Renkaan kuluminen

[make72]

Itselläni on k6 1000 kiksu samanlaisiksi noi renkaat menee itselläkin tosin motoparkin radalla, Apparasta ei ole kokemuksia, renkaat alla on Metzelerin racetecit k2

 

[av1000RR]

Kertokaapa viisaammat mistä johtuu takarenkaan raju kuluminen Ahvenistolla..
Rengas on Dunlop Sportmax GP 209 soft, kuumapaineet 2,5 bar.
Kuluminen on samanlaista kahdessa eri pyörässä, R6R:ssä ja CBR 1000RR:ssä. Eri kuskit, samat paineet, kierrosajat suurinpiirtein samat. Ja repii nimenomaan oikean puolen renkaasta, vasen pysyy hyvänä ja kuluu oikein
R6R:llä on käyty radalla kaksi kertaa, ja CBR:llä kerran kahdessa edellisessä MP-tuen järjestämissä tapahtumissa.
[/img]

Onko rengaslämppärit käytössä?
Niin kuin Parjan edellä totesi ovat rengaspaineet kuumana liian korkeat. Mitä enemmän painetta - sitä vähemmän renkaan runko joustaa. Paineet ensin kohdalleen sitten jousitusta säätämään. Ja Apparan nopea oikea syö rengasta.

Ei ole rengaslämppäreitä. Ei niitä harrastuksen tällä tasolla tarvita, ekaa kauttahan tässä pyörällä ajellaan..

Täytyy ne paineet kattoo kohdalleen seuraavalla kerralla, alustaa vähän jo löysäilinkin mut radallahan sen sitten näkee miten käy.

 

[johtaja]

On kyllä tosi rauhalliset renkaat ajella, eikä tossa CBR:ssä ole ilmenny mitään muuta ongelmia kun toi kuluminen.
R6R kyllä alko voblaamaan avauksissa, mutta se on saatu suurinpiirtein hallintaan säädöillä. Molemmilla se rengas on kyllä kokoa 190/60, ei välttämättä paras mahdollinen R6R:ään. Vai mitä olette mieltä?

Tuossa kuviokumissa on matalampi profiili kuin slicksissä. Varmaan vähän rauhallisempi. Slicksi kärsii röykyistä.

Siitä perästä on kuvien perusteella paha sanoa onko vaimennus liian kovalla vai löysällä, mutta jostain syystä renkaasi tekee alustan töitä ja kuluu. Muista, että jos löysäys ei auttanut, niin pyydä jotakuta testaamaan sitä. Jos se on enemmän rataa kiertäneen mielestä löysä, niin kiristä sitä reippaasti. Se voi olla nyt liian löysällä, ja perä ui niin syvällä että se hakkaa melkein pohjaan, ja vaimennuksen kulmakerroin on ihan jotain muuta kuin normaalilla toiminta-alueella. Eron huomaa testatessa aika selvästi, mutta kuvista on paha sanoa.

Jos esijännitys on löysimmällä, tämä voi olla syy ongelmiin. Esijännityksen löysääminenhän siirtää joustokohtaa alemmas, eli voi pudottaa takaiskarin epälineaariselle alueelle. Se ei suinkaan tee perästä pehmeämpää, usein päinvastoin. Jos kuorma kasvaa, esijännitystä usein lisätään alustan saamiseksi oikealle toiminta-alueelle, eli riittävän herkäksi.

R6:ssa on aika lineaarinen jousto, joten liian pienen esijännityksen ei pitäisi olla ongelma. R6 vaan ei käänny mihinkään. Mutta Hondassa, kuten Kawan 10R:ssäkin väärällä esijännityksellä voi helposti tuhota jousituksen toiminnan.

