee olevansa Mika Kallio. Taitaa tulla monelle helposti myös tunne ettei mulle mitään satu, kun radallakin olen 5 kertaa käynyt ja sieltä ehjänä selvinnyt..
Tämä tuli mieleen, koska jäi mieleen kuulemani poikien jutustelu jokunen viikko sitten. Rata-ajelusta keskustelivat ja oltiin niin ammattilaisia, jotta.. Totuus oli kuitenkin se, että näillä kavereilla ei ollut edes alkeet hanskassa.
Mistäkö sen näki? Kun siitä lähtivät, niin jo pyörän käsittelystä ja hidasajosta.

Puhutkin siis talutus vauhdeista, nyt ymmärrän... Silloin on syytä tosiaan yrittää olla nukahtamatta ja keskittyä vaikka "ajolinjoihin". Jos vauhtia meinaa kuitenkin pitää, niin suosittelen panostamaan kyllä pyörän hallintaan ja oikeaan ajotekniikkaan, esim kropan käyttöön. Sen taas oppii parhaiten radalla "oikein". Saattaa jopa välttyä turhalta pitkäksi ajolta. Muilta vaaroilta se ei tietysti suojele.

Ps. Mitä tulee tuohon rata-ajelun tarpeeseen niin ei sitä kyllä turhaa hehkuteta. Tarpeeseen tulisi meille jokaiselle, saisi olla jopa pakollinen osio kortin saamiselle minun puolesta. Minullekkin tuon tarpellisuus aukesi kunnolla vasta 10 vuotta liian myöhään.

 

[J@ck]

Puhutkin siis talutus vauhdeista, nyt ymmärrän... Silloin on syytä tosiaan yrittää olla nukahtamatta ja keskittyä vaikka "ajolinjoihin". Jos vauhtia meinaa kuitenkin pitää, niin suosittelen panostamaan kyllä pyörän hallintaan ja oikeaan ajotekniikkaan, esim kropan käyttöön. Sen taas oppii parhaiten radalla "oikein". Saattaa jopa välttyä turhalta pitkäksi ajolta. Muilta vaaroilta se ei tietysti suojele.

Ps. Mitä tulee tuohon rata-ajelun tarpeeseen niin ei sitä kyllä turhaa hehkuteta. Tarpeeseen tulisi meille jokaiselle, saisi olla jopa pakollinen osio kortin saamiselle minun puolesta. Minullekkin tuon tarpellisuus aukesi kunnolla vasta 10 vuotta liian myöhään.

Jaa-a. Voi sinua, taidat olla varsinainen pelle - ainakin ajatustesi ja asenteesi puolesta.
Mites, jos vaikka alkuun lukisit oppaan "ajo hanskassa" ja koittaisit miltä sen oppaan neuvot käytännössä tuntuu.. Vaikka kirjoittamastasi tosin huomaan, että sinähän jo tiedätkin kaiken. Minä puolestani en tiedä.

P.S. Huu-haa. Samalla periaatteella jokaisen autoilijankin tulisi suorittaa rata-ajokoe.

 

[Nitrous]

Puhutkin siis talutus vauhdeista, nyt ymmärrän... Silloin on syytä tosiaan yrittää olla nukahtamatta ja keskittyä vaikka "ajolinjoihin". Jos vauhtia meinaa kuitenkin pitää, niin suosittelen panostamaan kyllä pyörän hallintaan ja oikeaan ajotekniikkaan, esim kropan käyttöön. Sen taas oppii parhaiten radalla "oikein". Saattaa jopa välttyä turhalta pitkäksi ajolta. Muilta vaaroilta se ei tietysti suojele.

Ps. Mitä tulee tuohon rata-ajelun tarpeeseen niin ei sitä kyllä turhaa hehkuteta. Tarpeeseen tulisi meille jokaiselle, saisi olla jopa pakollinen osio kortin saamiselle minun puolesta. Minullekkin tuon tarpellisuus aukesi kunnolla vasta 10 vuotta liian myöhään.

Jaa-a. Voi sinua, taidat olla varsinainen pelle - ainakin ajatustesi ja asenteesi puolesta.
Mites, jos vaikka alkuun lukisit oppaan "ajo hanskassa" ja koittaisit miltä sen oppaan neuvot käytännössä tuntuu.. Vaikka kirjoittamastasi tosin huomaan, että sinähän jo tiedätkin kaiken. Minä puolestani en tiedä.

