Pyörän kaataminen

[Tuppi Nurin]

Voi teitä typeryksiä. Siis oikea syy tohon koko kaatohommaan on se, että jos sä ajat mopolla jotain kovaa ja painavaa estettä päin, sun munat osuu tankkiin aika saatanan kipeesti. Jälkikasvua on turha odotella sen jälkeen. Mielummin sitä lippaa vaikka 10 fillaria ku antaa kulkusten muljahtaa tankkia vasten.

On se kumma ku 50 postia on syytä mietitty mut kukaan ei osaa kaivaa sitä yksinkertasta ja selkeetä vastausta (paitsi minä)

Tää viesti on omistettu mulle, munienpelastajalle.

Oon ymmärtäny, et naisiakin on moottoripyörän päällä eivätkä he ole pelkästään matkustajina. Mites heidän kohdallaan toi teoria toimii?

 

[rico]

En keksi kuin yhden tilanteen: Kaada pyörä kumolleen heti jos meinaat lähteä kännissä ajeleen.

Tuo oli kyllä asiaa.

Mutta oikeasti, yleensä tilanne on edessä niin äkkiä, että harvalla riittää kykyä miettiä kaatoa/väistöä/jarrutusta sen enempää, kunhan toimii vaistonvaraisesti.
Täytyisi tulla aika lailla selkäytimestä, että ehtisi tiukassa tilanteessa tsekata, kannattaako kaataa ja sitten vielä tekemään sen..

 

[Matias]

Kuvateksti kirjassa Poika ja prätkä s.52 (Jussi ja Juha Juurikkala, Otava, 1972)

"Kun tosi on edessä, on nopein tapa pysähtyä pyörän kaataminen. Sen on tapahduttava oikein, jotta vältyttäisiin loukkaantumiselta ja oikean tavan voit oppia vain harjoittelemalla. "

Kuvassa kuski kaataa Trumpan ? lumisella tiellä. Samalla sivulla opetetaan, miten kaataminen tulee tehdä.

 

[xjrrrrräyh]

Varmaan toi pitääkin paikkansa lumisella tiellä, jossa sileiden renkaiden kitka lumea vasten on pienempi kuin kyljellään kulkevan ja lunta kauhovan moottoripyörän...

Että siinä taas nähtiin kuinka viisas on autotoimittaja. Siis tämä Juurikkala.

Pari hymyä perrää.

 

[Guest]

Että siinä taas nähtiin kuinka viisas on autotoimittaja. Siis tämä Juurikkala.

Pari hymyä perrää.

Kyllä sille viisaudelle voi ihan nauraa, ei hymyilyyn tarvii tyytyä

 

[Skimi]

-Kyllä se mopo kaatuu itse sit kun on kaatuakseen, ei tartte erikseen harjoitella.
Jarrutus ja väistöliike on mun mielestä ne tärkeimmät ja se että ne on selkäytimessä. Jokainen pyörä on omanlaisensa ja esim. crossilla treenattu ei aina välttämättä päde kyykyn kanssa. Toi mahdollisuus joutua kaatamaan pyörä ja se että ehtii reagoida ja tehdä sen "hallitusti" on mun mielestä niin häviävän pieni - ellet aja radalla - että kannatan enemmän keskittymistä omien varsinaisten ajotaitojen kehittämiseen ja pyörän käytöksen opetteluun.
Kaksi kertaa olen 27 vuoden aikana kaatanut ja kummallakaan kertaa ei ehtinyt kissaa sanoa. Eka kerta risteyksessä sateella uudella asfaltilla paikallaan kun saapas luisti. Toinen kerta keväällä varjopaikassa jäätä mutkassa ja piti hakea tukea pientareelta.
Läheltäpiti-tilanteita en edes jaksa muistaa, mutta veikkaan että niistä on selvitty suurimmaks osaks just ton jarruta/väistä jutun ansiosta. Kop kop kop.....

