• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

oikeat suuttimet teharille

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja sasaa
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
eikö tyhjäkäynti suutin vaikuta koko kaasun alueella? Tuo bensa lisä on käytössä koko ajan koska eihän tyhjäkäynti suutin lopeta toimimasta ylemmilläkään kieroksilla vai kuinka?

eli 120 pääsuutin ja 25 tyhjäkäyntisuutin antaa maksimissaan 145 verran bensaa ja 120 pääsuutin ja 35 tyhjäkäyntisuutin antaa 155 verran.[/QUOTE]
Polkupyöräilijä
smile_org.gif

Mitä nuo kokonumerot mielestäsi tarkoittaa ?
 
mä en kyllä noita taulukoita usko sitten pätkääkään... ehkä ne jotain suuntaa antaa.. mut eniveis ostin nyt 127,5 suuttimet, löysin sellasta tietoa että teharille 2,5-5 isommat suuttimet... sitten jos ois k&n filsua kiinni menis johonki 140 hujakoille oikee suutin.. eli aikamoinen harppaus orkkis 122,5 suuttimesta.. toinen asia että varmasti sais kaupasta suoraan dynojetin ja liikkeestä penkitykset ja säädöt valmiiks... mutta niinku sanoin haluun yrittää ite säätää seokset kohilleen... oikee suutin varmaan selvii vaan testaamalla mutta aattelin ensin kysellä täältä olisko jollain kokemusta vaihdosta isommista suuttimista..
Niin no, dynojetin (tai vastaavassa) sarjassa tulee muutakin kuin ne pääsuuttimet jotka vaikuttaa käytännössä vaan täydellä kaasulla tai lähellä sitä. Paremman mallisilla neuloilla yms. osilla saa sinne käytetymmälle keskialueelle lisää herkkyyttä ja nopeampaa kaasuun reagointia mikä lienee useammille tärkeämpää kuin se, että antaako motti pari heppaa enemmän täydellä kaasulla.
 
Mietin tuosta tyhjäkäyntisuuttimesta aika lailla samaa, että sen prosentuaalinen merkitys pienenee (ei häviä) neulan noustessa.
Mutta pitää laittaa Keihinin ja Mikunin opukset jollekin asiantuntijalle uudelleenkirjoitettaviksi jottei ihan väärää tietoa täällä levitä...

Onks tää trolli...?? Ei mun mielestä. Eri mieltä saa tietenkin olla.

Itellä vielä tekemistä jotta saa säädöt kohilleen ennen ajokautta.
Pyörä on ilma/öljyjäähdytteinen ZR-7.
Putki vaihtui ennen 2009 kautta ja jatkan säätämistä pikkuhiljaa.
Vaihdettu siis :Barracudan putki, K&N ilmanputsari, pääsuuttimet.
Pääsuuttimet kasvoi kun lambda näytti Samin pajalla laihaa ylhäällä.
Laitoin omalle lambdalle paikan ennen änkkäriä ja sen kanssa homma helpottui aikas reilusti.

Sellasta mietin että kun lambda-anturi tulee putken kyljestä sisään sen 1,6-2cm ja on paksuudeltaan yli 1cm niin se saattaa jonkin verran vaikuttaa kaasujen virtausta haittaavasti.
Onko joku testannut vaikutuksen penkissä vai täytyykö tuo(kin) testata tänä keväänä ite?

Ei enää lunta!
062802moto_prv.gif
Kiitos.
 
joo tarkoitus ei ole ärsyttää tyhmillä kysymyksillä mutta itse kun katsoin tuota seos taulukkoa tuli vain mieleen että itse olin tuon tyhjäkäynti suuttimen roolin ymmärtänyt hieman eritavalla kokonaispolttoaine määrässä. Ajatus on siis siinä että isompi tyhjäkäynti suutin rikastutaa polttoaine seosta koko alueella eikä vain kaasun alkuvaiheilla.
 
