• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Törmäyskurssin käsite?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Em1
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Eikö käytännössä aina ole kysymys etäisyydestä? Etäisyydestä havaittuun uhkatekijään? Joskus et edes ehdi tajuta, mihin iskeydyt, useimmiten ehdit tehdä rauhallisen jarrutuksen tai väistön. Mitä lujempaa ajat, sitä nopeammin tilanteet tulevat silmille.

Asiaa hieman mietittyäni tulin muuten siihen tulokseen, että tiellä liikkuessani olen aina törmäyskurssilla jonkin objektin suhteen. Siksipä sitä kurssia ja vauhtia pitää alituiseen säädellä.
 
Olisikohan hyvä käytännön vertaus toimenpideajalle, että mitä leveämmät piennaralueet sitä enemmän aikaa toimia. Risteävä "kohde" nähdään aikaisemmin, olipa se sitten auto, hirvi tai mikä muu tahansa. Aika perusasioita siis.

Minusta tässä ei mitään suurta ihmettä olla keksimässä.
 
Olisikohan hyvä käytännön vertaus toimenpideajalle, että mitä leveämmät piennaralueet sitä enemmän aikaa toimia. Risteävä "kohde" nähdään aikaisemmin, olipa se sitten auto, hirvi tai mikä muu tahansa. Aika perusasioita siis.

Minusta tässä ei mitään suurta ihmettä olla keksimässä.
No ei nyt kaiken tämän luettuani minustakaan. Kiitos kuitenkin keskustelijoille tässä vaiheessa näin threadin avaajan ominaisuudessa. Jatketaan toki, jos siltä tuntuu.

typo edited
 
Olisikohan hyvä käytännön vertaus toimenpideajalle, että mitä leveämmät piennaralueet sitä enemmän aikaa toimia. Risteävä "kohde" nähdään aikaisemmin, olipa se sitten auto, hirvi tai mikä muu tahansa. Aika perusasioita siis.

Minusta tässä ei mitään suurta ihmettä olla keksimässä.
Tämän määritelmän mukaan risteykseen tulevalla on nopeudesta riippumatta lähes rajaton toimenpideaika, piennarta piisaa merenrantaan saakka.
 
Olisikohan hyvä käytännön vertaus toimenpideajalle, että mitä leveämmät piennaralueet sitä enemmän aikaa toimia. Risteävä "kohde" nähdään aikaisemmin, olipa se sitten auto, hirvi tai mikä muu tahansa. Aika perusasioita siis.

Minusta tässä ei mitään suurta ihmettä olla keksimässä.
Tämän määritelmän mukaan risteykseen tulevalla on nopeudesta riippumatta lähes rajaton toimenpideaika, piennarta piisaa merenrantaan saakka.
Tuossa mainitsemassasi tilanteessa tähän paljon puhuttuun toimenpideaikaan vaikuttaa tietenkin sen risteävällä (pää)tiellä liikkuvan lähestymisnopeus, ja se miten kaukana kohde oikeasti havaitaan. Näkemäalue (tai ts. näkemäsektorin leveys) määrittää sen miten kaukana kohde voidaan havaita.

Tuo mainitsemani vertaus oli yksinkertaistettu esimerkki.
 
Jonnin joutavaa höpinää tollaset törmäyskurssit tieliikenteessä.
Joskus viime vuosikymmenellä, kun tota veineilin vielä, tuli sitä rannikkolaivurikurssia luettua.
Tosi elämässä se hirvi syö puunlehtiä, ja hyppää eteen kun olet viiden metrin päässä. Siinä sitä törmäyskurssia.
Ai niin. Myin sen veneen, mutta se uusi omistaja ajoi sen heti karille. Vaikka oli kaikuluotaimet ja muut värkit. Sillä pyöri siinä kaikuluotaimessa kaiken aikaa se esittelydemo, ja vettä oli siis hitosti alla.
biggrin.gif
Hoh hoo...
 
Kyllä, toimenpideaika on se aika, joka on kokonaisuudessaan käytettävissä ja osa käyttää sen toista tehokkaammin, mutta sitähän ei liikenneturva yms tahot myönnä.
...

Osin juuri tämä iänikuinen keskustelu näistä jarrutusmatkoista suhteessa nopeuteen on johtanut siihen tilanteeseen, että jengi oikeasti kuvittelee toimenpideajan kasvavan nopeutta laskemalla. Näin ei kuitenkaan ole ja osin juuri sen takia onnettomuus tulee niin monelle kuin meteoriitti taivaalta.
Mutta toimenpideaikaan ei tosiaan vaikuta se millä nopeudella etenee?

