• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Pienia kysymyksia aiheesta kuin aiheesta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja D-Iivil
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Mjaahas.... Nyt sit ku vihdoinki sain väliholkin tohon mun ostamaan cebarin kakkosvanteeseen, ni sain todeta että miksi se edellinen omistaja todennäköisesti myi sen... On meinaan kromatessaan kromannu sit muutaman kymmenesosamillin myös laakeripesän sisälle... ei mee mitenkään laakeri sisään pesään... Mut eihä se tietenkää sitä myynti-ilmoituksessa maininnut koska eihän hän mitenkään sitä ole voinut huomata...


Mutta joo, kysymys : Onko laakeripesä mahdollista jossain sorvauttaa oikeisiin mittoihin jotta sais laakerit mahtumaan pesään? Vai onko vanne kerrasta kelvoton?

Oletko ihan varma, että vanne on todella on kromattu eikä maalattu? Nykyään on kaikenlaisia erikoismaaleja, joilla pintaan saadaan vaikka mitä efektiä. Sillä vaan kyselen, että jos onkin joku maali tms. pinnoite kysymyksessä, niin sen saanee putsattua esim. tinnerillä liottamalla ja sitten vaikka jollain puutikulla kaapii laakeripesän puhtaaksi tai jollakin maalinpoistoaineella. Lopuksi voi vielä pyyhkäistä pinnat kevyesti käsin hiomapaperilla. Jos todella on kromattu, niin sitten on hankalampi homma. Kromauksen suorittavia paikkoja ei taida hirveästi Suomessa olla eikä onnistu ns. kotikonstein, joten pitäisin jotain muuta pintaa todennäköisempänä.

Edit. Jaa näkyy niitä kromipinnoitusta tarjoavia firmojakin olevan kyllä tarjolla. Jotain vanhaa uskomusta ja urbaania legendaa vissiin se kromaamoiden vähyys.
 
Viimeksi muokattu:
Mul on laatikossa ollut jo pari kolme vuotta yks ylimääräinen SXC:n syyläripari.

Meinasin, et jos ne liottais. Isohkoon laatikkoon kuumaa vettä, ja sit puol pulloa etikkaa. Muutama tunti ja huuhtelu.

Toimisko?

Eipä oo kotona pH-mittaria, mut meinasin ettei tolla etikalla varmaan saa mahdollisia peltiosia sulatettua.
 
Mistä etelä-suomen alueella löytyy seppä joka tekee vanteiden levityksiä? Holkkipelillä ei tunnu 5,5" sopivan 4,5" tilalle, mutta jos siitä hyödyntäisikin vaan kehän laidat sorvaten ja hitsaten?

Onko tämmöisen operaation kustannustasosta mitään ajatusta?
 
Pitäisi busaan huomenna vaihtaa putkisto.

Pisti silmään yhdestä putkenvaihtovideosta että se kaveri poisti joka putkesta moottorin päästä sellaisen teräskudos tiivisteen ennenkuin asensi uuden putken.

Tässä tämä kyseinen videon kohta jossa kaveri irrottaa ne:
https://youtu.be/Ho3UTaqIzV0?t=350

Pitääkö munkin poistaa busan vakioputken yhteydessä sieltä jokin tiiviste ennenkuin nämä laitetaan siihen suulle?
20210327-225001.jpg


Kyseessä siis Gen1 busa vm 2006. Tuon Arrow:n putkiston pakkauksessa ei tuollaisia "tiivisteitä" ollut mukana lainkaan, vaan pienimmät osat ovat noi mistä valokuva on.

Ja sitten vielä toinen kysymys:
Videolla tässä kohdassa : https://youtu.be/Ho3UTaqIzV0?t=492
Tuossa se kiertää tohon putkeen vain mutterin jolla se tukkii tuon reiän. Mulla vakioputkesta tuli ulos jokin anturi/sensori tosta rööristä. Mikä se anturi oli mikä sieltä tuli ulos, ja pitääkö se sensori minkä otin ulos sieltä ni napata liittimestä kokonaan irti ja laittaa säilöön? Vai tungetaanko se sensori takas sinne uuteen putkeen?


Kiitos!
 
Pitääkö munkin poistaa busan vakioputken yhteydessä sieltä jokin tiiviste ennenkuin nämä laitetaan siihen suulle?