piippuz, laitoitko miten paljon isommat suuttimet pyörääsi? onko sulla k&n vapaavirtaus filtteri vai sellanen joka tulee alkuperäseen boksiin sisälle? mä hommasin itelle tollasen k&n filsun alkuperäseen boksiin... ens viikolla selvii miten pyörä toimii 127,5 suuttimien, yoshimuran putken ja k&n filsun kanssa.. btw, soppa menee tyhjäkäyntisuuttimen kautta pelkästään alakierroksilla, sittenkun kaasua antaa ja neula nousee tulee pääsuutin mukaan antamaan keittoa... neulaputkessa on erikorkeuksissa reikiä ilmeisesti lisäsoppaa antamaan yläkierroksille... kohojen korkeus kanssa vaikuttaa alakierroksille enemmän ja reagointia miten hyvin pyörä vastaa kaasuun...
 
piippuz, laitoitko miten paljon isommat suuttimet pyörääsi? onko sulla k&n vapaavirtaus filtteri vai sellanen joka tulee alkuperäseen boksiin sisälle? mä hommasin itelle tollasen k&n filsun alkuperäseen boksiin... ens viikolla selvii miten pyörä toimii 127,5 suuttimien, yoshimuran putken ja k&n filsun kanssa.. btw, soppa menee tyhjäkäyntisuuttimen kautta pelkästään alakierroksilla, sittenkun kaasua antaa ja neula nousee tulee pääsuutin mukaan antamaan keittoa... neulaputkessa on erikorkeuksissa reikiä ilmeisesti lisäsoppaa antamaan yläkierroksille... kohojen korkeus kanssa vaikuttaa alakierroksille enemmän ja reagointia miten hyvin pyörä vastaa kaasuun...
Näin amatöörinä niin kohojen korkeudella ei pitäisi lähteä moottorin käytöstä säätämään.
 
joo tarkoitus ei ole ärsyttää tyhmillä kysymyksillä mutta itse kun katsoin tuota seos taulukkoa tuli vain mieleen että itse olin tuon tyhjäkäynti suuttimen roolin ymmärtänyt hieman eritavalla kokonaispolttoaine määrässä. Ajatus on siis siinä että isompi tyhjäkäynti suutin rikastutaa polttoaine seosta koko alueella eikä vain kaasun alkuvaiheilla.

Olisi varmaan auttanut jos olisit katsonut sen viittaamasi .pdf tiedoston sivua 20, eli siis viimeistä sivua.

Taulukkoa "Functional range effectiveness of the Tuning parts in relation to the Throttle valve opening (Approximation)"
Jossa Mikunin setä esittää eri kaasunasennon alueet joihin kullakin säätöosalla vaikutetaan.

Toisekseen ennenkuin alkaa ynnäillä suuttimien kokoja yhteen kannattaa miettiä onko koko ilmaistu aukon halkaisijan sadasosamilleinä vaiko esim. virtausyksiköinä...
Tosin edes virtauspintojen ynnääminen ei ole kovin järkevää, VM kaasarin kurkussa kun ei ole mitenkään vakio alipaine edes seosputken kohdalla - se kun ei ole mikään CV kaasutin...

Sen lisäksi jos keskustellaan ison nelarin muuttuvakurkkuisista CV kaasareista, ei lähinnä 80't luvun kaksitahtisissa käytettyjen pyöreäluististen suoravetokaasarien (VM) manuska ole välttämättä se ihan paras lähde...

Onhan se toki hyvä alku jos saa tietoonsa että ei oikeasti tiedä.
Sen jälkeen asiantilaa voi pyrkiä korjaamaan.
 
kohot oli mulla säädetty 12mm, säädin ne tehdasvakioiksi eli 14,6mm... eikös toi nyt mee niin että seos on laihempi tolla 14,6mm?
 
piippuz, laitoitko miten paljon isommat suuttimet pyörääsi? onko sulla k&n vapaavirtaus filtteri vai sellanen joka tulee alkuperäseen boksiin sisälle? mä hommasin itelle tollasen k&n filsun alkuperäseen boksiin... ens viikolla selvii miten pyörä toimii 127,5 suuttimien, yoshimuran putken ja k&n filsun kanssa.. btw, soppa menee tyhjäkäyntisuuttimen kautta pelkästään alakierroksilla, sittenkun kaasua antaa ja neula nousee tulee pääsuutin mukaan antamaan keittoa... neulaputkessa on erikorkeuksissa reikiä ilmeisesti lisäsoppaa antamaan yläkierroksille... kohojen korkeus kanssa vaikuttaa alakierroksille enemmän ja reagointia miten hyvin pyörä vastaa kaasuun...
Tässä vaiheessa on varmaan ihan aiheellista sanoa että ZR-7:n kone
ei taida kenenkään mielestä olla mikään virittäjäystävällinen laitos.
Moni on sanonu että halvemmalla ja helpommalla sais tehoja vaihtamalla mihin tahansa 6satkuun tai 750 sporttiin.

