Siinäpä on muutenkin puolensa, että pääsee ikiomalla pyörällä reissuun:
- tiedät varmasti, minkä kuntoinen, ja miten huollettu kampe on kyseessä
- siinä on valmiiksi juuri ne matkavarusteet, sivulaukut, pleksit, tarvikesatulat ja navitelineet, jotka olet itse käytössä hyviksi havainnut
- kun pyörä on omissa nimissäsi, ja sen asiapaperit ovat muuten kunnossa, saat ylittää sillä valtioiden rajoja ihan kuten itseäsi huvittaa. Riippuu kyllä suuresti maailmankolkasta, jossa ajelu tapahtuu, mutta sellaisiakin kolkkia löytyy, missä ei vuokralaite kovin helpolla mene rajalta yli, vaikka olisikin vuokraajalta valtakirja tähän. Jos tullimies vain yksinkertaisesti päättää alkaa pudistelemaan päätään, ja yhteinen kielitaitonne on tasoa "yes" / "no", siinä kohti voi olla vähän savottaa tiedossa.
Reissun pituus tietenkin ratkaisee paljon. Tuskin esim. Pohjois-Amerikkaan kannattaa 1-2 viikoksi vielä omaansa lähettää, mutta kuukausi tai pari, niin kuvio voikin olla jo ihan toisennäköinen.
Se on just noin.
Jos jenkkireissuun ei ole aikaa kuin pari viikkoa niin sitten vaan vuokramopo alle. Jos aikaa on enemmän, niin ilman muuta oma mopo alle, siinä ei ole edes kahta sanaa.
Kumpaakin olen kokeillut. V 2006 oma mopo ja reissun kokonaiskesto oli 4 viikkoa. Viime vuonna 13 päivää ja alla oli vuokraWingi. Kun oma kulkine on nimenomaan reissumopoksi viritelty, niin kyllähän se vuokraamon vakiovehkeellä matkanteko on hieman yksikätistä - vaikka jonkun verran vaivaakin nähtiin olon tekemiseksi kotoisaksi...Muutettiin Baehr-varusteiset kypärät Wingin audioon sopiviksi, yritettiin virittää PMR-puhelimet toimimaan (ei onnistunut) ja tuotiin omat juomapullotelineet mutta siltikin maisemia edellisen vuokraajan naarmuttaman pleksin läpi...
Kaikesta marinasta huolimatta vielä taas ensi elokuussa vuokraWingin selkään ja eikun Amerikkaa taas koluamaan...
Mutta vielä tuohon rahtitapojen vertailuun:
En oikein ymmärrä mitä köppästä on vertailla moporahtien yksikköhintoja tyyliin rekalla Italiaan tai lentsikalla Kanadaan?
Eräs niin rekka- kuin lentorahtauksenkin vetonauloista on nopeus. Eli aika on rahaa jne..Laivarahdissa taas on eri aikakäsitys ja sen myötä myös yksikköhintojen pitäsi olla ( ja tavallisesti ovatkin) edullisempia.
Tämän mopojen rekkarahtauksen hinnanmuodostus näyttää selvästi perustuvan nimenomaan siihen, mitä motoristin vaihtoehdot maksavat höystettynä vielä tuolla aika on rahaa-argumentilla. Eli verrataan Finnlinesin Saksan / Puolanreitin hintoihin, lisätään Saksan läpiajokustannukset + kenties yö tai pari matkalla jne. Tai ajetaan Ruotsin tai Baltian läpi ja maksetaan bensoja, yöpymisiä jne.
Vaihtoehtona tälle on se, että pannaan mopo rekkaan, ollaan kotona / töissä ne pari kolme päivää ja lennetään suoraan Italiaan ja päästään ajamaan. Eli näinhän se menee eikä tuossa hinnanmuodostuksessa sinällään ole mitään pahaa, näin markkinatalous toimii.
Mopon lennätystä Atlantin yli ei voi hinnanmuodostuksen osalta täysin verrata tuohon "rekalla Italiaan", koska vaihtoehtoina ei oikein ole muuta kuin tuo laiva. Eli ajamalla ei Atlantin yli pääse. Eli jää vain tuo laiva / lento (ja tietysti pyörän vuokraus), josta jo aiempana.
Siis, miten on mahdollista, että pyörä lentää Atlantin yli edestakaisn moninkertaisen matkan Suomi-Italia -Suomi reittiin verrattuna ja aikaa kuluu itse kuljetustapahtumaan paljon vähemmän?
Ehkäpä se perustuu samaan mystiikkaan, joka selittää lentolippujen hintaeroa Euroopassa ja Atlantin yli lennettäessä...
t. pozo