 

[kwaak636]

Kertokaapa viisaammat mistä johtuu takarenkaan raju kuluminen Ahvenistolla..
Rengas on Dunlop Sportmax GP 209 soft, kuumapaineet 2,5 bar.
Kuluminen on samanlaista kahdessa eri pyörässä, R6R:ssä ja CBR 1000RR:ssä. Eri kuskit, samat paineet, kierrosajat suurinpiirtein samat. Ja repii nimenomaan oikean puolen renkaasta, vasen pysyy hyvänä ja kuluu oikein
R6R:llä on käyty radalla kaksi kertaa, ja CBR:llä kerran kahdessa edellisessä MP-tuen järjestämissä tapahtumissa.
[/img]

Onko rengaslämppärit käytössä?
Niin kuin Parjan edellä totesi ovat rengaspaineet kuumana liian korkeat. Mitä enemmän painetta - sitä vähemmän renkaan runko joustaa. Paineet ensin kohdalleen sitten jousitusta säätämään. Ja Apparan nopea oikea syö rengasta.

Ei ole rengaslämppäreitä. Ei niitä harrastuksen tällä tasolla tarvita, ekaa kauttahan tässä pyörällä ajellaan..

Täytyy ne paineet kattoo kohdalleen seuraavalla kerralla, alustaa vähän jo löysäilinkin mut radallahan sen sitten näkee miten käy.

Ilman lämppäreitä soft-rengas "kylmärepeilee" kulutuspinnastaan helpommin. Ilman lämppäreitä ja liian korkeilla rengaspaineilla syntyy pari ongelmaa, jotka sekoittavat myös alustansäätöä.
Kun esim. Apparalla renkaita lämmittää ajamalla ja vauhtia pikkuhiljaa kiristämällä 3-4kierrosta renkaasta lämpenee pinta ok. lämpötilaan, mutta itse renkaan runko ei vielä ole tarpeeksi lämmin. Tällöin renkaan rungon jousto-ominaisuudet eivät vielä ole oikealla tasolla vaikka pito jo saattaakin olla hyvällä tasolla. Liian korkea rengaspaine vain korostaa tapahtumaa.
Rengaslämppärin pointti on se, että renkaan pitopinta ja runko ja ilma renkaan sisällä ovat lämpimät.
Vielä kun mittaa rengaspaineet lämpimänä lämppäreiden oltua noin tunnin lämmittämässä renkaita sulkee pois ulkolämpötilan (rengaspaine kylmänä) mahdolliset muutokset rengaspaineisiin.

.

 

[parjan_fin]

R6:ssa on aika lineaarinen jousto, joten liian pienen esijännityksen ei pitäisi olla ongelma. R6 vaan ei käänny mihinkään. Mutta Hondassa, kuten Kawan 10R:ssäkin väärällä esijännityksellä voi helposti tuhota jousituksen toiminnan.

Miten niin ei käänny mihinkään? Ainoastaan silloin kääntyvyysongelmia voi ilmetä JOS takapää on liian löysä keulaan nähden, mutta sitä ongelmaa ei R6R:ssä vakiojousilla pääse tulemaan... ellei kuski paina hyvän matkaa toistasataa kiloa.

Itse yllätyin kovasti kun näin Öhlinsin tekemät testit eri 600 cc ja 1000 cc laitteiden takapään jouston lineaarisuudesta ja kyseessä oli nimenomaan 2006 mallit. Yamahalla on oikeasti lineaarinen linkuston toiminta koko joustomatkalla, kun taas esim. Honda ja Kawa menee kovasti progressiiviseksi loppua kohden. Isoja eroja niistä löytyi.

 

[parjan_fin]

Vielä kun mittaa rengaspaineet lämpimänä lämppäreiden oltua noin tunnin lämmittämässä renkaita sulkee pois ulkolämpötilan (rengaspaine kylmänä) mahdolliset muutokset rengaspaineisiin.

.

Jos tarkoitat tuolla että esim. tunnin (tai vaikka kahden) lämmityksen jälkeen ei renkaat enää lämpene ja paine renkaan sisällä muutu niin olet hiukan metsässä.

