"SUHTEETON" KULUTUS

[Guest]

Olen mietiskellyt moottoripyörän polttoaineen kulutusta, suhteessa esim. henkilöautoon. Varsin yleinen mp: kulutus lienee 6 litraa/100km. Nykyaikainen ha kuluttaa samalla nopeudella maantiellä saman tai jopa vähemmän, vaikka sen paino on 5-6 kertainen. Ilmanvastus n.4-5 kertainen. Vierintävastus (renkaat) moninkertainen. Liekkö syynä se, että mp toimii tasaisessa maantieajossa niin epätaloudellisella tehoalueella että sen taloudellisuus (l/kWh) on hukassa. Jos henkilöauto käyttää tasaisessa maantiajossa 1/10 tehostaan niin sama suhde mp:llä lienee n. 1/30. Tilanne tasoittunee kun ilmanvastuksen osuus ja tehon tarve kasvaa. Ts. 200km/h auton polttoaineen kulutus on jo suhteessa paljon suurempi.
Ajatuksia asiasta? (talviajan pähkäilyitä)

 

[HiTec]

Samaapa sitä on itsekin ihmetelty

Entäpäs jos sen muuttaa kulutus/cc - keskimääräinen auto 1600 ja pyörä 1000, niin ja mopo 50 => 6 / 7 / 3 l/100km?

Ehkä se kW/cc ei vain synny tyhjästä => myös maksaa jotain => näkyy kulutuksessa

 

[Riku]

Ei multa kyllä vastausta tähän löydy, mutta mites noi välitys hommelit sun muut vaikuttaa. Prätkäähän käytetään huomattavasti korkeammilla kierroksilla kuin autoa. Siinä kun auton kierrokset alkaa näyttämään punaista niin mopo alkaa "heräämään".
Entäpä miten kulutus suhteet muuttuis jos auton ja MP:n tehopainosuhde olisi sama. Jos otetaan esimerkiksi Suitsan 1000 GSX missä teho/paino=~1/1 niin vastaavalla suhteella 1500kg painavassa autossa olisi tehoja n.1500 hv, mikä olisi ko. auton taloudellisuus?

 

 

 

 

 

 

[Aksa_81]

Mp:ssä on kuitenkin kohtuullisen suuri litrateho ja tehohan ei synny tyhjästä eli polttoainetta tarvitaan. Oma pyörä ei vie kuin 4-5litraa satkulla riippuen onko takalaukku kiinni vai ei. Teho ei synny tyhjästä ja tässä tapauksessa ei tehoa hirveästi olekaan

 

[antti]

Yleensä kulutusta tutkaillaan g(polttoainetta)/kwh(tuotettu teho)

Isoissa voimalaitosdieseleissä/laivakoneissa se on luokkaa 170-190g/kwh, kuorma-autokoneissa n.200+g/kwh ja henkilöautoissa 300-340g/kwh.
Nuo arvot on kirjallisuudesta sellaisia about arvoja.

Eli näyttäis siltä, että mitä pienempään koneeseen mennään, sitä isommaksi ominaiskulutus kasvaa.

Vaikka onhan se kyllä nurinkurinen suhde kun vertaa noita auton ja mopon kulutusta.

 

[antti]

</span><table border="0" align="center" width="95%" cellpadding="3" cellspacing="1"><tr><td>Siteeraus (antti @ Maalis. 17 2003,21:11)</td></tr><tr><td id="QUOTE">Yleensä kulutusta tutkaillaan g(polttoainetta)/kwh(tuotettu teho)[/QUOTE]<span id='postcolor'>


Niin kun mä noin sanoin että "yleensä" niin se on sellainen "yleensä" mitä on käytetty kun jotain moottoriopissa on lakeskeltu.

Eli siis se on yksi tapa vertailla eri moottorien "hyvyyttä"

Sainkohan mä sekoitettua jo kaiken??

 

[Mika 14R]

Mitenkäs tuo ilmanvastuskerroin menee noin niinkuin oikeasti?
Käsittääkseni nykyautoissa on hyvinkin aerodynaaminen muotoilu, eikä sitä otsapinta-alaakaan varmaan 4-5 kertaa enempää ole.
Prätkähän on aika epäaerodynaaminen paketti ellei kuski makaa pleksin alla piilossa.