P.S. Huu-haa. Samalla periaatteella jokaisen autoilijankin tulisi suorittaa rata-ajokoe.

Siinä mielessä jauliksen kanssa samaa mieltä, että kyllä kropan siirto kadullakin on ihan hyödyllistä. Persettä ei välttämättä tarvitse siirtää, mutta ainakin yläkropan ja pään vienti oikeaan paikkaan on ihan paikallaan. Antaa vauhdikkaassa kurvailussa vielä lisää sitä pientä pelivaraa.

Toisekseen radalla voi oppia myös kadulla hyödynnettäviä ajolinjoja. Oletko esimerkiksi kuullut orgin koulutusryhmästä? Siellä opetus tapahtuu radalla, mutta tähtää silti katuajon opetukseen.

Rata-ajaminen on tuonut minulle rentoutta ajamiseen. Hartialukoista ei ole enää tietoakaan kadulla. Lisäksi tietää hieman paremmin sen mihin pyörä ja ukko kykenevät, jolloin kadulla on helpompi pitää riskit sopivan pienenä.

Oletko J@ck itse käynyt radalla koskaan?

 

[J@ck]

Toisekseen radalla voi oppia myös kadulla hyödynnettäviä ajolinjoja. Oletko esimerkiksi kuullut orgin koulutusryhmästä? Siellä opetus tapahtuu radalla, mutta tähtää silti katuajon opetukseen.

Rata-ajaminen on tuonut minulle rentoutta ajamiseen. Hartialukoista ei ole enää tietoakaan kadulla. Lisäksi tietää hieman paremmin sen mihin pyörä ja ukko kykenevät, jolloin kadulla on helpompi pitää riskit sopivan pienenä.

Oletko J@ck itse käynyt radalla koskaan?

Olen kuullut ja vaikka en orgin koulutuksissa ole käynytkään, niin olen käynyt monissa muissa sen sijaan. Ja onhan tuota ajokokemusta muutenkin muutama kilometri takana..
Koulutus radalla voi toki tähdätä maantieajo-opetukseen ja jonkinmoisella radallahan koulutustilaisuuksia usein pidetäänkin. Kuitenkin rata-ajolla (ainakin sillä mitä ymmärrän rata-ajoksi) on aika vähän tekemistä maantieajon kanssa. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Olen käynyt, ja siksi tällaisia kirjoitankin. Tosin ilman rata-ajojakin tiedän mihin ukko kykenee ja uskon tietäväni aika tarkkaan sen, milloin ei mennä vielä riskirajoilla. Toisaalta olen oppinut nöyräksi, eli silloin kun tuntuu siltä, että voi vee kun on kivaa ja tämän osaa, niin yllätys on nurkan takana.

Hartialukko, tai mikä se onkaan.. En oikein miellä koko sanaa. Tulee mieleen yläkroppa jäykkänä oleva kuski, mutta sehän on perusjuttuja.. Tämän voisi joku suomentaa minulle, en oikeasti sisäistä koko asiaa.

Sanoisin mieluummin niin, että mopo menee sinne mihin kuski katsoo.. Eli niin, että katsoessasi ulkokurvia ja siellä mahdollisesti olevaa tolppaa, kiveä tms. niin sinne menet satavarmasti ja törmäät lisäksi siihen esteeseen. Sekö on hartialukko?
Siis oikeasti, ei ainakaan minulla mene lukkoon koskaan kuin ainoastaan silmät. Ne toki vaikuttaa sitten hartioihin ja käsiin. Mutta oikealla katseen harjoittelulla senkin voi minimoida, eikä siihen rataa tarvita.

 

[Nitrous]

Toisekseen radalla voi oppia myös kadulla hyödynnettäviä ajolinjoja. Oletko esimerkiksi kuullut orgin koulutusryhmästä? Siellä opetus tapahtuu radalla, mutta tähtää silti katuajon opetukseen.

Rata-ajaminen on tuonut minulle rentoutta ajamiseen. Hartialukoista ei ole enää tietoakaan kadulla. Lisäksi tietää hieman paremmin sen mihin pyörä ja ukko kykenevät, jolloin kadulla on helpompi pitää riskit sopivan pienenä.