Siellä tapahtuu etusessa n. 0.1 - 0.2 bar painemuutoksia ja takasessa jopa 0.3 - 0.4 bar muutoksia. Omakohtaiset kokemukset kertoo näin. Lämppäreissä on 82 asteen termari ja renkaita olen lämmittänyt tunnin luokkaa. Bridgestone tosin käy n. 20 astetta (100 asteen huitteilla) lämpimämpänä kuin esim. Pirellin SC.

Paras tapa siis seurata lämminpaineita eri keleillä on että mittaa ensiksi kylmäpaineet, lämmittää renkaita joka kerta saman aikaa, mitata paineet uudelleen, merkata ne ylös, käydä ajamassa, mitata paineet uudelleen ja merkata ylös. Ja merkkaa myös lappuihin ylös vallitseva lämpötila ja jos saa niin radan lämpötila, silloin ollaan kokolailla liki tuloksien kanssa. Sitten tuollaista taulukkoa kun pitää mukana ja sen mukaan laittaa esim. kylmäpaineet kohdalleen niin ei pitäisi kovin kauaksi heittää.

 

[kwaak636]

Vielä kun mittaa rengaspaineet lämpimänä lämppäreiden oltua noin tunnin lämmittämässä renkaita sulkee pois ulkolämpötilan (rengaspaine kylmänä) mahdolliset muutokset rengaspaineisiin.

.

Jos tarkoitat tuolla että esim. tunnin (tai vaikka kahden) lämmityksen jälkeen ei renkaat enää lämpene ja paine renkaan sisällä muutu niin olet hiukan metsässä.

Siellä tapahtuu etusessa n. 0.1 - 0.2 bar painemuutoksia ja takasessa jopa 0.3 - 0.4 bar muutoksia. Omakohtaiset kokemukset kertoo näin. Lämppäreissä on 82 asteen termari ja renkaita olen lämmittänyt tunnin luokkaa. Bridgestone tosin käy n. 20 astetta (100 asteen huitteilla) lämpimämpänä kuin esim. Pirellin SC.

Paras tapa siis seurata lämminpaineita eri keleillä on että mittaa ensiksi kylmäpaineet, lämmittää renkaita joka kerta saman aikaa, mitata paineet uudelleen, merkata ne ylös, käydä ajamassa, mitata paineet uudelleen ja merkata ylös. Ja merkkaa myös lappuihin ylös vallitseva lämpötila ja jos saa niin radan lämpötila, silloin ollaan kokolailla liki tuloksien kanssa. Sitten tuollaista taulukkoa kun pitää mukana ja sen mukaan laittaa esim. kylmäpaineet kohdalleen niin ei pitäisi kovin kauaksi heittää.

Olen aina hiukan metsässä. Mutta moni muukin taitaa olla näissä asioissa. Vielä kun mittaat renkaiden lämpötilan vasemmalta reunalta, keskeltä ja oikealta reunalta niin teet asian aina vaan tarkemmin. Tosin kylmäpaineiden mittaaminen ja ylöskirjaaminen on lähes turhaa duunia sillä lämminpaine on se mikä ratkaisee. Vai ajatko kylmillä renkailla?

Olet myös oikeassa siinä, että eri renkaat saavuttavat eri lämpötiloja ja että rengaslämppäreiden käytöstä huolimatta rengas saattaa vielä lämmetä lisää rata-ajossa. Mutta kun ottaa huomioon ajo-olosuhteet: radan, radan lämpötilan, rengasseoksen, jousitussäädöt, rengaspaineet, oikein toimivat rengaslämppärit (esim. termari82) mainitsemasi jopa 0.3-0.4 barin muutos takarenkaassa on paljon - jopa liian paljon, jotta rengas kestää/pitää toivotun ajan (ellei kyseessä aika-ajo). Uskon, että tarkoitat tässä yhteydessä paineen nousevan. Silloin lämpötila renkaan sisällä nousisi noin 30-40 astetta celsiusta ja aivan renkaan pinnalla jopa enemmän johtuen renkaan rungon jousto-ominaisuuksien heikkenemisestä tuon paineenkasvun myötä.

