Viikko takana Kreetalla.
Autolla yksi päivä ja n. 230km. Motskarilla kaksi päivää ja n. 600km.
Hinnat:
Auto: Pösö 206 CC 85€/pv
Mopo: Kawasaki Versys 650 50€/pv
Hinnat on autopuolella n. 35€/pv ylöspäin ja yleisin tarjous oli kolme päivää kahden hinnalla. Saman hotellin tyypillä oli Yaris kolme päivää hintaan 85€.
Hinnoissa on tinki- ja neuvotteluvaraa.
Mopopuolella pikkuskootterin sai 10€/pv ja iso GeSsu taisi maksaa vajaan 100€/pv.
Mopopuolella valikoima ei ollut järin suuri. 250 customeita (virago ja maraudet) 650 Versys, freewind ja vastaavat, isot GeSsut. Yhtään kunnon kyykkyä en nähnyt listoilla, mutta kai niitäkin saisi "tiskin alta" Sitten oli enskoja 100 kuutiosta aina sinne 500 kuutioon. Ihmettelin mitä varten, kun lähes joka paikassa on asfalttitiet ja enskarenkaat ei oikein sovi asfaltille.
Itse olin niin laiska, etten lähtenyt kiertämään vuokraamoja ja sitä saaren halvinta etsimään, vaan ilmoitin hotellin respaan, että tahtoo CC Pösön ja motskarin. Ajoneuvot tuotiin pihaan ja noudettiin pihasta. Itse ei tarvinnut muuta kuin mennä aulaan sovittuna aikana tekemään sopparit ja maksamaan (käteinen).
Täydet vakuutukset. Autopuolen omavastuu 150€ ja mopossa 350€.
Kulkuneuvovinkki. Unohtakaa ne Fiat Pandat, Suzuki Altot ja muut pikkuhimmelit, niillä ei tule kuin paha mieli vuoristossa, kun niissä ei ole moottoria. Ottakaa avoauto, joista paras on CC Pösö, Rellu tai vastaavat (siis se kovakattoavokki). On kätevä ajaa katto alhaalla kaupungissa ja vuoristossa. Näkee hyvin ulos ja fiilis on mitä mainioin. Sitten kun hartiat palaa tai isolla tiellä tuuli tuivertaa liikaa, niin katto ylös ja olo on kuin umpiautossa.
Mopopuolella Versys oli oikein oiva vaihtoehto vuoriston serpentiineille. Voimaa riittävästi, katurenkaat ja sopiva ajoasento. Pienemmällä olisi vuoristossa tullut ikävä tehoa ja isommalla olisi ehkä mennyt liikaa räyhäämisen puolelle.
Kaupungeissa ja isommissa kylissä asfaltti on mustaa ja aivan h*lvetin liukasta. Versys suti kaasulla vielä kolmosvaihteella ! ! ! ! Sitten kun pääsee tien päälle, niin asfaltti muuttuu harmaan väriseksi ja se vastaa pidoltaan meidän vanhoja asfalttiteitä.
Liikenne. Alkuhämmennyksen jälkeen sujuvaa ja leppoisaa. Paikalliset ajaa soveltaen, mutta hyvin ennalta arvattaen. Ainoat puusilmät mitä näin, oli turisteja. Kannattaa unohtaa osa Suomalaisista tavoista ja mennä samalla tyylillä kuin paikalliset, niin on suurempi mahdollisuus jäädä henkiin.
Ainoa asia, mihin en tottunut, oli hätävilkkujen runsas käyttö. Inhottavin tilanne oli auto tien vieressä ja vasen vilkku näkyi, kun pääsit kohdalle, niin huomasit, että myös oikea vilkku on päällä, eli tilapäisen pysäköinnin takia oli kytketty hätävilkut. Autoa lähestyttäessä se näytti siltä, että se auto vilkuttaisi vasenta vilkkua ja lähtisi siitä tien vierestä millä hetkellä hyvänsä sinun eteen! ! !
Ajovarusteet raahasin Suomesta. Ajofarkut, avokypärä ja semmoinen suojapaita, missä on kaikki suojat kiinnitetty verkkopaitaan.
Joten suosittelen lämpimästi uhraamaan lomasta yksi tai kaksi päivää autoillen tai mopoillen.
EDIT: Minusta paras tie Kreetalla menee länsirannalla Kissamossista Elafonisin uimarannalle. Välillä kaksikaistaista "isoa tietä" vuoren kyljessä hyvä näkyvyys ja ajettavat mutkat. Ei sovi korkeapaikan kammoisille.
Se kovasti mainostettu serpentiinitie on aika tuskaisa ajaa, kun 100m suoraa ja sen jälkeen 180 asteen mutka ja tämä toistuu aika monta kertaa.
Suunnistaminen. Kylttejä on, mutta risteyksessä voi olla kyltti, mutta seuraavat neljä risteystä pitää vetää tunteella. Minulla oli paras mahdollinen tiekartta, mutta oiva lisäapu olisi ollut kompassista, jotta olisi tiennyt, miten perin karttaa katsotaan. Kyliä on melko tiheään, joten eksymään ei pääse. Jos tie näyttää kartasta katsottuna samalta kuin meidän kaksi- tai kolminumeroinen tie, niin Kreetalla se saattaa tarkoittaa talojen välistä menevään henkilöauton levyistä kapeaa kujaa, joten siellä ei edes tien leveydestä tai sijainnista pysty päättelemään millä tiellä huristaa.