Oletko J@ck itse käynyt radalla koskaan?

Olen kuullut ja vaikka en orgin koulutuksissa ole käynytkään, niin olen käynyt monissa muissa sen sijaan. Ja onhan tuota ajokokemusta muutenkin muutama kilometri takana..
Koulutus radalla voi toki tähdätä maantieajo-opetukseen ja jonkinlaimoisella radallahan koulutustilaisuuksia usein pidetäänkin. Kuitenkin rata-ajolla (ainakin sillä mitä ymmärrän rata-ajoksi) on aika vähän tekemistä maantieajon kanssa. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Olen käynyt, ja siksi tällaisia kirjoitankin. Tosin ilman rata-ajojakin tiedän mihin ukko kykenee ja uskon tietäväni aika tarkkaan sen, milloin ei mennä vielä riskirajoilla. Toisaalta olen oppinut nöyräksi, eli silloin kun tuntuu siltä, että voi vee kun on kivaa ja tämän osaa, niin yllätys on nurkan takana.

Hartialukko, tai mikä se onkaan.. En oikein miellä koko sanaa. Tulee mieleen yläkroppa jäykkänä oleva kuski, mutta sehän on perusjuttuja.. Tämän voisi joku suomentaa minulle, en oikeasti sisäistä koko asiaa.

Sanoisin mieluummin niin, että mopo menee sinne mihin kuski katsoo.. Eli niin, että katsoessasi ulkokurvia ja siellä mahdollisesti olevaa tolppaa, kiveä tms. niin sinne menet satavaarmasti ja törmäät lisäksi siihen esteeseen. Sekö on hartialukko?
Siis oikeasti, ei ainakaan minulla mene lukkoon koskaan kuin ainoastaan silmät. Ne toki vaikuttaa sitten hartioihin. Mutta oikealla katseen harjoittelulla senkin voi minimoida, eikä siihen rataa tarvita.

Hartialukko on juuri tuo kuvaamasi tilanne katseen juuttumisesta ulkokaarteeseen, yleensä säikähtämisen seurauksena, jolloin myös hartiat voivat jännittyä.

Kyllähän ajamista, kuten katseenkäyttöä voi opetella myös kadulla, mutta radalla se on mielestäni tehokkaampaa ja turvallisempaa.

 

[J@ck]

Hartialukko on juuri tuo kuvaamasi tilanne katseen juuttumisesta ulkokaarteeseen, yleensä säikähtämisen seurauksena, jolloin myös hartiat voivat jännittyä.

Kyllähän ajamista, kuten katseenkäyttöä voi opetella myös kadulla, mutta radalla se on mielestäni tehokkaampaa ja turvallisempaa.

Miksei sitten puhuta asiasta, siis vaikkapa silmälukosta? Hartialukko on täysin harhaanjohtava nimitys. Jos kokenutkaan motoristi ei sitä sisäistä, niin miten aloitteleva motoristi voisi ymmärtää termin oikein?

Katseen käyttöä on pakko opetella ja oikean katseen käyttö pätee joka tilanteessa, niin radalla, kuin maantielläkin ja niin kovaa, kuin hitaasti ajaessa - myös jarrutettaessa. Se on kaiken A&O.

Ja ainakin minun pitää se katsetekniikka sisäistää joka helvatin talven jälkeen uudelleen. Siis pakottaa silmät katsomaan mahdollisimman kauas ja sinne mihin haluan mennä. Ihmeesti se puolen vuoden aikana unohtuu..

 

[jaulis]

Puhutkin siis talutus vauhdeista, nyt ymmärrän... Silloin on syytä tosiaan yrittää olla nukahtamatta ja keskittyä vaikka "ajolinjoihin". Jos vauhtia meinaa kuitenkin pitää, niin suosittelen panostamaan kyllä pyörän hallintaan ja oikeaan ajotekniikkaan, esim kropan käyttöön. Sen taas oppii parhaiten radalla "oikein". Saattaa jopa välttyä turhalta pitkäksi ajolta. Muilta vaaroilta se ei tietysti suojele.

Ps. Mitä tulee tuohon rata-ajelun tarpeeseen niin ei sitä kyllä turhaa hehkuteta. Tarpeeseen tulisi meille jokaiselle, saisi olla jopa pakollinen osio kortin saamiselle minun puolesta. Minullekkin tuon tarpellisuus aukesi kunnolla vasta 10 vuotta liian myöhään.

