• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Ratapyörän "virittäminen"?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja sumppu
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Honda talkissa on pohdittu ajamattoman ylivuotisen CBR1000RR:n tuomista jenkeistä. Kilvettömälle arvioitu hinnaksi tänne tuotuna n. 6500 €.
Hyvä vaihtoehto tuokin, ellei merkki ole väärä tai ei missään nimessä 1000 kuutioista.
Ihan mielenkiinnosta niin onko tuohon hintaa sisällytetty mitä kaikkia kuluja? Rahdit? Tullit? Mahdollinen ALV (en tiedä kuuluuko edes olla)?

Kuulostaa meinaan tollasenaan aika kohtuulliselta summalta.

Niin kyseessä on siis tuo mun tekemä arvio hinnasta. Sisältää arviot rahdista, tullimaksuista ja alvista.

Eivät ole jenkkilän pojat vielä mitään vastanneet.


-Lauri
 
Eivät ole jenkkilän pojat vielä mitään vastanneet.


-Lauri

Noinniinku vinkkinä, jonkun verran tullut työasioitua sekä yksityiselämän puolella jenkeistä ostettua. Työasioissa faksikin on useimmiten mailia tehokkaampi kommunikointitapa.

Postimyyntishopit toki hoitaa hyvin tuon maililiikenteen ja kyselyn.

Soitto on paras tapa hoitaa asioita sinne, sillä saa kiinnostuksen heräämään ja mailit kulkemaan. Kokeile ellet muuten saa vastausta.
 
Tervehdys

Pari lisäpointtia alkuperäiseen kysymykseen, ennenkuin tarjotaan lisää hiilaria ja kaasukeulaa tms. kamaa ensimmäisessä ratapyörän rakennusaallossa
smile_org.gif


Eli satsausta omaan ja kanssakurvailijoiden turvallisuuteen sekä ratapäivien sujuvuuden takaamiseen seuraavin konstein:

Varmistuksia öljyproppuun ja suotimeen. Teräslankavarmistus öljuproppuun porattuun reikään ja täyttökorkkiin ja vaikkapa runkoon ankkuroitu klemmari pitämään öljysuodatin paikoillaan kaikissa olosuhteissa.

Glykolin sijasta vähemmin liukasta kampetta veden seuraksi jäähdytysjärjestelmään.

Ilmanpaineita pitää seurata alinomaan, joten kulmaventtiilit kiinni vanteisiin, samalla saa metallihattujen takia täyden varmuuden ilmatiiviydestä.

Sormisuoja takarattaan eteen ei ole koskaan liioittelua, vaikkei kisaisikaan.

Jos vanteita vaihtelee, voisi lukituslankojen käyttö jarrusatuloiden kiinnitysruuveisskin olla paikoillaan, jotta tulisi aina kierrettyä ruuvit kiinni, siitähän nuo langat ovat aina varma merkki ja hauskaa puuhattavaa varikolla. Reiät pitää porailla pultteihin, jos kohdalle osuu laadukas pikkupora ja tolppakone. Varikolla homma astetta vaikeampi sitten.

Jos langoitus maistuu, voi reikiä ja lankoja laitella akseleiden muttereihin muihinkin tärinästä mahdollisesti aukeaviin namiskuukkeleihin.

Muutoinhan tuossa yllä on paljon tarpeellista. Tuota jarrujen laahaamista ja jousilevyjen poistoa ja varsinkaan niiden yhteyttä en Parjiksen viestissä täysin hiffaa. Männän paineen palan takaa poistaa kyllä aivan muu verme, kuin jousilevy, mutta jos lie kutosessa sitten noin.

Hanski
 
Tuota jarrujen laahaamista ja jousilevyjen poistoa ja varsinkaan niiden yhteyttä en Parjiksen viestissä täysin hiffaa. Männän paineen palan takaa poistaa kyllä aivan muu verme, kuin jousilevy, mutta jos lie kutosessa sitten noin.

Hanski
Öö jos pitäis veikata niin syy lienee se että, vaikka männät palauttavat kiltisti, niin takertava jousilevy voi pitää palan "itsetehostuvaa" reunaa levyssä kevyesti kiinni.

Jos pala sattuu olemaan luokkaa "HH" niin kosketus ja hyvä kitkakerroin voi aiheuttaa sen että levy imee palaa itseensä sen verran että se ainankin pitää ärsyttävää ääntä - ja turhaa lämmönkehitystä yllä.
 
Mikähän mahtaa olla "vähemmän liukas aine" syyläriin glykolin tilalta, mitä kannattaisi laittaa? Ja mistä saa?
 
