Komppaan tuota tapilla seisomista, vaikka olen nähnyt vanhoja vetomiehiä ajavan penkistäkin yllättävänkin kovaa. Mulla ei myös selkä kestä ottaa patteja vastaan penkistä, joten kaikki pitää käytännössä ottaa jaloille. Toki se vaatii vähän paukkua etureidestä, mutta säästää roppaa pitkässä juoksussa reilusti. Edes järvenkierrossa ei muuten kulu pakarat kun vetää jommalta kummalta tapilta.
Iskareiden säätämisetä sen verran että olen sitä tiiviisti seurannut nyt hieman yli 10 vuotta ja se seilaa ja vaihtelee trendin mukaan. Välillä pitää vaimennukset olla auki ja välillä tietäjät väittää, että samoilla kepeillä kuin kesällä voi vetää myös spooria. Jokata pauksessa iskareitten toiminta ja säätö riippuu todella paljon kuljettajan kyvystä käännellä oikean käden rullaa. Ehkä harrastajalle tärkein vinkki on laittaa jouset kohalleen ja etenkin takajousi, joka yleensä tarkoittaa hieman löysempää vieteriä perään. Itse tykkään myös perän paluuvaimennusta (rebound) tiukkata, mutta sitäkin jos tiukkaa liikaa, niin se vaikuttaa todella rajusti myös sisäänmenovaimennukseen eli comppiin jolloin vehje tuntuu tahmealta patikossa.
Itse ajamiseen voisin ehkä antaa sellaisen neuvon, että pattia päin pitäisi uskaltaa ajaa ja ottaa patti vastaan jaloilla. Jos pattiin tullessa höllää ja ottaa patin vastaan istuen, heittää perä melkeen takuuvarmasti kuljettajaa ylös penkistä. Eli pateista pitäisi pystyä ajamaan läpi. Sitten spoorissa tähtäämisestä sellainen, että oleelista on saada eturengasta tähdättyä osumaan uraan, mutta takasella ei ole niin väliä. Eli käytännössä kun oppii ajamaan pattia päin ja se hieman siitä hypähtää niin etusen kun asettaa uraan niin takanen seuraa kyllä. Katse vaan riittävän etäällä ja hartiat velttona niin hyvä tulee.
Spoorissa pitää saada lisäksi vauhti aikaiseksi, koska muuten siinä ei vaan pysy pystyssä. Helpoiten vauhdin löytää hyvin vähän kuluneessa peltospoorissa, jossa ei ole puita tai kiviä vastassa jos käy könöllä. Tällä hetkellä kuvailtua peltospooria löytyy kilometrikaupalla askolasta Holmin Tapsan tiluksilta. Ensiviikonlopun jälkeen sitä onkin sitten hangattu useammankin kuskin toimesta.
Sitten vaan vetoja ja tavoite riittävän korkeelle. Itse olen kaksi kertaa kiertänyt järven, ekan kerran kahden talven reenin jälkeen 2013 ja toisen kerran 2019. Molemmilla kerroilla on ollut huisin hauskaa.