Pysähtyisin kohdallasi ehkä miettimään perusasioita taulukon selaamisen sijasta kun noin suuria rengaspainemuutoksia olet omakohtaisesti kokenut - eli onko Sinulla ollut olosuhteisiin sopiva rengasseos ja jousitussäädöt.
Mutta niin olet varmasti tehnytkin

 

[parjan_fin]

Olen aina hiukan metsässä. Mutta moni muukin taitaa olla näissä asioissa. Vielä kun mittaat renkaiden lämpötilan vasemmalta reunalta, keskeltä ja oikealta reunalta niin teet asian aina vaan tarkemmin. Tosin kylmäpaineiden mittaaminen ja ylöskirjaaminen on lähes turhaa duunia sillä lämminpaine on se mikä ratkaisee. Vai ajatko kylmillä renkailla?

Olet myös oikeassa siinä, että eri renkaat saavuttavat eri lämpötiloja ja että rengaslämppäreiden käytöstä huolimatta rengas saattaa vielä lämmetä lisää rata-ajossa. Mutta kun ottaa huomioon ajo-olosuhteet: radan, radan lämpötilan, rengasseoksen, jousitussäädöt, rengaspaineet, oikein toimivat rengaslämppärit (esim. termari82) mainitsemasi jopa 0.3-0.4 barin muutos takarenkaassa on paljon - jopa liian paljon, jotta rengas kestää/pitää toivotun ajan (ellei kyseessä aika-ajo). Uskon, että tarkoitat tässä yhteydessä paineen nousevan. Silloin lämpötila renkaan sisällä nousisi noin 30-40 astetta celsiusta ja aivan renkaan pinnalla jopa enemmän johtuen renkaan rungon jousto-ominaisuuksien heikkenemisestä tuon paineenkasvun myötä.

Pysähtyisin kohdallasi ehkä miettimään perusasioita taulukon selaamisen sijasta kun noin suuria rengaspainemuutoksia olet omakohtaisesti kokenut -  eli onko Sinulla ollut olosuhteisiin sopiva rengasseos ja jousitussäädöt.
Mutta niin olet varmasti tehnytkin  

En aja kylmillä renkailla, ei kannata nyt sentään ihan tyhmänä pitää.

Se mitä tuolla hain takaa oli se että kun tiedät suurinpiirtein että millaisella aloituspaineella milläkin kelillä lähdet lämmittämään renkaita niin kovin kauaksi ei mene sitten se lopullinen tulos, eli se oleellisin asia (lämminpaineet). Ts. pääset kerralla oikeaan tulokseen, eikä tartte joka kerta olla mittaamassa joka välissä niitä paineita. Helpottaa työmäärää?

Tarkoitin 0.3 - 0.4 bar nousulla nimenomaan painetta (sitähän tuolla bar -lyhenteellä ilmaistaa, painetta). No renkaan kulumisella ei omalla kohdallani ole ollut ongelmia, eikä sen pitävyydenkään kohdalla, siltikin tuollaisia paineen nousuja lämmityksen jälkeen vielä ilmenee. Jousitus lienee kohdallaan, koska rengas ei ole repeillyt ja kestää huomattavan paljon kulutusta. Ja olen kokeillut niin soft kuin medium seoksilla noita (hardia ei tarvitse Suomessa ko. merkiltä kuin endurancessa, mun mielestä).

Niin. Kukin tekee asiat kuten haluaa ja parhaakseen kokee. Asioiden ylöskirjaaminen harvemmin on haitaksi varsinkin kun asiat pohjautuu omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin, sillä juuri niillä omilla tuntemuksilla ja havainnoilla on vaíkutusta omaan ajoon. Mun mielestä kun jousituksen on saanut kohdalleen niin sitä ei tartte säätää kuin naksun tai kaksi suuntaan tai toiseen. Alustan ylenpalttinen säätäminen ja ropaaminen on mun mielestä melko turhaa.

Mä en näistä kovin yleisestikään mitään tiedä, nämä on vain mun omakohtaisia kokemuksia ja tuntemuksia tuosta Bridgen BT002 Racing Pro -mallisesta renkaasta ja R6R:stä, Öhlinsin takapampulla ja vakiokeulalla / shimmatulla keulalla).