Jos pikakaasun haluaa vaihtaa niin _ehdottomasti_ sellaiseen mikä toimii kahdella vaijerilla. Silloin saa pakotettua kaasun pois päältä, vaikka vetopuolen vaijeri jumiutuisikin tai katkeaisi kokonaan ja jäisi jonnekin jumiin jne.
Onkos tuo palautusvaijerin kestävyys sitten varmistettu jotenkin ettei just se mene poikki. Miten? Vai onko se paksumpi?
 
Jos pikakaasun haluaa vaihtaa niin _ehdottomasti_ sellaiseen mikä toimii kahdella vaijerilla. Silloin saa pakotettua kaasun pois päältä, vaikka vetopuolen vaijeri jumiutuisikin tai katkeaisi kokonaan ja jäisi jonnekin jumiin jne.
Onkos tuo palautusvaijerin kestävyys sitten varmistettu jotenkin ettei just se mene poikki. Miten? Vai onko se paksumpi?
No en tiedä yhtään tapausta, tosin en tiedä paljoa muutakaan, missä olisi palautusvaijeri mennyt poikki, koska noi vaijerit säädetään siten että se rasitus on siellä vetopuolella, ei palautuspuolella. Ts. se palautuspuolen vaijeri normaalisti vain liikkuu siellä mukana, ilman sen kovempaa rasitusta. Vetopuolen vaijerilla kuitenkin se kovin rasitus on.

Ja jos se vetopuoli menee poikki niin eihän se palautuspuolen tartte toimia kuin kerran enemmän kuin vetopuolen niin se on silloin hoitanut tehtävänsä, noin niin kuin karrikoidusti.
 
Tuota jarrujen laahaamista ja jousilevyjen poistoa ja varsinkaan niiden yhteyttä en Parjiksen viestissä täysin hiffaa. Männän paineen palan takaa poistaa kyllä aivan muu verme, kuin jousilevy, mutta jos lie kutosessa sitten noin.

Hanski
Hanskilta tulikin sitten ne kommentit, mitkä mä pidin vähän niinkuin itsestäänselvyytenä.

Se mitä tuolla juosien poistolla hain on se että ne jouset pitää palat, liki tilanteessa kuin tilanteessa, hiukan kiinni levyssä ja palat laahaa yllättävän paljon. Siitä sitten kehkeytyy lämpöä aika rutkasti ja rata-ajossa sitä syntyy muutoinkin, joten ei ole ehkä se paras asia jarruille. Niiden toiminta kun pitäisi varmistaa kuitenkin sinne äärimmäiseen tilanteeseenkin.

Ja toisekseen ne jousilevyt tukkii aika paljon sitä satulaa, ilmanvirtauksen kannalta. Eli kun ne poistetaan niin palojen läpi pääsee virtaamaan ajoviimaa enempi ja se pitää paloja viileämpänä. Tuo sitten yhdistettynä siihen ettei sitä laahaavaa voimaa ole paloille koko aikaa niin paljoa niin kokonaisuudessaan jarrut käy viileämpänä sekä sitä kautta nesteet ei kiehu niin herkällä tai palojen ja levyn väliin muodostu kaasupatjaa joka söisi jarrutehot pois.

Eli tarkoitus tuolla siis pitää jarrut viileämpänä ja sitä kautta turvata niiden toimintaa ääritilanteissakin.
 
Tuota jarrujen laahaamista ja jousilevyjen poistoa ja varsinkaan niiden yhteyttä en Parjiksen viestissä täysin hiffaa. Männän paineen palan takaa poistaa kyllä aivan muu verme, kuin jousilevy, mutta jos lie kutosessa sitten noin.

Hanski
Hanskilta tulikin sitten ne kommentit, mitkä mä pidin vähän niinkuin itsestäänselvyytenä.

Se mitä tuolla juosien poistolla hain on se että ne jouset pitää palat, liki tilanteessa kuin tilanteessa, hiukan kiinni levyssä ja palat laahaa yllättävän paljon. Siitä sitten kehkeytyy lämpöä aika rutkasti ja rata-ajossa sitä syntyy muutoinkin, joten ei ole ehkä se paras asia jarruille. Niiden toiminta kun pitäisi varmistaa kuitenkin sinne äärimmäiseen tilanteeseenkin.