Syy siihen etten vaihda on puhtaasti se että tykkään tuosta laitteesta.
Se on ollu perheessä vuodesta 2000 ja tulee olemaan varmaan vielä jonkun aikaa.
Vakiona tehdas lupas koneelta 76hv.

Vakion I penkitys: MR-Powerilla MJP2000-dynossa Karamalmilla 26.10.2001.
Teho oli 70 tai yli 7,8-10,1krpm. Max n.72hv/9,2krpm.
Vääntö: yli 60nm 3,2 - 8,1krpm max 64,8nm 5,8krpm. STP-corr.f. oli 1,048.
Takarengasteho noin 64hv...
Seoksia ei silloin saanut printille.

Vakion II penkitys: Samin paja, Dynostar 6.5.2007.
Ilmanpaine 1008,7mBar, lämpö 26,7Cels, Din corr.f. 1,016
Teho 70 tai yli 8,5 - 9,5krpm. max 71,1hv/9,2krpm
Takarengasteho noin 63hv.
vääntö: yli 60nm 3 - 8krpm. max 65nm/5,7krpm.
Äänenvaimennin oli vähän kärsinyt mutta tuskin se vaikutti.
Seokset vähän pomppi matalilla ja lähti sitten rikkaalle 4,5krpm jälkeen.
5,6rpm kohdalla meni alle 11 ja 7,5rpm kohdalla ulos taulukosta.
Skaala oli 10 - 17 jossa 12,0 - 13,5 oli tavoite.

III penkitys: Samin paja, Dynostar 31.5.2009.
Ilmanpaine 1025,7mBar, lämpö 25,0Cels, Din corr.f. 0,996
Teho 70 tai yli 7,8 - 10,4krpm(rajoitin). max 78,9hv/9,8krpm
Takarengasteho n.70hv.
vääntö: yli 60nm 5,8 - 9,3krpm. max 65nm/6,7krpm.
Muutokset edelliseen: Barracuda 4-1 putki, K&N suodatin alkup. ilmanputsarikotelossa,
imuilmanvaimennin ja vaimenninkotelon katto poistettu.
Seokset pomppi matalilla vähän enemmän ja meni laihalle 5,6krpm jälkeen.
Huonoin arvo, yli 16,  6,4 - 8,2krpm josta pikkuhiljaa parempaan suuntaan siten että 10,4rpm kohdalla arvo oli 14.
Skaala oli 10 - 17 jossa 12,0 - 13,5 oli tavoite.

Lambda.. Ajossa ledit vilkkui ihan ok alueella vähän rikkaan puolella.
Vikaan penkitykseen otin lambdan irti ja seokset meni edellä mainituiksi.
Vaihdoin dynojetin neulat ja totesin että kaikki Dynojet-sarjan mukana tulleet
suuttimet oli pienempiä kun vakio (.108) joten ostin .118:t.
Niillä on ajeltu muutama tonni ja oma lambda näyttää taas ihan ok. arvoja,
mutta penkkiin meno on vielä edessä.
Täytyy vielä parannella ilmansaantia yms...
eiköhän tässä ehdi.
 
joo tarkoitus ei ole ärsyttää tyhmillä kysymyksillä mutta itse kun katsoin tuota seos taulukkoa tuli vain mieleen että itse olin tuon tyhjäkäynti suuttimen roolin ymmärtänyt hieman eritavalla kokonaispolttoaine määrässä. Ajatus on siis siinä että isompi tyhjäkäynti suutin rikastutaa polttoaine seosta koko alueella eikä vain kaasun alkuvaiheilla.

Olisi varmaan auttanut jos olisit katsonut sen viittaamasi .pdf tiedoston sivua 20, eli siis viimeistä sivua.

Taulukkoa "Functional range effectiveness of the Tuning parts in relation to the Throttle valve opening (Approximation)"
Jossa Mikunin setä esittää eri kaasunasennon alueet joihin kullakin säätöosalla vaikutetaan.