 

[kwaak636]

Niin. Kukin tekee asiat kuten haluaa ja parhaakseen kokee. Asioiden ylöskirjaaminen harvemmin on haitaksi varsinkin kun asiat pohjautuu omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin, sillä juuri niillä omilla tuntemuksilla ja havainnoilla on vaíkutusta omaan ajoon. Mun mielestä kun jousituksen on saanut kohdalleen niin sitä ei tartte säätää kuin naksun tai kaksi suuntaan tai toiseen. Alustan ylenpalttinen säätäminen ja ropaaminen on mun mielestä melko turhaa.

Hyvin sanottu! Olen samaa mieltä.

 

[av1000RR]

Siinä R6R:ssä on se esijännitys sen takia löysimmällä kun se alko voblaamaan niin pahasti, täyskiihdytyksessä kolmosen kun laitto silmään oli pakko hellittää kaasusta. Kai se ohjauskulma meni liian jyrkäksi.

CBR:ssä on esijännitys vakio asetuksissa, puristus- ja reboundin vaimennusta on kiristetty jonkun verran. Taitaa olla molemmat noin kierroksen auki, vakioasetukset on kaksi kierrosta auki.

Lisäinfoksi kerrotaan vielä, että R6R:n kuski painaa noin 80kg, ja CBR:n 105kg.

Sag-arvoja kun mittailtiin niin taisi mennä CBR:ssä lähemmäs 40:tä, vai jopa yli. Kun se kuski on niin pirun painava..

Voishan sitä varmaan jonkun kokeneemman antaa kokeilla sitä, ainakin jos ei itse saada mitään parannusta..

 

[johtaja]

Miten niin ei käänny mihinkään? Ainoastaan silloin kääntyvyysongelmia voi ilmetä JOS takapää on liian löysä keulaan nähden, mutta sitä ongelmaa ei R6R:ssä vakiojousilla pääse tulemaan... ellei kuski paina hyvän matkaa toistasataa kiloa.

Juuri tätä tarkoitin. Se Jamppi ei käänny kommentti viittasi kappaleen ensimmäiseen lauseeseen. Eli jos perä on ihan löysällä, Jamppi ei käänny. Kyllä se onnistuu vakiojousellakin. Erona kuitenkin on se, että jos Kawan tai Hontan perä on liian löysällä, niin jousitus ei toimi, ja rengas ei pidä.

Ei tarvitse olla mikään Rossi huomatakseen linkuston erilaisuudet Jamppi/Suzuki vs. Kawa tai Honda. Jamppi ja Suitsa toimivat radalla ihan eri tavalla. Kawaa saa oikeasti säätää kieli keskellä suuta. Kun se on kunnossa, se tuntuu paikallaan ihan törkeän kovalta.

 

[johtaja]

Siinä R6R:ssä on se esijännitys sen takia löysimmällä kun se alko voblaamaan niin pahasti, täyskiihdytyksessä kolmosen kun laitto silmään oli pakko hellittää kaasusta. Kai se ohjauskulma meni liian jyrkäksi.

CBR:ssä on esijännitys vakio asetuksissa, puristus- ja reboundin vaimennusta on kiristetty jonkun verran. Taitaa olla molemmat noin kierroksen auki, vakioasetukset on kaksi kierrosta auki.

Lisäinfoksi kerrotaan vielä, että R6R:n kuski painaa noin 80kg, ja CBR:n 105kg.

Sag-arvoja kun mittailtiin niin taisi mennä CBR:ssä lähemmäs 40:tä, vai jopa yli. Kun se kuski on niin pirun painava..

Voishan sitä varmaan jonkun kokeneemman antaa kokeilla sitä, ainakin jos ei itse saada mitään parannusta..