Jaa-a. Voi sinua, taidat olla varsinainen pelle - ainakin ajatustesi ja asenteesi puolesta.
Mites, jos vaikka alkuun lukisit oppaan "ajo hanskassa" ja koittaisit miltä sen oppaan neuvot käytännössä tuntuu.. Vaikka kirjoittamastasi tosin huomaan, että sinähän jo tiedätkin kaiken. Minä puolestani en tiedä.

P.S. Huu-haa. Samalla periaatteella jokaisen autoilijankin tulisi suorittaa rata-ajokoe.

Arvelinkin että tuo "taluttaminen" saattaa olla taikasana, etenkin kun olet kuitenkin kyvykäs huomaamaan osaamattomat motoristit jo huoltsikan ratapuheista ja hidas-ajosta parkkiksella. Olivatko muuten kaikki vielä nahkapuvuissa ja japanilaisilla kyykkypyörillä liikenteessä?  

Ps. Minäkin olen huomannut että kaikki minua nuoremmat wannabe Kalliot ovat niin ammattilaisia, mutta minäpä olenkin vielä parempi.(vaikkakin paksumpi ja se kyllä hieman kovertaa)
Joku päivä ajan ohi ja näytän pojille vielä hieman linjoja ja pyörän käsittelyä, vaikkei olekkaan opeteltu "ajoa hanskassa"...

Pss. Minäkään en oikeasti sisäistä tuota hartialukkoa. Sitä en vaan opi saati edes ymmärrä, vaikka kaiken muun osaankin kuin itsestään. Lieneekö liiallisen kokemuksen vai luontaisen lahjakkuuden ansiota.

Pahoittelut kuitenkin tästäkin pelleilystä. Hauskaa on ja aina lapsettaa.  

 

[pecha]

Täälläpä ollaan tarkkoja termeistä.

Täytyykin tässä ihan vaan suomenkielen puhtauden vaalimismielessä ryhtyä valvomaan, ettei kukaan puhu esim. tankslappereistä, vaan solisluusiksakeista....

 

[J@ck]

Arvelinkin että tuo "taluttaminen" saattaa olla taikasana, etenkin kun olet kuitenkin kyvykäs huomaamaan osaamattomat motoristit jo huoltsikan ratapuheista ja hidas-ajosta parkkiksella. Olivatko muuten kaikki vielä nahkapuvuissa ja japanilaisilla kyykkypyörillä liikenteessä?  

Ps. Minäkin olen huomannut että kaikki minua nuoremmat wannabe Kalliot ovat niin ammattilaisia, mutta minäpä olenkin vielä parempi.(vaikkakin paksumpi ja se kyllä hieman kovertaa)
Joku päivä ajan ohi ja näytän pojille vielä hieman linjoja ja pyörän käsittelyä, vaikkei olekkaan opeteltu "ajoa hanskassa"...

Pss. Minäkään en oikeasti sisäistä tuota hartialukkoa. Sitä en vaan opi saati edes ymmärrä, vaikka kaiken muun osaankin kuin itsestään. Lieneekö liiallisen kokemuksen vai luontaisen lahjakkuuden ansiota.

Pahoittelut kuitenkin tästäkin pelleilystä. Hauskaa on ja aina lapsettaa.  

Tuota noin.. Taikasana? Olen sen verran tyhmä, etten ymmärrä kirjoittamaasi.

En ole parempi, enkä luule itsestäni yhtään mitään. Arvostelen vaan sitä, että jotkut luulevat ja kuvittelevet itsestään liikoja.. Myös sitä, että usein kirjoittajien mielipiteet ovat heidän mielestään vain ja ainoastaan oikeita, vaikka ne olisivat täysin metsässsä.

Minun ei tartte näyttää yhtään mitään, ajatus on ainoastaan antaa (toivottavasti) oikeita neuvoja. Itse olen joskus opetellut kantapään kautta, silloin ei ollut nettiä.

P.S. Pyrin kirjoittamaan vain asioista, joista tiedän tietäväni jotain..