Ja toisekseen ne jousilevyt tukkii aika paljon sitä satulaa, ilmanvirtauksen kannalta. Eli kun ne poistetaan niin palojen läpi pääsee virtaamaan ajoviimaa enempi ja se pitää paloja viileämpänä. Tuo sitten yhdistettynä siihen ettei sitä laahaavaa voimaa ole paloille koko aikaa niin paljoa niin kokonaisuudessaan jarrut käy viileämpänä sekä sitä kautta nesteet ei kiehu niin herkällä tai palojen ja levyn väliin muodostu kaasupatjaa joka söisi jarrutehot pois.

Eli tarkoitus tuolla siis pitää jarrut viileämpänä ja sitä kautta turvata niiden toimintaa ääritilanteissakin.
Miksi vakiopyöristä sitten löytyy nämä jouset? Ainut mikä mulla tulee mieleen on, että jarru reagoi nopeammin... ymmärsinkö oikein?
 
Miksi vakiopyöristä sitten löytyy nämä jouset? Ainut mikä mulla tulee mieleen on, että jarru reagoi nopeammin... ymmärsinkö oikein?
Turvallisuuskysymys katuliikenteessä, eli nuo jouset pitää palat lähellä levyä, tilanteessa kuin tilanteessa ja jarrut on heti "saatavilla".

Esim. isomman tank-släpperin jälkeen ensimmäinen painallus jarrusta saattaa olla hiukan tehoton, koska ravistus on siirtänyt palat ja männät kauemmaksi levystä kuin tarve olisi.

Ja kohta joku tuumaa että tuohan on riskitekijä radallakin ja niinhän se on, mutta kun tuon asian pitää mielessään niin osaa siihen varautua. Ainakaan omassa ajossani en ole kertaakaan paloja saanut levystä niin kauaksi woblauksissa ja ravistuksissa että en olisi ensimmäisellä jarrun painalluksella saanut sitä pysähdysvoimaa mitä olen kaivannut.
 
Miksi vakiopyöristä sitten löytyy nämä jouset? Ainut mikä mulla tulee mieleen on, että jarru reagoi nopeammin... ymmärsinkö oikein?
Turvallisuuskysymys katuliikenteessä, eli nuo jouset pitää palat lähellä levyä, tilanteessa kuin tilanteessa ja jarrut on heti "saatavilla".

Esim. isomman tank-släpperin jälkeen ensimmäinen painallus jarrusta saattaa olla hiukan tehoton, koska ravistus on siirtänyt palat ja männät kauemmaksi levystä kuin tarve olisi.

Ja kohta joku tuumaa että tuohan on riskitekijä radallakin ja niinhän se on, mutta kun tuon asian pitää mielessään niin osaa siihen varautua. Ainakaan omassa ajossani en ole kertaakaan paloja saanut levystä niin kauaksi woblauksissa ja ravistuksissa että en olisi ensimmäisellä jarrun painalluksella saanut sitä pysähdysvoimaa mitä olen kaivannut.

Kun asiasta nyt puhutaan, niin kysyn ennen kuin on 178 kanssamotoristia Las Palmasin mukavalla "biitsillä".. Onko nämä R6R kohtaisia juttuja, vai vaikuttaako esim seuraavat tekijät siihen, että kannattaako repiä ne jouset pois:

- Kelluva levy, semikelluva levy, tai ei laisinkaan kelluva (uppoava?) levy?
- Jarrupalan materiaali?
- Jarrupalan muoto (osassa 4 ja osassa 2 palaa / levy)?
- Pyörän merkki ja malli (Jos jotain muuta eroa.. Esim ABS uusimmissa peleissä..)?
- edit. Vielä reikäiset, viilletyt, piparit jne mukaan kysymykseen..

Ja takajarruihin liittyen.. Kuka harrastelijamotoristi on saanut sieltä nesteet kiehumaan rata-ajossa? Kallion Mika tuon taisi tehdä MotoGP:ssä.. Kannattaako niitä silti sieltä takaa lähteä irroittelemaan kun jarrua painaa keskimäärin kerran kuukaudessa?


-Lauri
 
Miksi vakiopyöristä sitten löytyy nämä jouset? Ainut mikä mulla tulee mieleen on, että jarru reagoi nopeammin... ymmärsinkö oikein?
Turvallisuuskysymys katuliikenteessä, eli nuo jouset pitää palat lähellä levyä, tilanteessa kuin tilanteessa ja jarrut on heti "saatavilla".

Esim. isomman tank-släpperin jälkeen ensimmäinen painallus jarrusta saattaa olla hiukan tehoton, koska ravistus on siirtänyt palat ja männät kauemmaksi levystä kuin tarve olisi.

