Rungoista

[Alfaholic]

Tuli tässä mieleen että esim Ducatin ja Mv-Agustan rungot on hitsattu putkesta. Miksi Agusta on päätynyt putkirunkoon? Eli mikä tekee sen paremmaksi kuin esim. varmasti jäykempi deltabox?

 

[Moto guzzi]

Oisko keveys? En oikein muuta selitystä keksi, ja tuntuvat pärjäävän noissa rata-ajeluissakin ihan mukavasti. Itsellä ainakaan tuon oman, raskaaksi ja kankeaksi haukutun rohjon puikoissa tien päällä koskaan tunnu matkanteko rasittavalle, taipuu mutkiin oikein hyvin, jopa paremmin kuin,,,,,,

 

[Skeletor]

Olisiko valmistuksen helppous ja kustannustehokkuus pienemmissä erissä?
Ducatin, MV Agustan ja Kotarin kaltaisten "nyrkkipajojen" (ei herneitä, jookos?) ei kannata lähteä valmistamaan alumiinirunkoja koska valmistettavat sarjat ovat sen verran pieniä. Kestävyydessä tai painossa tuskin (ihan mutua) on merkittäviä eroja alumiinin ja CrMo:n välillä.

 

[wekkuli]

Ei oo deltabox yhtään sen jäykempi/kevyempi kuin sopivasti kolmion muotoon hitsaillut teräsputket. Ihan samoissa mennään, sillä teräksen ja alumiinin lujuuden suhde painoon on samaa luokkaa. Pistämällä palikat/ainevahvuudet/muodot kohdalleen saadaan yhtä hyvä lopputulos kummalla tavalla vaan. Sekä motogp-luokassa että superbikeissä on menestytty sekä alu- että teräsrungoilla.

Jos katsot ducatin tai mv agustan "trellistä" emäputkesta taaksepäin, niin sehän on ikäänkuin deltabox, josta puuttuu runkopalkista kolmion muotoisia palasia.

Syyt rungon valintaan ovat pikemminkin tuotantotaloudelliset, pitkiä sarjoja tekevät japsit suosivat alupalkkia ja lyhyempiä sarjoja tekevät eurovalmistajat (italialaiset, ktm, bmw) taas teräsputkea. Joskus muistelen jostain lukeneeni että alumiinirunkoa sarjatuotantona tekevään tuotantolinjaan pitää investoida sen verran massia, että vasta pitkät sarjat tekevät sen kannattavaksi. Ja kun kerran on opittu tekemään jompikumpi hyvin, niin ei sitä helpolla vaihdeta. Kun esm Honda osaa tehdä kilpailuihinkin hyvän alupalkkirungon, niin miksi vaihtaa teräkseen, kun ei siitä mitään merkittävää kilpailuetua saa? Ja sama toisinpäin: Miksi Ducati tekis alupalkkia jne...

Vastaava analogiahan löytyi ainakin vielä 80-luvulla urheiluautoista, kun esm Lamborghini teki teräsputkirunkoa itsekantavan levykorin sijaan.

Urbaanilegenda kevyemmästä alupalkista pohjautunee siihen, että rakenne oli markkinoille japanilaisten toimesta tullessaan 80-luvulla merkittävästi jäykempi ja kevyempi kuin aiemmin japsien käyttämä teräksinen kehtoputkirunkorakenne. Mutta se ei johtunut materiaalivalinnasta, vaan syy oli rakenteellinen. Sen paremmin nykytrelliksessä kuin alupalkissakaan ei ole moottorin alittavia kantavia runkorakenteita, vaan emäputken ja takahaarukan nivelöintipisteen välille on haettu suora ja jäykkä yhteys. Nykytrelliksen kaltaiset rakenteet olivat vaan vähissä 80-luvulla, japsit eivät sellaisia käyttäneet ollenkaan vielä silloin. Eivätkä paljon nykyäänkään.

Teräsputken pienempi ainevahvuus antaa ehkä marginaalisen edun jos pitää tehdä tiivis paketti kun ajattelee esim aerodynamiikkaa tai massan keskittämistä. Kolmioputkirungon "koloihin" on hyvä sijoitella apulaitteita. Ja makuasia, mutta onhan se pirun paljon nätimpi kuin visuaalisesti massiivinen alupalkki...