Toisekseen ennenkuin alkaa ynnäillä suuttimien kokoja yhteen kannattaa miettiä onko koko ilmaistu aukon halkaisijan sadasosamilleinä vaiko esim. virtausyksiköinä...
Tosin edes virtauspintojen ynnääminen ei ole kovin järkevää, VM kaasarin kurkussa kun ei ole mitenkään vakio alipaine edes seosputken kohdalla - se kun ei ole mikään CV kaasutin...

Sen lisäksi jos keskustellaan ison nelarin muuttuvakurkkuisista CV kaasareista, ei lähinnä 80't luvun kaksitahtisissa käytettyjen pyöreäluististen suoravetokaasarien (VM) manuska ole välttämättä se ihan paras lähde...

Onhan se toki hyvä alku jos saa tietoonsa että ei oikeasti tiedä.
Sen jälkeen asiantilaa voi pyrkiä korjaamaan.
kyllä olen tietoinen sivun 20 kuvasta mutta, selittäisitkö sinä kun minä en näköjäään ymmäärä, mitä tarkoitaa tuo kuva 5 tarkoitaa.
Itse ymmärsin sen niin että tyhjäkäyntisuuttimen polttoaine määrä tulee laskea mukaan siihen kuinka paljon polttoainetta virtaa mootoriin kaasuttimen läpi.

Voisitko laittaa tietolähteitä mihin sinun tiedot perustuvat?
 
eikö tyhjäkäynti suutin vaikuta koko kaasun alueella? Tuo bensa lisä on käytössä koko ajan koska eihän tyhjäkäynti suutin lopeta toimimasta ylemmilläkään kieroksilla vai kuinka?

eli 120 pääsuutin ja 25 tyhjäkäyntisuutin antaa maksimissaan 145 verran bensaa ja 120 pääsuutin ja 35 tyhjäkäyntisuutin antaa 155 verran.
Vaikuttaa tietysti.

Mutta mielestäni on turhaa alkaa taas pilkkua viilaamaan suutinten kooista, kun ei ole etes tietoa missä niiden pitäis kokona olla.

Sen takia laitoin nämä taulukot tähän syystä että: jos kokeilee ja huomaa että 1/4 kaasuun asti tai siinä nurkilla kone käy huonosti. Taulukoista voi katsoa, että aha silloin suurilta osin tyhjäkäynti ja neula vaikuttaa asiaan ja tehdä omat johtopäätökset säätämisistä.

Sitten kun vehe on etes sielä päin, että röpöttämättä tai pätkimättä käy niin voi alkaa laskemaan suutinten summia. Onko näin?

Olkoot kaasuttimet mitä ikinä tahansa, niin ei säätöalueet voi älyttömyyksiä heittää noista taulukoista. Tietysti suutinputket tai seosruuvit tekevät osansa säätämiseen ja muut idle air jet:it. Niin ja satuin kattomaan nuo aikaisemmat linkit, kappas eipä ne nyt älyttömästi eroa noista taulukoista. Taas ihan turhan päiväistä pilkunviilausta, tietysti hyvä nuo sanoa ja tietää.
 
Voisitko laittaa tietolähteitä mihin sinun tiedot perustuvat?

En jaksa kaivaa ISBN numeroita kun teokset eivät ole käsillä ja eikä kyllä kiinnostakkaan tarpeeksi paljoa.

Marc Salvisberg on tehnyt hyvät pikaohjeet CV kaasarien säätämiseen:
säätöohje

Vähimmällä vaivalla selviää kun uskoo noita ja jos kokee suurta akateemista mielenkiintoa siihen että miksi juuri noin, voi sitten ruveta etsimään lähdeteoksia CV kaasarien sielunelämään.

Sitten semmoinen vähäisempi juttu että jos vertaat halkaisijakokoa 100 ja 150 olevia suuttimia, niin onko jälkimmäinen virtaamaltaan 1,5X vai n. 2,25X suurempi...
Siis jos toisellapuolen olisi yhtäsuuri alipaine.
Sitten voi miettiä kannattaako erisuureen alipaineeseen tuuttaavien pää- ja tyhjäkäyntisuuttimien halkaisijamittoja alkaa laskemaan yhteen, semminkin kun molempien polttoainepiirien lisäilmasuuttimien koon suhteesta polttoainesuuttimeen ei ole mitään takuita.
 