Ja kohta joku tuumaa että tuohan on riskitekijä radallakin ja niinhän se on, mutta kun tuon asian pitää mielessään niin osaa siihen varautua. Ainakaan omassa ajossani en ole kertaakaan paloja saanut levystä niin kauaksi woblauksissa ja ravistuksissa että en olisi ensimmäisellä jarrun painalluksella saanut sitä pysähdysvoimaa mitä olen kaivannut.

Kun asiasta nyt puhutaan, niin kysyn ennen kuin on 178 kanssamotoristia Las Palmasin mukavalla "biitsillä".. Onko nämä R6R kohtaisia juttuja, vai vaikuttaako esim seuraavat tekijät siihen, että kannattaako repiä ne jouset pois:

- Kelluva levy, semikelluva levy, tai ei laisinkaan kelluva (uppoava?) levy?
- Jarrupalan materiaali?
- Jarrupalan muoto (osassa 4 ja osassa 2 palaa / levy)?
- Pyörän merkki ja malli (Jos jotain muuta eroa.. Esim ABS uusimmissa peleissä..)?
- edit. Vielä reikäiset, viilletyt, piparit jne mukaan kysymykseen..

Ja takajarruihin liittyen.. Kuka harrastelijamotoristi on saanut sieltä nesteet kiehumaan rata-ajossa? Kallion Mika tuon taisi tehdä MotoGP:ssä.. Kannattaako niitä silti sieltä takaa lähteä irroittelemaan kun jarrua painaa keskimäärin kerran kuukaudessa?


-Lauri
No aika monesta muustakin moposta olen noita nähnyt pois otettavan. Esim R1 2004 ja siitä ylöspäin.

Tässä topikissa oli puhetta R6R:stä ja siitä kommentoin. Vanhemmista 99 - 02 mallin R6:sta olen myös itseltäni noita jousilevyjä poistanut ja hyvin on pelittänyt.

R6R:ssä on kelluvat levyt, rei'itetyt ja kahdella jarrupalalla / satula. R1:ssä on samanlainen, muistaakseni 07 vuosimalliin asti, 07:ssa sitten nuo kuusimäntäiset satulat ja niissä 4 palaa / satula. Näistäkin siis nähnyt näitä jousilevyjä poistettavan ja yhdestä itse poistanut, eikä kuski vielä ole kaatunut / saanut happipaikkoja sen takia aikaiseksi.

R6R:ssä ei, ainakaan mun tietämyksen mukaan, samanlaisia jousia ole joten sinne tuskin tarttee mitään muutoksia tehdäkään. Ja kuten sanoitkin niin takajarrun käyttö on aika vähäistä, jopa SM:n kärjelläkin, niin miksipä suotta ehjää korjaamaan.

Jokainen tekee niin kuin lystää ja viisaaksi itselleen näkee. Ratapyörän rakentamisessa kun on kuitenkin monta tapaa, mutta päälimmäisenä mielessä kannattaa pitää turvallisuutta. Se että onko jarrujen katoaminen liian lämmön takia riski, jonka kokee pieneksi tai isoksi, saa jokainen itse puntaroida.
 
Mikähän mahtaa olla "vähemmän liukas aine" syyläriin glykolin tilalta, mitä kannattaisi laittaa? Ja mistä saa?
Water Wetter taitaa olla käyttökelpoista myös RR:ssä?
WaterWetteriä on nyt hommattuna ensi kesän rientoja varten, hintaa oli 20€. Hieno homma, kiitoksia vinkeistä!

ps. taitaa meikäläisen R6R:stä lähteä myös kyseiset jouset pois..
Water Wetterin kanssahan jäähdytysnesteen pakkasenkesto taitaa olla tasan sama kuin pelkällä akkuvedellä? Hankaloittaa hieman "sekakäyttöä" (rata+katu) jos pakkasenkesto häipyy kokonaan. Onko tähän vinkkejä, muuta kuin lotrata nesteitä eestaas keväisin ja syksyisin tai lyhentää ajokautta?
 
Mikähän mahtaa olla "vähemmän liukas aine" syyläriin glykolin tilalta, mitä kannattaisi laittaa? Ja mistä saa?
Water Wetter taitaa olla käyttökelpoista myös RR:ssä?
WaterWetteriä on nyt hommattuna ensi kesän rientoja varten, hintaa oli 20€. Hieno homma, kiitoksia vinkeistä!

ps. taitaa meikäläisen R6R:stä lähteä myös kyseiset jouset pois..
Water Wetterin kanssahan jäähdytysnesteen pakkasenkesto taitaa olla tasan sama kuin pelkällä akkuvedellä? Hankaloittaa hieman "sekakäyttöä" (rata+katu) jos pakkasenkesto häipyy kokonaan. Onko tähän vinkkejä, muuta kuin lotrata nesteitä eestaas keväisin ja syksyisin tai lyhentää ajokautta?
Juu, aikalailla nolla on pakkasen kestävyys.