Mun motto on että mitä enemmän ajat - sitä enemmän opit. Ja vaikka itse joskus tuntuu ettei mitään voi sattua, niin kannattaa muistaa että siellä tiellä on muitakin - ja meitä on moneen junaan..
Se siitä saarnasta, täytyy välillä ruveta taas töihin

 

[Guest]

Sitä vaan ihmettelen,et mitenkäs tota hirven väistämistä voi treenata? Onko se tosiaan niin, et paniikkitilanteessa ne harjoitellut vastaohjaus-väistö-tai kaato-tai mikä tahansa liike tulee automaattisesti selkärangasta? Ajattelin vaan, et radallahan keilat ei tuu yllätyksenä!

 

[Guest]

Joo, tota kaatumista kun harjoittelee niin paljon, että se tulee selkäytimestä niin ehtii loukata itsensä jo pelkissä harjoitteluissa pahemmin kuin mahdollisen tosipaikan tullen

Meikä on meinannut tänä kesänä heittää jo kaksi kertaa lipat kun joku f**king kanalintu on juossut ihan viimetipassa eteen ja olen ajatellut nopealla jarrutuksella välttää törmäyksen. Molemmilla kerroilla jarrutin niin nopeasti, että painopiste ei ehtinyt siirtyä tarpeeksi eteen ennen maksimi jarrutusvoimaa ja tästä seurauksena eturengas lukkoon ja mopo meinaa livetä alta etuvasempaan...

No näissäkin tapauksissa voi kääntää omat mokat sankariteoiksi kun tajusin molemmilla kerroilla lopettaa jarrutuksen heti kun rengas meni lukkoon ja näin ollen välttyi kaatumiselta, tosin jonkunverran täräytti käsille...

 

[Matias]

Sitä vaan ihmettelen,et mitenkäs tota hirven väistämistä voi treenata? Onko se tosiaan niin, et paniikkitilanteessa ne harjoitellut vastaohjaus-väistö-tai kaato-tai mikä tahansa liike tulee automaattisesti selkärangasta? Ajattelin vaan, et radallahan keilat ei tuu yllätyksenä!

Kyllä se tilanne tulee yleensä niin äkkiä eteen, ettei siinä kerkiä vastatoimia suunnitella. Eli väistön on tultava selkärangasta, ja sinne sitä ei saa muuten kuin harjoittelemalla. Harjoitusta on myös oikeiden ajotapojen käyttö normaalissa liikenteessa, esim. etu- ja takajarrun yhtäaikainen käyttö silloinkin kun tarkoitus on vain hiukan hiljentää vauhtia.

 

[Ripley]

silta poikki edessä, kaatamalla säilyy mahdollisuus tarrautua johonkin ja välttää putoaminen esim. 500 m alemmas, pyörä sinne menee kuitenkin.

lentokone yrittää laskeutua matalalla edessä.

kaatio.

Juu, harvassapa ovat kaadon paikat!! Pistetaan silti korvan taakse, jos vaikkapa muistaisi kun tilanne sitten joskus eteen kuitenkin tulee...

 

[peltilelu]

Minä ainakin jarrutan viimeiseen asti ja yritän vielä väistääkin, mutta jos pyörä sitten kuitenkin kaatuu niin se kaatuu sitten vastoin minun toiveita.

 

[Anttoo]

Armeijassa harjoiteltiin kaatoa polkupyörällä, eikä sekään mitään helppoa ja tuskatonta ollut. Mutta varmaan edullisempi vaihtoehto kuin mopoharjoittelut. Ja kun vauhtia tulee lisää, niin silloin on merkitystä myös sillä, missä asennossa iskee maahan ja liukuu. Mä tässä vasta kaaduin ja kierähdin pari kertaa ja niin vain solisluun nivelsiteet meni. Olisi kait pitänyt levittää kädet ja jalat X:n malliin niinkuin noi kilpa-ajajat näyttää pääsääntöisesti tekevän, ja niinpä ne vaan yrittää kaatumisen jälkeen päästä taas radalle. Mä taas töin tuskin pääsin päivystykseen... En tosiaan edes aio harjoitella kaatumista enkä yritä käyttää sitä keinovalikoimassani.