Sitten semmoinen vähäisempi juttu että jos vertaat halkaisijakokoa 100 ja 150 olevia suuttimia, niin onko jälkimmäinen virtaamaltaan 1,5X vai n. 2,25X suurempi...
Siis jos toisellapuolen olisi yhtäsuuri alipaine.
Sitten voi miettiä kannattaako erisuureen alipaineeseen tuuttaavien pää- ja tyhjäkäyntisuuttimien halkaisijamittoja alkaa laskemaan yhteen, semminkin kun molempien polttoainepiirien lisäilmasuuttimien koon suhteesta polttoainesuuttimeen ei ole mitään takuita.
Erittäin hyvin sanottu.

Minun mielestä sielä alueella missä kone sekoilee, sen alueen suutinta tai neulan muotoa säädetään. Turhaa pilkun viilausta ja turhaa työtä säätää moottorin yläpäänseosta tyhjäkäyntisuuttimella tai miettiä etes miten paljon se etes vaikuttaa ylhäältä. (ennen tätä päivää etes kuullutkaan ikinä, että suuttimien kokoja noin summaillaan)
 
rikastaako muuten pääsuuttimen vaihto keskialuetta myös, eli jos esim lykkää isomman suuttimen kiinni niin muuttuuko keskialue myös rikkaamaksi vaikka neula olis samassa asennossa kun ennen.. ?
 
rikastaako muuten pääsuuttimen vaihto keskialuetta myös, eli jos esim lykkää isomman suuttimen kiinni niin muuttuuko keskialue myös rikkaamaksi vaikka neula olis samassa asennossa kun ennen.. ?
Kyllä rikastaa ja hankkimalla suutinsatsin siihen pyörääs niin se on ihan eri peli kuin vakio hilppeillä,mutta jos haluat edelleen pyristellä vastaan niin pelkällä sliparilla pääsuutin 127,5 ja pilotti kans kaks pykälää isompi,neula vakio asetus tai max pykälää ylemmäks.
Tuolla setupilla pelas oma ex iö ja kaverinkin iö suht hyvin,mutta suutinsatsien jälkeen toimi paljon paremmin,lähtee kuopat alhaalta veke ja vääntää alhaalta asti ihan eri lailla,kaverin mopo ei meinannut keulia ykösellä kaasulla millään ja satsin jälkeen meinai mennä ympäri,
omg.gif
.
 
rikastaako muuten pääsuuttimen vaihto keskialuetta myös, eli jos esim lykkää isomman suuttimen kiinni niin muuttuuko keskialue myös rikkaamaksi vaikka neula olis samassa asennossa kun ennen.. ?
Kyllä se säätö kannattaa tehdä teuwon linkittämän ohjeen mukaan. Jos keskialue ei oo kohillaan niin ei se pääsuutinta vaihtamalla parane. Toisekseen näillä keleillä ei kannata säätää yleensäkään yhtään mitään kun suurin osa ajetaan kuitenkin ihan eri lämpötiloissa. Käytä se dynossa mistä saat käppyrät seoksista niin pääset edes vähän kartalle missä mennään. Persdynolla säätäminen harvalla onnistuu kovin hyvin. Muutaman satkun kun sijoittaa ammattimiehen säätötyöhön niin ei tarvii koko kesää vainoharhaisena pumppailla kaasua ja miettiä, että nykiikö se nyt vähän vai röpöttääkö, ihan niinkuin ei vetäis kunnolla jne.
 
eipä tuohon varmaan mitään "nyrkkisääntöä" ole, aika yksilöllisiä asioita.

esim omassa vm-90 i/ö:ssa on wisecon 1201 setti, putkisto vaihdettu, vapari suodatin ja suuttimet on muistaakseni 125 tai sitten ne on 127,5. ei voi muistaa tarkasti, on jo kolme vuotta siitä kun on viimeksi ollu kaasarit käsissä  
smile_org.gif
Riippumatta siitä, missä tällä hetkellä mennään ko mopon kanssa, olisi syytä aina turvata seuraaviin realiteetteihin.

1. varmistetaan, että peli on teknisesti joka nippeliltään
   moitteettomassa kunnossa.

   muuten on aivan mahdotonta päästä jyvälle, mikä
   toimenpite "korjaa mahdollista vikaa" ja mikä
   muuttaa tikissä olevan paketin säätöjä.