Tuon ylläolevan lineaarisuuskeskustelun ja todetun Jampin linkuston lineaarisuuden vuoksi tuo esijännityksellä tehty voblauksen poisto voi toimia. Se ei kuitenkaan ole se oikea tapa säätää tuota ongelmaa. Optimaaliolosuhteissa pitäisi lyhentää takaiskaria tai pudottaa pumppuja. Mutta aina siihen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, ja pyörä pitää saada toimimaan edes jotenkin. Itse olisin varmaan tehnyt samalla tavoin.

Älkää koittako samaa CBR:llä saati sitten Kawalla. Se ei tule onnistumaan.

Ja juuri tuota vobblausta en saanut täysin kuriin yhdistelmällä Dunlop, Botniaring ja GSX-R. Siksi vaihdankin takaisin Pirelliin. Sen runko on sen verran letkumpi, että se kestää röykkyjäkin.

 

[johtaja]

Niin. Kukin tekee asiat kuten haluaa ja parhaakseen kokee. Asioiden ylöskirjaaminen harvemmin on haitaksi varsinkin kun asiat pohjautuu omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin, sillä juuri niillä omilla tuntemuksilla ja havainnoilla on vaíkutusta omaan ajoon. Mun mielestä kun jousituksen on saanut kohdalleen niin sitä ei tartte säätää kuin naksun tai kaksi suuntaan tai toiseen. Alustan ylenpalttinen säätäminen ja ropaaminen on mun mielestä melko turhaa.

Hyvin sanottu! Olen samaa mieltä.

Hei! Kerrankin joku on pessimistisempi jatkuvan säätämisen tarpeesta kuin minä. Mutta kyllä se joskus kannattaa.

Minun pyörä on ainakin sentin pidempi ja jonkin verran matalampi Alastarossa kun Kemorassa. Rebound on Kemorassa melkein tapissa, kun taas Alastarossa se on melkein auki. Alastarossa vaan ei pysy etunen maassa samoilla säädöillä kuin Kemorassa. Jos taas yrittää Alastaron säädöillä Kemoraan, niin etunen on Kaputt 10 kierroksen jälkeen. Botniaringin ja Motoparkin eroina on sitten vain kaksi napsua sisäänmenossa ja 1 piikki välityksissä (Ajan Botniaringin viidellä vaihteella; tonnisen luksusta).

 

[av1000RR]

R6:ssa on aika lineaarinen jousto, joten liian pienen esijännityksen ei pitäisi olla ongelma. R6 vaan ei käänny mihinkään. Mutta Hondassa, kuten Kawan 10R:ssäkin väärällä esijännityksellä voi helposti tuhota jousituksen toiminnan.

Miten niin ei käänny mihinkään? Ainoastaan silloin kääntyvyysongelmia voi ilmetä JOS takapää on liian löysä keulaan nähden, mutta sitä ongelmaa ei R6R:ssä vakiojousilla pääse tulemaan... ellei kuski paina hyvän matkaa toistasataa kiloa.

Itse yllätyin kovasti kun näin Öhlinsin tekemät testit eri 600 cc ja 1000 cc laitteiden takapään jouston lineaarisuudesta ja kyseessä oli nimenomaan 2006 mallit. Yamahalla on oikeasti lineaarinen linkuston toiminta koko joustomatkalla, kun taas esim. Honda ja Kawa menee kovasti progressiiviseksi loppua kohden. Isoja eroja niistä löytyi.

Puhuin kaverin kanssa just niistä R6R:n säädöistä, niin se voblaus lähti kokonaan pois kun esijännitys löysättiin, ja eteen lisättiin kierros.
Varmaan R6R:n kohdalla pääsis helpoimmalla jos laittais vähän matalamman renkaan taakse. Tai talven aikana tekis iskarin kiinnitykseen säätöä. Onkohan kellään kokemusta tästä? Vai onko ihan turha homma alkaa itse sellaista väsäämään?

Ajattelin tässä sellaista kun puhuitte niistä joustojen lineaarisuudesta, ja jos CBR:n menee kovasti progressiiviseksi perän painuessa, niin esijännityksen lisääminen voisi ehkä auttaa kun on painoa päällä. Ainakin periaatteessa, painuuhan kyllä jousikin siinä enemmän kasaan jäykistyen samalla.