 

[Miimuska]

Joskus luulee olevansa fiksu ja väistää tutulla tiellä kuoppia/ pomppuja vai huomatakseen että niitä kuoppia/ pomppuja oli myös toisella kaistalla/ ajolinjan ulkoreunassa jne. Onneks kukaan ei ole nähnyt mun kaikista mielenkiintosempia vetoja, eh.

 

[J@ck]

Joskus luulee olevansa fiksu ja väistää tutulla tiellä kuoppia/ pomppuja vai huomatakseen että niitä kuoppia/ pomppuja oli myös toisella kaistalla/ ajolinjan ulkoreunassa jne. Onneks kukaan ei ole nähnyt mun kaikista mielenkiintosempia vetoja, eh.

Nou hätä, tuttu tilanne vanhemmallekin mopoilijalle. Pääasia, että yrittää - siinä sitä oppii..

Ja väistämisen teet tietysti nopealla vastaohjauksella, eikö niin..?

 

[Daredevil]

Rata-ajelusta keskustelivat ja oltiin niin ammattilaisia, jotta.. Totuus oli kuitenkin se, että näillä kavereilla ei ollut edes alkeet hanskassa.
Mistäkö sen näki? Kun siitä lähtivät, niin jo pyörän käsittelystä ja hidasajosta.

Trial ja roadracing on ihan eri lajeja

Kadulla linjan hakemisesta ja painon siirrosta ei ole mitään haittaa - harrastan molempia.

 

[rammus]

Muutama kerta radalla, niin moni nuori hemmo tuntee olevansa Mika Kallio.

Ja paskat, muutama kerta radalla ja ne nuoret hurjapäät tajuaa kuinka kaukana ne on oikeasti Mika Kalliosta, kun vanhat patut vetää 80 luvun pyörillään mutkassa ohi.

 

[Flippo]

Muutama kerta radalla, niin moni nuori hemmo tuntee olevansa Mika Kallio.

Ja paskat, muutama kerta radalla ja ne nuoret hurjapäät tajuaa kuinka kaukana ne on oikeasti Mika Kalliosta, kun vanhat patut vetää 80 luvun pyörillään mutkassa ohi.

Tuo kyllä palauttaa hyvin takasin maanpinnalle

 

[Hannula]

Kuitenkin rata-ajolla (ainakin sillä mitä ymmärrän rata-ajoksi) on aika vähän tekemistä maantieajon kanssa. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Mun mielestä ei ole. Ajotekniikan peruspalikat ovat ihan samat, ajaa sitten kadulla tai radalla. Ajotekniikkaa on vaan niin paljon helpompaa opettaa ja harjoitella radalla kuin kadulla.

Esimerkki: koulutukseen tulee kaksi kaveria, A ja B. A:lla on katuajotaustaa ja kilvellinen pyörä, mutta ei mitään kierrosaikatavoitteita. B:llä ei ole sen kummempaa taustaa mopoilusta kuin että osaa ennestään käsitellä moottoripyörää, alla kilvetön peli ja tavoitteena ajaa jokkista lähivuosina. Miten näiden kavereiden ajokoulutus pitäisi järjestää? Mun mielestä ihan samalla tavalla. Perusta on ensin saatava kuntoon, ja se on molempien ajamiselle sama. Siispä ohjelmakin on molemmille sama. Tästä syystä meidän kursseilla ei juuri kysellä taustoja ja tavoitteita, kurssilla harjoitellaan perustaa kuntoon. Harjoiteltavat asiat haarautuvat joskus myöhemmässä vaiheessa eri suuntiin vastaamaan kunkin omia tavoitetta, mutta ensimmäisillä ratapäivillä niin ei vielä käy, ellei ihan ihme lahjakkuus satu olemaan.

Nämä tavalliset väärinkäsitykset rataharjoittelun mielekkyydestä ja hyödyllisyydestä katuajon kannalta ovat ilmeisesti lähtöisin siitä, että verrataan katuajoa ja sen vaatimuksia pitkälle kehittyneeseen rata-ajoharrastukseen. Ei radalla harjoittelun tarvitse johtaa niin pitkälle, selvää hyötyä saa vähemmälläkin. Ei kuntoliikunnankaan tarvitse johtaa kilpaurheiluun ollakseen hyödyllistä.

 

[J@ck]

Mun mielestä ei ole. Ajotekniikan peruspalikat ovat ihan samat, ajaa sitten kadulla tai radalla. Ajotekniikkaa on vaan niin paljon helpompaa opettaa ja harjoitella radalla kuin kadulla.