Voisiko Legend esittää tämän (pseudo)tieteen tueksi ihan jotain faktaa? Se on sitten eri juttu seuraako siitä onnettomuus tai mikä on jarrutusmatkan pituus tms. mutta ei nyt sotketa niitä kaikkia tähän samaan (kuten edellä on tehty). Vaikka sitä ei Suomessa olisikaan Liikenneturvan yms. taholta ymmärretty, niin kai sen nyt joku edes ulkomailla on pystynyt pätevästi osoittamaan?
 
Yllättävässä liikennetilanteessa on turha kenenkään kuvitella pääsevänsä samaan. Pitäisi vielä päättää vetäseekö lukkojarutuksen vai väistääkö vai mitä tekee. Lähemmäs sekuntia käytännössä mennään kuin 0,2s.
Ei tietenkään pääse samaan, mutta jutut sekunnin raktioajasta kertoo vähintäänkin sitä, että kuski on ollu täysin muissa maailmoissa ja omissa ajatuksissaan. Ja semmostahan ei kukaan reipasta laukkaa ajava tee.

Ja jos täytyy arpoa lukkojarrutuksen ja jonkun muun välillä, niin harrastus on selvästikin väärä. Lukkojarrutus ei oo koskaan oikea vastaus liikenteessä esiin tuleviin ongelmiin.
 
Yllättävässä liikennetilanteessa on turha kenenkään kuvitella pääsevänsä samaan. Pitäisi vielä päättää vetäseekö lukkojarutuksen vai väistääkö vai mitä tekee. Lähemmäs sekuntia käytännössä mennään kuin 0,2s.
Ei tietenkään pääse samaan, mutta jutut sekunnin raktioajasta kertoo vähintäänkin sitä, että kuski on ollu täysin muissa maailmoissa ja omissa ajatuksissaan. Ja semmostahan ei kukaan reipasta laukkaa ajava tee.

Ja jos täytyy arpoa lukkojarrutuksen ja jonkun muun välillä, niin harrastus on selvästikin väärä. Lukkojarrutus ei oo koskaan oikea vastaus liikenteessä esiin tuleviin ongelmiin.
Autokoulussa tehtiin radalla reaktiokoe. Autoon kiinnitettiin paukkupanos, jonka opettaja sitten laukaisi jossain kohtaa. Kuski tiesi aina odottaa, että kohta jotain tapahtuu. Sitten nopeuden, paukkupanoksen asfalttiin jättämän värijäljen ja jarrutusjäljen alkamisen perusteella laskettiin reaktioaika.

Kukaan ei muistaakseni päässyt edes alle puoleen sekuntiin. Oma aikani taisi olla jotain 0,8 sek ja monella meni se sekunti tai enemmänkin. Kaikki siis tiesivät, että kohta tapahtuu!

Omat reaktiokyvyt tuntuvat huomattavasti nopeammilta siellä vetomiähen takaraivossa, kuin mitä ne todellisuudessa ovat.

Edit: Niin siis, sanotaan sitä aikaa nyt vaikka miksi ajaksi, niin mielestäni ainoa oleelliinen aika on se kuinka kauan kuluu siitä, kun huomataan jotain, siihen asti kun mitään alkaa tapahtumaan. Sitä tällä kokeella nimenomaan mitattiin. Ja vielä kerran: Tässä tiedettiin odottaa jotain kohta tapahtuvaksi.
 
Siitä reaktioaikaa kokeilemaan:

Tästä

Tuossahan testataan hiirennäpäytyksen nopeutta. Jarruttamiseen menee paljon enemmän aikaa(käsi puristaa kahvaa, jarrut alkavat jarruttaa jne)...


5 kertaa = keskiarvo 0,212 sekuntia
 
Siitä reaktioaikaa kokeilemaan:

Tästä

Tuossahan testataan hiirennäpäytyksen nopeutta. Jarruttamiseen menee paljon enemmän aikaa(käsi puristaa kahvaa, jarrut alkavat jarruttaa jne)...


5 kertaa = keskiarvo 0,212 sekuntia
Tollanen testi antaa liian optimistisen kuvan oikeasta reaktioajasta. Muutenkin epäilyttävän helppo, 5 ekaa yritysta ja ka. 183ms eli suoraan 20 parhaan joukkoon. Tiedän olevani nopea mutta silti...
 
177 ms. En silti usko että tuollaisella testillä on mitään merkitystä liikenteessä.
 
Siitä reaktioaikaa kokeilemaan:

Tästä

Tuossahan testataan hiirennäpäytyksen nopeutta. Jarruttamiseen menee paljon enemmän aikaa(käsi puristaa kahvaa, jarrut alkavat jarruttaa jne)...