 

[Cona]

Tää nyt ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta on toi teräsputkirunko ainakin ystävällisempi korjata jos runkoon sattuu jotain vauriota tulemaan.

 

[juaalton]

Tää nyt ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta on toi teräsputkirunko ainakin ystävällisempi korjata jos runkoon sattuu jotain vauriota tulemaan.  

Olisinko väärässä jos sanoisin että myös helpompi vääntymään EI normaaleissa tilanteissa, siis kolareissa? Kauniimpi se on ainakin ja nykyisinhän ei taida ns jäykkyyden tavoittelu olla enää ajankohtaista, jopa päinvastoin.

 

[Cona]

Tää nyt ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta on toi teräsputkirunko ainakin ystävällisempi korjata jos runkoon sattuu jotain vauriota tulemaan.  

Olisinko väärässä jos sanoisin että myös helpompi vääntymään EI normaaleissa tilanteissa, siis kolareissa? Kauniimpi se on ainakin ja nykyisinhän ei taida ns jäykkyyden tavoittelu olla enää ajankohtaista, jopa päinvastoin.

siihen en osaa sanoa mitään et kumpi vahvempi. tuppaa vaan jotkut alupalkkirungot oleen aika ulkonevia siit tankin alta ja sit jos ostaa pyörän esimerkiks AVK:lta niin yleensä on määritelty se runko vaihtoon jos on kaaduttu kyljelleen ja on syvä lommo siinä palkissa.

 

[wekkuli]

Tää nyt ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta on toi teräsputkirunko ainakin ystävällisempi korjata jos runkoon sattuu jotain vauriota tulemaan.  

Olisinko väärässä jos sanoisin että myös helpompi vääntymään EI normaaleissa tilanteissa, siis kolareissa? Kauniimpi se on ainakin ja nykyisinhän ei taida ns jäykkyyden tavoittelu olla enää ajankohtaista, jopa päinvastoin.

siihen en osaa sanoa mitään et kumpi vahvempi. tuppaa vaan jotkut alupalkkirungot oleen aika ulkonevia siit tankin alta ja sit jos ostaa pyörän esimerkiks AVK:lta niin yleensä on määritelty se runko vaihtoon jos on kaaduttu kyljelleen ja on syvä lommo siinä palkissa.

Aika samma se on MV Brutalessa. Ducateissa se ei tietenkään ole niin ulkoneva kun v2 on kapea moottori. Enempi toi "ongelma" kai on rivinelkuissa, joissa se runko on ohjattu sylinterilohkon sivuilta, eikä yli. Brutalessa on sopivasti kaikkein ulkonevimmassa kohdassa moottorin kannakepultin paikka, siihen vaan tatti pystyyn.

 

[johtaja]

Tää nyt ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta on toi teräsputkirunko ainakin ystävällisempi korjata jos runkoon sattuu jotain vauriota tulemaan.  

Kauniimpi se on ainakin ja nykyisinhän ei taida ns jäykkyyden tavoittelu olla enää ajankohtaista, jopa päinvastoin.

Minun mielestä putkirunko taas näyttää aivan keskiaikaiselta himmeliltä. Mielestäni palkkirunko on huomattavasti särmempi. Ennen Wekkulin faktaa olin kuvitellut, että alu on myös kevyempi ja vähäisempien liitostensa ansiosta tasalaatuisempi. Aina oppii jotain uutta.

 

[vetomies]

Kyllä noista prätkähimmeleistä on vielä pitkä matka rakenteisiin, jotka ovat oikeasti paino-optimoituja. Esimerkkinä tällaisista rakenteista ovat vaikkapa avaruusrakenteet ja jotkut sotilaskoneissa ja ohjuksissa käytetyt laitteet. Itse asiassa jopa pikkupojan lennokki on todennäköisesti paremmin optimoitu.

Voisinkin väittää juhlallisesti, että kahden päivän harjoittelulla pystyn keventämään mitä tahansa moottoripyörän runkoa yli 20% ilman, että sen lujuus tai jäykkyys huononee. Tosin miinuspuolena on, että materiaalit muuttuvat kalliimmiksi, valmistus hankaloituu ja todennäköisesti myös rakenteen vaurionsietokyky heikkenee ja korjaaminen vaikeutuu.

