eipä tuohon varmaan mitään "nyrkkisääntöä" ole, aika yksilöllisiä asioita.
esim omassa vm-90 i/ö:ssa on wisecon 1201 setti, putkisto vaihdettu, vapari suodatin ja suuttimet on muistaakseni 125 tai sitten ne on 127,5. ei voi muistaa tarkasti, on jo kolme vuotta siitä kun on viimeksi ollu kaasarit käsissä
Riippumatta siitä, missä tällä hetkellä mennään ko mopon kanssa, olisi syytä aina turvata seuraaviin realiteetteihin.
1. varmistetaan, että peli on teknisesti joka nippeliltään
moitteettomassa kunnossa.
muuten on aivan mahdotonta päästä jyvälle, mikä
toimenpite "korjaa mahdollista vikaa" ja mikä
muuttaa tikissä olevan paketin säätöjä.
2. vasta sitten keskitytään selvittelemään esim. erilaisten
palikkamuutosten aiheuttamia muutostarpeita eri
säätojen suhteen.
näiltä osin saa varsin hyviä suuntaa antavia neuvoja
kokeneilta "ajopyöriä" tekeviltä rakentajilta/kuskeilta.
Tässä vaiheessa painottaisin sitä, että tarvitaan
nimenomaan kaveri, joka on tehnyt paljon pyöriä
itse niitä testaamalla talli/penkkihommien lisäksi.
On enemmän kuin tavallista, että vehje "pelittää"
täydellisesti ajossa hieman eri säädöissä kuin
pajalla vaikka viikkotolkulla nyplätty "täydellisissä"
säädöissä mukamas oleva.
3. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että vaikein kohta on
sen pelittämisen suhteen on juuri keskialue.
Yleisin ongelma tahtoo olla, että se jää kaikesta
huolimatta ns. välilaihoille...... jota vielä pahentaa
lähes eksponentiaalisesti nykyiset "pumppupensat".
Siis ihan normaali 98E esimerkiksi.
Niissä kun on erinäisiä, merkittäviä määriä esim
MTBE:tä ym, jonka seurauksena "välilaihoilla"
oleva pata alkaa käyttäytyä sitä "pakattaessa"
kuin se detonoisi, vaikka se ei varsinaisesti
näin kuitenkaan tee. Ilmiö johtuu palotapahtuman
muuttumisesta "epävakaaksi".
Varsin usein joudutaan siten tilanteeseen, jossa
keskialue joudutaan selvästi "ylirikastamaan"....
mutta kone toimii tällöin hienosti.
Varsin yllättäen ei käppyröissä näy liioin mitään
ongelmaa, vaikka satsi on periaatteessa pielessä.
Usein saadaan myös pienenä ylimääräisenä plussana
se, että kun soppaa on tarpeeksi, kone ei lämpene
pakattaessa turhaan..... ja ylimääräinen lämpöhän
on silkkaa myrkkyä tehon kannalta.
Eräissä "kaasaripeleissä" on myös näkynyt sellaisia
ilmiöitä, että keskialue joudutaan väen väkisin
vetämään jo niin paljon ylirikkaalle, että se menee
jo hieman tukkoonkin, mutta tällöin esim.ennakon
lisääminen..... joka ei sinällään olisi järkevää...
auttaa polttamisessa sen verran että PIM ! TOIMII !
Ei tässä nyt mitään profetiaalisia viisauksia ole tarkoitus
jakaa, mutta koko säätöaihe on niin helvetin laaja ja
moniulotteinen kokonaisuus, että mitään järkevää ei ole
mahdollista saada aikaiseksi ilman kaikilta osin johdonmukaista
etenemistä ja toimintaa.
Muutoin ei päästä millään kohtaa edes jyvälle siitä, mikä vaikuttaa mihinkin ja miksi.
Tuota ketjua silmäillessä tuli esiin oikein hyviä ja asiallisia
huomioita.
Ongelmana kuitenkin on se, että "pullapitko on vielä jauhoina
pitkin lattiaa", mutta "uunilämmintä pitäisi haukata"
Eli: Perusasiat kuntoon ja sitten jonkun "tekijämiehen"
pakeille. Halvin ja nopein tapa saada jotain järkevää aikaiseksi.