Luulisin, että ei. Yleensä toi tiiviste kuuluu olla siellä välissä. Periaatteessa se kai pitäisi vaihtaa uuteen, mutta oman kokemuksen perusteella ehjää ei tarvitse vaihtaa. Katso asennusvaiheessa miten toi holkki istuu paikoilleen.
 
Videossa poistettiin vanhat tiivisteet ja laitettiin uudet tilalle. Näin yleensä toimii pedantti kaveri joka uusii kaikki osat mitä korjausmanuaali käskee. Käytännön kaveri katsoo onko tiivisteet silmämääräisesti ehjät ja onko havaittavia vuotoja, jos ei ole niin kasataan vanhoilla tiivisteillä.

Sensori putkessa on lambda anturi ja se pitää laittaa takaisin, ellei sulla ole ole ECU:n säätöjen yhteydessä poistettu lambdaa kokonaan pois käytöstä. Epäilen ettei ole koska silloin yleensä poistetaan lambda ja tulpataan reikä. Eli, laita lambda putkeen jos se on siellä ennestäänkin ollut.
 
Sensori putkessa on lambda anturi ja se pitää laittaa takaisin, ellei sulla ole ole ECU:n säätöjen yhteydessä poistettu lambdaa kokonaan pois käytöstä. Epäilen ettei ole koska silloin yleensä poistetaan lambda ja tulpataan reikä. Eli, laita lambda putkeen jos se on siellä ennestäänkin ollut.

Lambdaa asentaessa sitä kannattaa kiertää vastapäivään ennen kuin laittaa kierteelle. Jää vähemmän kierteelle se johto, ellei avaa liittimestä. Myös kierteelle olisi hyvä laittaa jotain esim keraamista- tai kuparitahnaa ettei leikkaa kiinni.
 
Pitäisi busaan huomenna vaihtaa putkisto.

Pisti silmään yhdestä putkenvaihtovideosta että se kaveri poisti joka putkesta moottorin päästä sellaisen teräskudos tiivisteen ennenkuin asensi uuden putken.

Tässä tämä kyseinen videon kohta jossa kaveri irrottaa ne:
https://youtu.be/Ho3UTaqIzV0?t=350

Pitääkö munkin poistaa busan vakioputken yhteydessä sieltä jokin tiiviste ennenkuin nämä laitetaan siihen suulle?
20210327-225001.jpg


Kyseessä siis Gen1 busa vm 2006. Tuon Arrow:n putkiston pakkauksessa ei tuollaisia "tiivisteitä" ollut mukana lainkaan, vaan pienimmät osat ovat noi mistä valokuva on.

Ja sitten vielä toinen kysymys:
Videolla tässä kohdassa : https://youtu.be/Ho3UTaqIzV0?t=492
Tuossa se kiertää tohon putkeen vain mutterin jolla se tukkii tuon reiän. Mulla vakioputkesta tuli ulos jokin anturi/sensori tosta rööristä. Mikä se anturi oli mikä sieltä tuli ulos, ja pitääkö se sensori minkä otin ulos sieltä ni napata liittimestä kokonaan irti ja laittaa säilöön? Vai tungetaanko se sensori takas sinne uuteen putkeen?


Kiitos!

Jos kaivat vanhan tiivisteen pois(eli jos vuotanut) niin sitten tarvisee laittaa uusi
ja siihen kantta laittaa busan org tiivisteet,
joku juttu niissä on tarvike tiivisteisiin erona kestävät paremmin tiiviinä
(monet kerrat laittanut turbo pyörään tarvike tiivisteet ja
hetken päästä vuotaa säksättä
mutta org tiivisteitä voinnut käytää montakin sarjan irrotus kertaa ilman vuotoa)


Lambda tietenkin paikaleen uutenkin putkeen
(ja kierteesen tosiaan jotain keraami tahnaa mutta varovasti että sitä ei joudu siihen anturi kärsään)
hyvä olisi jos olisi vielä toinekin labdan reikä säätämisen aikaista laajakaista lambdaa varten
 
Lambda tietenkin paikaleen uutenkin putkeen
(ja kierteesen tosiaan jotain keraami tahnaa mutta varovasti että sitä ei joudu siihen anturi kärsään)
hyvä olisi jos olisi vielä toinekin labdan reikä säätämisen aikaista laajakaista lambdaa varten[/QUOTE]

Ei tartte toiselle lambaadalle säädön ajaksi jättää paikkaa , mopo säädetään oma lambda irrotettuna ja paikalla on säätäjän oma laajakaista lambda.
 