 

[wekkuli]

Juu, aika vähän on kilpapyörissäkään nähty hiilarirunkoja, jotka taas f1ssä ovat olleet jo ties kuinka kauan käytössä. Mutta miksi tehdä kalliista hiilarista motogp-pyörän runkoa, kun säännöissä määrättyihin painoihin päästään helposti muillakin matskuilla?

 

[vetomies]

Juu, aika vähän on kilpapyörissäkään nähty hiilarirunkoja, jotka taas f1ssä ovat olleet jo ties kuinka kauan käytössä. Mutta miksi tehdä kalliista hiilarista motogp-pyörän runkoa, kun säännöissä määrättyihin painoihin päästään helposti muillakin matskuilla?

Niimpä. Tuo minipainosysteemi rampauttaa koko kehitystyön, mikä on toisaalta hyväkin, jos ei satu olemaan tupakkatehtaan budjettia..

 

[jyk4]

Mulla on hondan runko ruosteessa. Yksi hyvä syy käyttää alumiinia
Onhan alumiinirunko hienomman näköinen imo.
Putkirunko sitten tietysti nykypäivänä erikoisempi, jos haluaa erottua massasta (nyt vaikka sitten rungolla)

 

[Masa]

Itse elektromekaniikkaa suunnitellessa ja valmistuttaessa nuo sarjan koot merkkaa todella paljon, kuten Kane alussa uumoili. Sille moottoripyörälle on olemassa tavoitehinta, joka jää valmistajalle. Halvinta käsittääkseni pienissä sarjoissa, joita on muutamien satojen ja jopa tuhannen kappaleen sarjoissa on pysyä notkeissa tuotantolinjoissa, joita käsityö ja putkijigit ovat.. Koko tehdas muotoutuu tuotantolinjan rakenteen mukaan, jolloin myös suunnittelu seuraa sitä. Ei ole mitenkään helppo juttu alkaa yht'äkkiä rakentamaan alumiinista kaikkien mallien runkoja. Tuollainen pieni tehdas ei pysty mitenkään menestymään ilman joustavaa tuotantolinjaa.

Vielä siitä teräksen ja alumiinin eroista. Alumiinia käytetään myös sen takia, vaikka sillä onkin hyvin lähelle teräksen ominaisuuksia painoonsa nähden. Teräs joustaa enemän, kuin alumiini, vaikka ne olisikin tehty rakenteellisesti yhtä lujiksi. Tämä on se syy, miksi polkupyörien etuhaarukkaa ei tehdä alumiinista. Alumiini on luonnostaan vähemmän venyvää, kuin teräs.

Hiilaria ei käytetä moottoripyörän rungossa juurikin edellä esitettyjen seikkojen perusteella. Näin pienessä komponentissa, kuin mitä mp:n runko on, sillä ei saavuteta sellaisia ominaisuuksia, jotka olisivat jotenkin järjellisiä sen hintaan nähden. Se on niin monimutkaisen muotoinen palikka, että hintalappu olisi varmasti tähtitieteellinen. Olisiko sen hiilarista tehdyn rungon mekaaniset ja jousto-ominaisuudet niitä mitä halutaan..? Lisäksi hiilari taitaa prätkässä olla tappoase. Se, kun hajoaa, se hajoaa sellaiseksi teräväksi säleiksi. Tuon takia monesti ihmisen lähellä oleviin paikkoihin laminoidaan hiilaria, jossa on jonkun verran aramidia, että se hajotessaan on kuin "muovipussi".

-M

 

[vetomies]

Teräs joustaa enemän, kuin alumiini, vaikka ne olisikin tehty rakenteellisesti yhtä lujiksi. Tämä on se syy, miksi polkupyörien etuhaarukkaa ei tehdä alumiinista. Alumiini on luonnostaan vähemmän venyvää, kuin teräs.

-M

Hiukan karkea yleistys sikäli, että alumiinin murtovenymä riippuu täysin seostuksesta ja lämpökäsittelystä. Yleisimmillä laaduilla venymä murtotilanteessa vaihtelee 0,5% ja 50% välillä (esim 242.0-T61 vs puhdas alumiini 1199-0). Tietysti jos pitäisi arvata joku keskiarvo kaikkien alumiinien ja kaikkien terästen venyvyydelle, niin se voisi olla alumiineilla 10% ja teräksillä 20%.

