Käytät vanhentunutta selainta. Se ei välttämättä näytä tätä tai muita verkkosivustoja oikein. Sinun pitäisi päivittää tai käyttää vaihtoehtoista selainta.
3) Hienosti ylettää, ei ole mitään allekirjoituksen mopoistakaan koskaan madallettu. RR oli sentin korkeampi ja penkki leveämpi, sekin meni ihan standardina.
1. Suzuki GSX-F 750, vanha matkalehmä jolla elopainoa 240 kg.
2. 160 cm, persjalkaista mallia.
3. Mitään madalluksia ei ole tehty, ja varpaat yltää maahan, melkein päkiätkin. Pitää vähäsen miettiä miten parkkeeraa tai pysähtyy valoihin jos tiessä on pahat urat. Pakittelu hoituu parhaiten taluttamalla, ajokenkien vahvistuksen ansiosta tosin tasaisessa paikassa voi potkia vauhtia kyydissä istuenkin. Silti omasta mielestäni tähän asti pärjännyt ihan mallikkaasti.
Exä Yamahan XT 350 olikin sitten vielä astetta rajumpi tapaus, siinä ylsi ukkovarpaat maahan. Niinkin pärjättiin, mutta näytti kuulemma hurjalta.
1. KTM 690 SM
2. 178 cm
3. Crossisaappaat saa kärjiltään maahan. Jos alusta on yhtään tiukemmalla, saa vaan toisen kengänkärjen maahan. Yleensä tulee pidettyä mopoa hieman kallellaan --> tukevasti toinen jalka maahan.
1. Suzuki DL 1000, V-Strom
2. 191 cm
3. Korotin ajoasentoa 2,5 cm pyörän jousitusta säätämällä, nyt älyttömän jees! Vieläkin jalat ylttää maahan ja ajettavudesta tuli myös jees, kun persus jäykistyi. Tekisi mieli korottaa penkkiä myös, jotta polvikulma oikenisi...
1) BMW R 1150 GSA, satulan korkeus jotain 90.
2) 190
3) jalat toki ulottuu maahan, mutta jalan viskaaminen takalaukun yli vaatii jo keskittymistä. Tuuletin tänään alakertaa moottoritiellä ja hämmästyksekseni huomasin, että seisaaltaanajo >150 km/h on ihan virkistävää ja hauskaa.