 

[parjan_fin]

Puhuin kaverin kanssa just niistä R6R:n säädöistä, niin se voblaus lähti kokonaan pois kun esijännitys löysättiin, ja eteen lisättiin kierros.
Varmaan R6R:n kohdalla pääsis helpoimmalla jos laittais vähän matalamman renkaan taakse. Tai talven aikana tekis iskarin kiinnitykseen säätöä. Onkohan kellään kokemusta tästä? Vai onko ihan turha homma alkaa itse sellaista väsäämään?

Ajattelin tässä sellaista kun puhuitte niistä joustojen lineaarisuudesta, ja jos CBR:n menee kovasti progressiiviseksi perän painuessa, niin esijännityksen lisääminen voisi ehkä auttaa kun on painoa päällä. Ainakin periaatteessa, painuuhan kyllä jousikin siinä enemmän kasaan jäykistyen samalla.

Toi voblaus ihan ihan suoraan Dunlopin renkaista johtuvaa ja alustan säädöillä sitä voi saada korjattua. Ainakin mun mielestä.

Itselläni oli 120/70 ja 190/55 rinkulat ja voblausta ei esiintynyt. Mulla oli vieläpä 2 mm korotus perässä (Öhlinsin oma korotus liuska), eikä siltikään voblannu. Eli voisi olla ihan paikallaan et hommais siihen aftermarket iskarin taakse, löysemmällä jousella. Ehkä tuo auttaisi, mutta taitaa tulla halvemmaksi vaihtaa renkaat?

Itse en koiranluita / kiinnityksiä muuttaisi sen takia että siitä jousesta tms lyhyemmän saisi. Muuttaa pian linkuston toimintaa ja tulee ihan mitä sattuu, eli juuri sitä mitä saa kun itse tekee.

Johtajalle:

Itse säädän alustan kerran kuntoon ja kun se on kohdillaan niin en siihen enää koske (pl. sadekeli). Keväällä kun sain sen kohdalleen niin pari naksua kiristin menovaimennusta takasesta, mutta keulaa jouduin shimmausmuutosten takia säätämään useamminkin (ihan luonnollinen juttu). Sen jälkeen vain mietin että miten voisin ajoa parantaa ajoasentoa muuttamalla tms. Alusta kun ei tuntunut tekevän mitään erilaista tai outoa ja renkaat kului (radasta riippumatta) todella nätisti.

En missään nimessä tuomitse säätämistä! Sitä pitää harrastaa jos / kun laite ei toimi mieleisesti. Kannattaa myös miettiä mitä itse voisi ajotavassa, ajoasennossa yms. muuttaa jotta laite toimisi mieluisammin ja kello tykkäisi.

Ja siinä olet ihan oikeassa että Kawan ja Hondan alustat on ihan erilaiset säätää kuin vaikkapa Suzukin ja Yamahan.

 

[Tianyu]

Puhuin kaverin kanssa just niistä R6R:n säädöistä, niin se voblaus lähti kokonaan pois kun esijännitys löysättiin, ja eteen lisättiin kierros.
Varmaan R6R:n kohdalla pääsis helpoimmalla jos laittais vähän matalamman renkaan taakse. Tai talven aikana tekis iskarin kiinnitykseen säätöä. Onkohan kellään kokemusta tästä? Vai onko ihan turha homma alkaa itse sellaista väsäämään?

Ajattelin tässä sellaista kun puhuitte niistä joustojen lineaarisuudesta, ja jos CBR:n menee kovasti progressiiviseksi perän painuessa, niin esijännityksen lisääminen voisi ehkä auttaa kun on painoa päällä. Ainakin periaatteessa, painuuhan kyllä jousikin siinä enemmän kasaan jäykistyen samalla.

Toi voblaus ihan ihan suoraan Dunlopin renkaista johtuvaa ja alustan säädöillä sitä voi saada korjattua. Ainakin mun mielestä.