 

[Teuwo]

No se jousto voi olla juuri haluttava ominaisuus.

Hyvin suurissa kallistuksissa rungon ja haarukan jousto tekee osan samoista tehtävistä kuin jousitus pystymmässä asennossa.

Absoluuttisen jäykkä runko ei siis ole edes haluttava asia.

Cagiva kokeili aikanaan GP500 luokassa hiilikuiturunkoa mutta painoetua sillä tuskin saavutettiin koska minimipainon noustua 115kg'sta 130-135 kiloon se oli ainoa valmistaja joka joutui vielä keventämään pyöräänsä. Schwantzin Suzukihan oli diskattu aiemmin, ainankin kerran, alipainoisena.

Runkomateriaalien eroa voi hahmottaa itselleen ajattelemalla sitä miltä eri aineista tehdyt maantiefillarin rungot tuntuvat ajaessa - esimerkiksi tärinän absorboinnin suhteen.
Tämä siis olettaen että harrastaa sukkahousumankelointia

 

[jaket]

Teräs joustaa enemän, kuin alumiini, vaikka ne olisikin tehty rakenteellisesti yhtä lujiksi. Tämä on se syy, miksi polkupyörien etuhaarukkaa ei tehdä alumiinista. Alumiini on luonnostaan vähemmän venyvää, kuin teräs.

-M

Hiukan karkea yleistys sikäli, että alumiinin murtovenymä riippuu täysin seostuksesta ja lämpökäsittelystä. Yleisimmillä laaduilla venymä murtotilanteessa vaihtelee 0,5% ja 50% välillä (esim 242.0-T61 vs puhdas alumiini 1199-0). Tietysti jos pitäisi arvata joku keskiarvo kaikkien alumiinien ja kaikkien terästen venyvyydelle, niin se voisi olla alumiineilla 10% ja teräksillä 20%.

polkupyörän etuhaarukkaa ei tehdä alumiinista koska alumiini väsyy ja murtuu yllättäen.

 

[wekkuli]

Teräs joustaa enemän, kuin alumiini, vaikka ne olisikin tehty rakenteellisesti yhtä lujiksi. Tämä on se syy, miksi polkupyörien etuhaarukkaa ei tehdä alumiinista. Alumiini on luonnostaan vähemmän venyvää, kuin teräs.

-M

Hiukan karkea yleistys sikäli, että alumiinin murtovenymä riippuu täysin seostuksesta ja lämpökäsittelystä. Yleisimmillä laaduilla venymä murtotilanteessa vaihtelee 0,5% ja 50% välillä (esim 242.0-T61 vs puhdas alumiini 1199-0). Tietysti jos pitäisi arvata joku keskiarvo kaikkien alumiinien ja kaikkien terästen venyvyydelle, niin se voisi olla alumiineilla 10% ja teräksillä 20%.

Murtovenymässä on kyse eri asiasta kuin kimmoisessa eli palautuvassa muodonmuutoksesta. Jos murtovenymiä mitataan rungosta, ei se liene enää ajokelpoinen, kun se on poikki...

Kun puhutaan rungon suunnitellusta "joustavuudesta" puhutaan aina palautuvasta muodonmuutoksesta. Sekä alumiinilla että teräksellä saadaan joustavuus kohdalleen ihan rakenteellisella suunnittelulla ja ainevahvuuksilla. Ei siinäkään kumpikaan materiaali saa mitään niskalenkkiä toisesta.

 

[Juhana N]

Tää nyt ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta on toi teräsputkirunko ainakin ystävällisempi korjata jos runkoon sattuu jotain vauriota tulemaan.

Niin ja näin, ´97 Banditin rungosta lohkeillut maalia ja ruosteessa...maalaustalkoot. Eipä ole tuollaisia ongelmia alurungossa.

 

[wekkuli]

polkupyörän etuhaarukkaa ei tehdä alumiinista koska alumiini väsyy ja murtuu yllättäen.

Tehdäänpäs. Alumiinisia etuhaarukoita löytyy kyllä fillareista yllin kyllin. Miksi se väsyminen ja murtuminen yllättäen olisi siinä jotenkin suurempi ongelma kuin mp:n rungossa?