Kannattaa sitten kilpurin kanssa muistaa että jos / kun edellisenä iltana pakkaa mopon autoon valmiiksi aamua varten niin kannattaa olla varma siitä ettei vedä pakkaselle. Viime keväänä kuului yhdestä suunnasta kovia ärräpäitä kun oli yön aikana moposta vedet jäätynyt ja jää oli vääntänyt vesipumpun ropellit kieroon ja meteli oli sen mukaista. Jäi ajot hetkeksi. Onneksi ei ollut niin paljoa pakkasta että olisi jään voima riittänyt halkaisemaan mitään.
 
Mikähän mahtaa olla "vähemmän liukas aine" syyläriin glykolin tilalta, mitä kannattaisi laittaa? Ja mistä saa?
Water Wetter taitaa olla käyttökelpoista myös RR:ssä?
WaterWetteriä on nyt hommattuna ensi kesän rientoja varten, hintaa oli 20€. Hieno homma, kiitoksia vinkeistä!

ps. taitaa meikäläisen R6R:stä lähteä myös kyseiset jouset pois..
Water Wetterin kanssahan jäähdytysnesteen pakkasenkesto taitaa olla tasan sama kuin pelkällä akkuvedellä? Hankaloittaa hieman "sekakäyttöä" (rata+katu) jos pakkasenkesto häipyy kokonaan. Onko tähän vinkkejä, muuta kuin lotrata nesteitä eestaas keväisin ja syksyisin tai lyhentää ajokautta?
Juu, aikalailla nolla on pakkasen kestävyys.

Kannattaa sitten kilpurin kanssa muistaa että jos / kun edellisenä iltana pakkaa mopon autoon valmiiksi aamua varten niin kannattaa olla varma siitä ettei vedä pakkaselle. Viime keväänä kuului yhdestä suunnasta kovia ärräpäitä kun oli yön aikana moposta vedet jäätynyt ja jää oli vääntänyt vesipumpun ropellit kieroon ja meteli oli sen mukaista. Jäi ajot hetkeksi. Onneksi ei ollut niin paljoa pakkasta että olisi jään voima riittänyt halkaisemaan mitään.
Entä EngineIce, duell:n kuvaston mukaan valmistettu propyleeni glykolista ja ionisuodatetusta vedestä, jäätymispiste -32. Muistelisin jostain lukeneeni, että suositeltiin myös ratakäyttöön toisin kuin etyleeni glykolia, kokemuksia? Vai liukastaako samoin radan pinnan?
 
[No aika monesta muustakin moposta olen noita nähnyt pois otettavan. Esim R1 2004 ja siitä ylöspäin.

Tässä topikissa oli puhetta R6R:stä ja siitä kommentoin. Vanhemmista 99 - 02 mallin R6:sta olen myös itseltäni noita jousilevyjä poistanut ja hyvin on pelittänyt.

No heittäisin jotta kikka toimii  ainankin Yamahoissa joissa on Sumitomon nelimäntäiset monoblock puristimet, eli Acesta aina '07 Rytköseen asti jolloin tuli tosiaan ne kuusimäntäiset radiaaliveijot.

Muistelisin jotta vanhemmissa puristimissa ei tuommoisia tainnut edes ollakkaan.
Johtuisko (ainankin kuvitteellinen) tarve siitä että työ- ja pääsylinterien pinta-alojen suhde on mennyt sen verran suureksi että palat ei paljoa liiku yhdellä pumppauksella.

Sen lisäksi palat vaikuttavat, minulla ei ilmennyt juurikaan mitään laahaukseen viittaavaakaan SBS dual carboneilla, mutta EBC sinttereihin siirryttyäni ilmiö alkoi vaikka satulat tuli puhdistettua ja herkkyys (mäntien palautuminen) tuli yksi kerrallaan, silmä kovana tarkastettua.

En keksi mitään muuta syytä kuin että pitävämpi pala "imee" itsensä levyyn, ensinnä kosketusta ottavasta reunasta, vaikka alustava kosketus olisi melko heikkokin.

Ilman jousilevyä vapaana rallattavan palan taas jarrulevy syljeksii pois luotaan.
 
Back
Ylös