Itselläni oli 120/70 ja 190/55 rinkulat ja voblausta ei esiintynyt. Mulla oli vieläpä 2 mm korotus perässä (Öhlinsin oma korotus liuska), eikä siltikään voblannu. Eli voisi olla ihan paikallaan et hommais siihen aftermarket iskarin taakse, löysemmällä jousella. Ehkä tuo auttaisi, mutta taitaa tulla halvemmaksi vaihtaa renkaat?

Itse en koiranluita / kiinnityksiä muuttaisi sen takia että siitä jousesta tms lyhyemmän saisi. Muuttaa pian linkuston toimintaa ja tulee ihan mitä sattuu, eli juuri sitä mitä saa kun itse tekee.

Johtajalle:

Itse säädän alustan kerran kuntoon ja kun se on kohdillaan niin en siihen enää koske (pl. sadekeli). Keväällä kun sain sen kohdalleen niin pari naksua kiristin menovaimennusta takasesta, mutta keulaa jouduin shimmausmuutosten takia säätämään useamminkin (ihan luonnollinen juttu). Sen jälkeen vain mietin että miten voisin ajoa parantaa ajoasentoa muuttamalla tms. Alusta kun ei tuntunut tekevän mitään erilaista tai outoa ja renkaat kului (radasta riippumatta) todella nätisti.

En missään nimessä tuomitse säätämistä! Sitä pitää harrastaa jos / kun laite ei toimi mieleisesti. Kannattaa myös miettiä mitä itse voisi ajotavassa, ajoasennossa yms. muuttaa jotta laite toimisi mieluisammin ja kello tykkäisi.

Ja siinä olet ihan oikeassa että Kawan ja Hondan alustat on ihan erilaiset säätää kuin vaikkapa Suzukin ja Yamahan.

Minkälaisia ajoasennon muutoksia teit? Enemmän/vähemmän roikkumista? Nojaako eteen vai ei? Jalkojen asentoo tms?

 

[parjan_fin]

Minkälaisia ajoasennon muutoksia teit? Enemmän/vähemmän roikkumista? Nojaako eteen vai ei? Jalkojen asentoo tms?

Kaikkea mitä mieleen vaan tulee. Kokeilemalla ne oppii ja löytää jokaiseen paikkaan sopivan tyylin ajaa.

 

[johtaja]

Itse säädän alustan kerran kuntoon ja kun se on kohdillaan niin en siihen enää koske (pl. sadekeli). Keväällä kun sain sen kohdalleen niin pari naksua kiristin menovaimennusta takasesta, mutta keulaa jouduin shimmausmuutosten takia säätämään useamminkin (ihan luonnollinen juttu). Sen jälkeen vain mietin että miten voisin ajoa parantaa ajoasentoa muuttamalla tms. Alusta kun ei tuntunut tekevän mitään erilaista tai outoa ja renkaat kului (radasta riippumatta) todella nätisti.

Tuo säätämisen tarve varmasti korostuu tonnisella Suomen mikkihiiriradoilla. Kun lähtee tonnisella avaamaan melkein paikaltaan, niin keuliihan se. Säädöt pitää Alastarossa (ja Räyskälässä) olla lähempänä varttimailia kuin oikeita ratasäätöjä. Rattaiden kanssa ei kuitenkaan ole niin tarkkaa kuin 600:lla.

En minäkään takaiskarin vaimennuksiin koskenut, kun ne kerran sain kohdalleen. En vaikka pudotin perää. Keulaa sen sijaan sai säätää enemmänkin riippuen jarrujen röykkyisyydestä ja mutkaisuudesta. Tuo Gixeri ei oikein käänny vs. esim 10R saati tiimikaverin R6, ja Kemora söi rengasta ellei paluuta vetänyt melkein tappiin. Jos paluun jätti Kemoran säätöihin, niin pyörä ravisteli röykkyisemmillä radoilla aika ikävästi. Alastarossa se myös pohjaili, kun keula pakkasi jarrupaikkojen nimismiehenkiharoissa.