2. vasta sitten keskitytään selvittelemään esim. erilaisten
   palikkamuutosten aiheuttamia muutostarpeita eri
   säätojen suhteen.
   
   näiltä osin saa varsin hyviä suuntaa antavia neuvoja
   kokeneilta "ajopyöriä" tekeviltä rakentajilta/kuskeilta.

   Tässä vaiheessa painottaisin sitä, että tarvitaan
   nimenomaan kaveri, joka on tehnyt paljon pyöriä
   itse niitä testaamalla talli/penkkihommien lisäksi.

   On enemmän kuin tavallista, että vehje "pelittää"
   täydellisesti ajossa hieman eri säädöissä kuin
   pajalla vaikka viikkotolkulla nyplätty "täydellisissä"
   säädöissä mukamas oleva.

3.  Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että vaikein kohta on
    sen pelittämisen suhteen on juuri keskialue.
    Yleisin ongelma tahtoo olla, että se jää kaikesta
    huolimatta ns. välilaihoille...... jota vielä pahentaa
    lähes eksponentiaalisesti nykyiset "pumppupensat".

    Siis ihan normaali 98E esimerkiksi.
    Niissä kun on erinäisiä, merkittäviä määriä esim
    MTBE:tä ym, jonka seurauksena "välilaihoilla"
    oleva pata alkaa käyttäytyä sitä "pakattaessa"
    kuin se detonoisi, vaikka se ei varsinaisesti
    näin kuitenkaan tee. Ilmiö johtuu palotapahtuman
    muuttumisesta "epävakaaksi".

    Varsin usein joudutaan siten tilanteeseen, jossa
    keskialue joudutaan selvästi "ylirikastamaan"....
    mutta kone toimii tällöin hienosti.
    Varsin yllättäen ei käppyröissä näy liioin mitään
    ongelmaa, vaikka satsi on periaatteessa pielessä.

    Usein saadaan myös pienenä ylimääräisenä plussana
    se, että kun soppaa on tarpeeksi, kone ei lämpene
    pakattaessa turhaan..... ja ylimääräinen lämpöhän
    on silkkaa myrkkyä tehon kannalta.

    Eräissä "kaasaripeleissä" on myös näkynyt sellaisia
    ilmiöitä, että keskialue joudutaan väen väkisin
    vetämään jo niin paljon ylirikkaalle, että se menee
    jo hieman tukkoonkin, mutta tällöin esim.ennakon
    lisääminen..... joka ei sinällään olisi järkevää...
    auttaa polttamisessa sen verran että PIM !  TOIMII !

Ei tässä nyt mitään profetiaalisia viisauksia ole tarkoitus
jakaa, mutta koko säätöaihe on niin helvetin laaja ja
moniulotteinen kokonaisuus, että mitään järkevää ei ole
mahdollista saada aikaiseksi ilman kaikilta osin johdonmukaista
etenemistä ja toimintaa.

Muutoin ei päästä millään kohtaa edes jyvälle siitä, mikä vaikuttaa mihinkin ja miksi.

Tuota ketjua silmäillessä tuli esiin oikein hyviä ja asiallisia
huomioita.

Ongelmana kuitenkin on se, että "pullapitko on vielä jauhoina
pitkin lattiaa", mutta "uunilämmintä pitäisi haukata"  
tounge.gif


Eli: Perusasiat kuntoon ja sitten jonkun "tekijämiehen"
pakeille.  Halvin ja nopein tapa saada jotain järkevää aikaiseksi.
blush.gif
 
noniin, elikkäs voisin tässävaiheessa kertoo että laitoin 127,5 suuttimet kiinni ja k&n filtterin, pyörä kiihtyy "kylmänä" nykivästi mutta kun kone lämpii kunnolla pyörä kiihtyy ilosesti ilman nykimis-efektioo.. tyhjäkäynti on vielä ongelma mutta se onkin sitten jo toinen juttu
smile_org.gif
 
noniin, elikkäs voisin tässävaiheessa kertoo että laitoin 127,5 suuttimet kiinni ja k&n filtterin, pyörä kiihtyy "kylmänä" nykivästi mutta kun kone lämpii kunnolla pyörä kiihtyy ilosesti ilman nykimis-efektioo.. tyhjäkäynti on vielä ongelma mutta se onkin sitten jo toinen juttu
smile_org.gif
Ei se ole kunnossa jos nykien kiihtyy ja tyhjk. on ongelma. Hukkaan meni homma.
 
Back
Ylös