 

[Heksa]

</span><table border="0" align="center" width="95%" cellpadding="3" cellspacing="1"><tr><td>Siteeraus </td></tr><tr><td id="QUOTE">Mitenkäs tuo ilmanvastuskerroin menee noin niinkuin oikeasti?
Käsittääkseni nykyautoissa on hyvinkin aerodynaaminen muotoilu, eikä sitä otsapinta-alaakaan varmaan 4-5 kertaa enempää ole.
Prätkähän on aika epäaerodynaaminen paketti ellei kuski makaa pleksin alla piilossa.[/QUOTE]<span id='postcolor'>

Jossain vanhassa bike-lehdessä oli juttua ilman vastuksesta.

Ja nyt, historian havinaa... Kuinka ollakkaan löysin ko. lehden, eli alla taulukko ilmanvastuskertoimista. Kaikki oikeudet ko. kuvaan ovat bike-lehdellä.

Kyseinen artikkeli löytyy 1986 Joulukuun numerosta (8) sivulta 47, otsikkona: TUULITUNNELISTA - Mittaustulostetta ilmanvastuksesta

 

[HiTec]

OH-HOH

Bussin ilmanvastus voi olla jopa alle 50% sivuvaunullisesta moottoripyörästä

 

[Wary]

Käsittääkseni kai pyörien keskimääräinen kulutus oli valmistajien taulukon mukaan 6-7 l/100 km. Tämän muistelisin jossain lehdessä kanssa nähneeni, tuossa ei tosin otettu kantaa kw/cc.

Varmaan normaalien henkilöautojen kulutus on keskimäärin jossain tuossa tienoilla, jos lasketaan myös pikku kaupunkiautot mukaan. Kyllä sen kulutuksen täytyy johtua moottorin tehojen hyödyntämisestä eri tavalla sekä juuri noista kierroksista. Vai...?

 

[Mika 14R]

Tarkoittaako tuo kaavio sitä, että auto vaatii pyörää pienemmän tehon kulkeakseen satasta, mikäli unohdetaan massa, vierintäkitka sekä tehohäviöt?
Vai pitääkö ilmanvastuskertoimen lisäksi ottaa huomioon otsapinta-ala?

 

[jjm]

Cw-arvo on muistaakseni juurikin suhteellinen ilmanvastusarvo, joka sitten kerrotaan varmaankin otsapinta-alalla (tai luultavasti tehollisella otsapinta-alalla).

Sähkömiehen horinoita, voin olla väärässäkin.

 

[B12]

Cv on ilmanvastuskerroin, joka riippuu vain kappaleen muodosta. Ilmanvastusvoimia laskettaessa käytetään CvA:ta, joka on ilmanvastuskerroin kerrottuna kappaleen poikkipinta-alalla. Mp:ssä voi olla suuri Cv, mutta pieni A verrattuna autoon. Auton ilmanvastusvoima on yleensä suurempi kuin pyörällä samassa nopeudessa.

Pyörien suurehkoa kulutusta voi selittää seuraavasti.
Nelitahtinen bensiinimoottori toimii huonolla hyötysuhteella osakuormalla. Esim. nuo voimalaitosdieselit käyvät jatkuvasti parhaan hyötysuhteen kuormalla ja pyörimisnopeudella. Moottorin hyötysuhde on suurimmillaan ja ominaiskulutus (g/kWh) pienimmillään kaasu pohjassa ja suurimman väännön pyörimisnopeudella eli kun käytössä on max vääntömomentti. Tässä tilanteessa auton ja prätkän moottoreiden hyötysuhteessa tuskin on suurempaa eroa. Eli nelitahtimoottorin hyötysuhde on huono kun kuormitus on pieni. Korkeaviritteiset vapaastihengittävät moottorit (=mm. moottoripyörät) on suunniteltu käymään korkeilla pyörimisnopeuksilla. Tästä johtuen kaasunvaihtoon korkeilla kierroksilla on panostettu. Lyhyt isku, isohkot venttiilit, isot kaasuttimet/ruisku, jyrkähköt nokat. Näistä johtuen moottoripyörän hyötysuhde on erityisen huono pienillä kierroksilla ja kuormalla. Tavallinen henkilöauto käy lähempänä parhaan hyötysuhteen aluetta tavallisessa maantieajossa.

Eli kyllä tuo jjn XX on kokolailla oikeassa.

 

[antti]

Jep jep, järki puhetta tuntuisi olevan.