 

[jaket]

" Olisi kait pitänyt levittää kädet ja jalat X:n malliin niinkuin noi kilpa-ajajat näyttää pääsääntöisesti tekevän,"

ne yrittää juuri estää pyörimistä, jos lähtee pyörimään jostain +100km/h:ssa liu-usta, niin pyörii aika monta kertaa ennenkuin pysähtyy.

 

[matkailija]

Minä nyt en tästä asiasta mitään tiedä, kun en ole mikään ratakuski. Sen voi kuitenkin ihan rehellisesti todeta, että omat 'läheltä piti' -tilanteet ovat kyllä tulleet niin äkkiä ettei niissä ole ehtinyt ajattelemaan mitään tai ainakaan vaihtoehtoja punnitsemaan.

Tämä kesänä on kaksi kertaa jarruteltu kunnolla. Ensin tuli hirvi vastaan ja toisella kerralla pappa veti mutkatiellä valotonta ja heijastimetonta heinäkuormaa 50-luvun Fergusonilla. Molemmat siis yöllä ja toinen vielä tihkusateessa. Noissa tilanteissa jarrutettiin mikä kyettiin ja samalla selkäytimestä tuli se, että yritin pitää katseen vapaalla tien osalla - siis poissa 'maalista'. Ohi mentiin ja pystyssä pysyttiin joko taidolla tai tuurilla. Kummassakaan paikassa minulla ei olisi ollut aikaa miettiä vaihtoehtoja tyyliin: "olisiko nyt parasta kaataa pyörä vai yrittää vielä väistää vai jarrutanko ensin sitten analysoin tilannetta uudestaan". Se hirven perkele vaan yht'äkkiä seiso siinä keskellä kaistaa kymmenen metrin päässä. Se ei mun havaintojeni mukaan tullut mistään enkä muuten nähnyt sen minnekään menevänkään. Jarruttamisen ja väistämisen jälkeen se oli vaan kadonnut.

Muilla voi olla nopeammat hoksottimet, mutta minä ainakin yritän pitää pyörän pystyssä ja ohjata sitä johonkin suuntaan - se taitaa olla reaktio mikä selkäytimestä tulee.

 

[Korppi]

Sitä vaan ihmettelen,et mitenkäs tota hirven väistämistä voi treenata? Onko se tosiaan niin, et paniikkitilanteessa ne harjoitellut vastaohjaus-väistö-tai kaato-tai mikä tahansa liike tulee automaattisesti selkärangasta? Ajattelin vaan, et radallahan keilat ei tuu yllätyksenä!

Itse kun olen ollut pyörällä eläinonnettomuudessa, tuohon on tasan yksi vastaus: Ei mitenkään. Sitten kun kohdalle napsahtaa, sen ehtii juuri tajuta ja sitten mennään. Mitä sitten käy on kiinni tuurista. Minulla oli hyvä sellainen.

 

[peksu]

Mä en kyllä pidä pyörän kaatamista hyvänä vaihtoehtona monessakaan tilanteessa, koska silloin etenemisestä häviää hallittavuus, se pienikin joka voi vielä pyörän päällä ollessa olla, toki sellaisia viimehetken lipautuksen voisi..
Edesmennyt ystäväni teki sellaisen pyörän kaatamisen, melkoisessa ylinopeudessa kun näki risteyksestä tulleen auton joutuneen pysähtymään ajokaistalle risteykseen, jossa olisi saattanut pystyä väistämäänkin, pyörän ollessa pystyssä, koska oli kaksi kaistaa samaan suuntaan, kaadon seurauksena pyörä meni vauhdikkaasti auton ohi ja kuljettaja auton kylkeen huonoin seurauksin..

 

[Guest]

Naisia kaadetaan. Pyörä pidetään pystyssä niin kauan kuin mahdollista.  

Minä kaadoin molemmat samalla kertaa. Jos näin en olisi tehnyt, olisi vaihtoehtona ollut lento matalan betonikaiteen yli vilkasliikenteiselle kehätielle, pudotusta n. 15m. Nainen jäi henkiin, kuten (monien mielestä valitettavasti) allekirjoittanutkin. Eli kyllä se joskus kannattaa.