No, käsittelin asiaa hieman eri ajatuspohjalta. Perusasioita voi toki harjoitella radalla ja hyvä paikka se sellaiseen koulutukseen onkin, ei siinä mitään.
Toisaalta alkeet voi harjoitella muuallakin, iso parkkipaikka ja hyvä opettaja riittää pitkälle. Alkeilla tarkoitan pyörän käsittelyä pienissä nopeuksissa, pujottelua, hidasajoa, jarrutusta, vastaohjausta, väistöä jne.. Tästähän se homma alkaa, ei rata-ajolinjojen ja rata-ajon opettelusta. Ja kun alkeet on hanskassa, niin miksei radallekin - ei siinä mitään, hyvää jatkoahan se peruskoulutukselle on.

Siis en todellakaan väheksy jokamiehen rata-ajoharjoittelua, vallankaan jos se on opastettua. Ja vaikka ei olisi opastettuakaan, niin ei siinä mitään. Jokaisen pitäisikin harrastaa sitä, mikä hyvältä tuntuu.
Kun kirjoitin, että ne ovat kaksi eri asiaa, niin tarkoitin ajolinjoja ja ylipäätään vauhdikasta ajamista radalla. Jos radalla mennään mutkat leikaten, peppu roikkuen, polvi maassa ja niin kovaa kuin kantti kestää, niin kyllä sillä on aika vähän tekemistä maantieajon ja maantieajolinjojen kanssa.
Mun mielestä maantieajolinjojen opettelu alkaa siitä, että opetellaan pysymään omalla kaistalla ja opitaan käyttämään se oma kaista täysin hyödyksi.

Olen radalla jonkun kerran käynyt minäkin ja kivaa hommaahan se. Olen vaan niin persaukinen, ettei ole rahaa hommata erikseen ratapyörää ja tuota ainoaa ei oikein raskisi särkeä. Radalla tiedän kuitenkin koettelevani rajojani, joten vahinko sattuisi ennemmin tai myöhemmin. Ikääkin jo sen verran, ettei viitsisi omia paikkojakaan enää rajojen koettelun vuoksi hajottaa.
Ja ehkä se pahin näyttämisen tarvekin on jo takana. Itsellekään ei tarvitse todistella enää yhtään mitään.

 

[pecha]

Kun kirjoitin, että ne ovat kaksi eri asiaa, niin tarkoitin ajolinjoja ja ylipäätään ajamista radalla. Jos radalla mennään mutkat leikaten, peppu roikkuen, polvi maassa ja niin kovaa kuin kantti kestää, niin kyllä sillä on aika vähän tekemistä maantieajon ja maantieajolinjojen kanssa.
Mun mielestä maantieajolinjojen opettelu alkaa siitä, että opetellaan pysymään omalla kaistalla ja opitaan käyttämään se oma kaista täysin hyödyksi.

Periaatteessa ihan samat lainalaisuudet pätee kadulla ja radalla.

Silti vain toisessa löytyy väärää kaistaa ´lainaavia´ vastaantulijoita, eteen tunkevia autoilijoita, asfaltille yön aikana ilmestyneitä ylläreitä, metsän siimeksestä ykskaks eteen pomppaavia elukoita, jne.

Eli ympäristöinä niissä on aika paljonkin eroa, rataolosuhteet tiedetään ainakin hyvin pitkälti etukäteen. Kadulla ei oikeastaan ikinä tiedetä mitään etukäteen. Radalla saattaa olla varaa jopa kaatua. Kadulla taasen voi pienetkin lipat olla kohtalokkaat, jos törmää johonkin kovaan (ja kadulla niitä törmäyskohteita riittää).

Esim. juuri ajolinjaharjoittelussa, sekä siinä, miten pyörä käyttäytyy mutkissa jarrutuksessa/kiihdytyksessä, rata vaan ihan simppelisti on paras paikka, ja siellä oppimaansa voi soveltaa myös kadulle.

Tietenkin tästä opista saamansa turvallisuuslisän voi myös itse ulosmitata ajamalla vastaavasti kovempaa, ja siten taas lähellä omaa ´limiittiään´, mutta tämäkin on täysin valinnaista.