Lambda tietenkin paikaleen uutenkin putkeen
(ja kierteesen tosiaan jotain keraami tahnaa mutta varovasti että sitä ei joudu siihen anturi kärsään)
hyvä olisi jos olisi vielä toinekin labdan reikä säätämisen aikaista laajakaista lambdaa varten

Ei tartte toiselle lambaadalle säädön ajaksi jättää paikkaa , mopo säädetään oma lambda irrotettuna ja paikalla on säätäjän oma laajakaista lambda.[/QUOTE]

Niin ei tarvitse olla mutta hyvä olisi olla
niin ei tarvitse kaivella edes takaisin
 
Jengi laittelee ilahduttavasti dynokäppyröitä, mistä tulikin mieleen kysymys.

Olikos se niin, että ihan kaikilla rullilla ei onnistu häviöiden mittaaminen, joten takarengasteho on ainoa mitattavissa oleva asia.

Semmoinen muistikuva on, että olisi joskus nähnyt laskennallisia konetehoja, ja niiden kohdalla vähän kulmat kurtistuvat, jos laskenta perustuu valistuneeseen arvaukseen häviöstä.

Tuo konetehon mittaaminen häviöillähän on varmin tapa saada vertailukelpoisia tuloksia.
 
Mielenkiintoinen aihe.

Ei kait sellaista takapyörän pyörittämää dynorullaa olekaan, joka pystyy mittaamaan todellisen konetehon. Aina siinä pitänee käyttää laskennallista arviota, jos kampiakselin pää ei ole dynossa kiinni. Ja sitten tulee vielä se ongelma minkä standardin (SAE, DIN, JIS yms) mukaan teho ilmoitetaan. Aika usein harvinaisen sekavaa tämä dynokäppyröinti ja siihen liittyvä keskustelu ja ns. vääntöeinarointi 😀

Periaatteessahan yhden pyörän dynotulokset kelpaa vain vertailuun siitä miten koneelle tehdyt muutokset vaikuttavat koneen tehoon ja luonteeseen, JOS nämä mittaukset on tehty samoissa olosuhteissa (ilman lämpötila, ilman kosteus, ilman paine yms. tekijät huomioiden) samalla dynolla ja sen samoilla säädöillä. Polttoaineissakin eroja, jotka vaikuttavat tehoon, onko 95E10, 98E5, V-Power. vai joku Akumiitti. Näistäkään ei tiedä muuta, kuin alkoholin sallitun max. pitoisuuden, ei sitä paljonko sitä sattuu tankissa olevassa satsissa olemaan

Mp-valmistajat voisivat ilmoitella takapyörätehoina pyörien tehot niin kotivirittäjän elämä olisi helpompaa 😀
 
Vedon lopussa kytkin pohjaan ja voimansiirron häviöt saa mitattua-> koneteho
 
Vedon lopussa kytkin pohjaan ja voimansiirron häviöt saa mitattua-> koneteho

Öö, miten kytkin pohjassa voisi tehdä edes valistunutta arvausta häviöistä, kun kytkinpaketin ”laahaus” riippuu ihan täysin pyörästä, kytkinpaketin kuluneisuudesta, vaijerin säädöstä, kahvan etäisyydestä ja ties vaikka mistä? Lähempänä totuutta voitaisiin olla jos lootan saisi vapaalle, joskaan sekään ei ole koko totuus, kun hammasratashäviö riippuu kuormituksesta.
 
Sen lambdan voi jättää kokonaan laittamattakin uuteen putkistoon, ottaa liittimestä irti vain ja pistää samaan rojukasaan kuin vakioputken. Ei syty häiriövaloja. Säädettäväksi kumminkin oli tarkoitus mennä ja uudessa putkistossa ei ole katalysaattoria?
 
Sen lambdan voi jättää kokonaan laittamattakin uuteen putkistoon, ottaa liittimestä irti vain ja pistää samaan rojukasaan kuin vakioputken. Ei syty häiriövaloja. Säädettäväksi kumminkin oli tarkoitus mennä ja uudessa putkistossa ei ole katalysaattoria?

Vittaniemi sanoi minulle, että lambda kannattaa jättää putkeen, jos sille vaan on paikka siellä. Tasakaasulla ajellessa menee silloin vähemmän bensaa, kun lamdan takaisinkytkentä säätää. Jos sillä nyt sitten on mitään merkitystä. Isosta asiasta ei lie kyse.
 
Back
Ylös