5 kertaa = keskiarvo 0,212 sekuntia
Tollanen testi antaa liian optimistisen kuvan oikeasta reaktioajasta. Muutenkin epäilyttävän helppo, 5 ekaa yritysta ja ka. 183ms eli suoraan 20 parhaan joukkoon. Tiedän olevani nopea mutta silti...
Juu, tietenkin on optimistinen jos verrataan liikenteeseen jne kun tapahtumia on vielä jotenkin "tulkittava" ennen toimintaa...
Tuohan on helppo painaa nappia kun väri vaihtuu, yksinkertaista ja nopeaa..
 
Olen harvoin nopeuskeskusteluissa sun muissa The Legendin kanssa samoilla aaltopituuksilla, mutta tässä asiassa hän on yksinkertaisesti oikeassa.

Toki nopeuksien noustessa ei pysty tekemään niitä havaintoja riittävän ajoissa ja ollaan törmäyskurssilla loppuun asti.
 
Olisikohan hyvä käytännön vertaus toimenpideajalle, että mitä leveämmät piennaralueet sitä enemmän aikaa toimia. Risteävä "kohde" nähdään aikaisemmin, olipa se sitten auto, hirvi tai mikä muu tahansa. Aika perusasioita siis.

Minusta tässä ei mitään suurta ihmettä olla keksimässä.
Kyllä, aivan normaalia peruskauraa, mutta kaikkein tärkein on tosiaan huomata, että toimenpideaika ei muutu oman vauhdin seurauksena ja, että monessa tilanteessa osuma tulee ennenkuin sitä edes tajuaa. Samalla se osoittaa liikenneministerön hälläväliä-asenteen tienvarsien hoidossa ja, että moni omakotiasukas kasvattaa ymmärtämättömyyttään miinaa liittymäänsä. Ei auta paljoa rajoitukset, kun 1500kg citymaasturi jyrää ylitse.

sanoi:
Nipo
Mutta toimenpideaikaan ei tosiaan vaikuta se millä nopeudella etenee?

Voisiko Legend esittää tämän (pseudo)tieteen tueksi ihan jotain faktaa? Se on sitten eri juttu seuraako siitä onnettomuus tai mikä on jarrutusmatkan pituus tms. mutta ei nyt sotketa niitä kaikkia tähän samaan (kuten edellä on tehty). Vaikka sitä ei Suomessa olisikaan Liikenneturvan yms. taholta ymmärretty, niin kai sen nyt joku edes ulkomailla on pystynyt pätevästi osoittamaan?
Asia on ihan helppo ymmärtää, kun kuvittelet juoksevasi tien ylitse sivuillesi katsomatta. Meinaan, että tällöin joudut törmäyskurssille vain siinä tapauksessa, että joku lähestyy sinua ajoituksellisesti juuri oikeaan aikaan. Eli, mikäli lähdet liian aikaisin, olet jo ylittänyt tien ennen autoa, ja mikäli taas liian myöhään, auto ehtii ohitsesi ennen sinua. Edelleen, mikäli kuvittelemme auton nostavan nopeutensa kaksinkertaiseksi, niin silloin huomaat, että sinun pitää juosta tielle kaksi kertaa aikaisemmin, jotta osuma tulee.

Törmäyskurssin voi toki estää myös jarruttamalla, mutta käytännössä siihen ei vaan ole aikaa ja se on muutenkin väistämistä huomatavasti hitaampi vaihtoehto. Edelleen, mikäli joku väittää estäneensä törmäyksen jarruttaamalla, olisi tämä voitu tehdä miltei poikkeuksetta helposti myös väistämällä. Väistämisessä pitää kuitenkin muistaa, että väistö ei ole aina suinkaan hallittu ja, että nopeuden kasvaessa (auton) ohjausliikkeiden vaikutus nopeutuu samassa suhteessa, jonka takia moni menettää sen seurauksena kulkupelinsä hallinnan. Kovempi nopeus myös tuntuu silloin, kun ajoneuvo on pakko tempaista pöpelikköön törmäyksen estämiseksi.

Suuremman nopeuden käyttö ei kuitenkaan ole likikään aina huono vaihtoehto, jos kuljettaja jarruttaa ennakoivasti pahoihin paikkoihin, on valppaana ja pitää jarrupaineet ylhäällä siihen saakka, kunnes ohittaa kyseisen varovaisuutta edellyttävän kohdan. Monasti riittää vain, että on valppaana.


sanoi:
timo1
177 ms. En silti usko että tuollaisella testillä on mitään merkitystä liikenteessä.

Ota huomioon, että tässä sun ajassa on mukana jo reaktioviive ja itse reagointi.

Itse ajan suorilla kovempaa ja jarruttelen tuntuvasti kaikkiin pahempiin paikkoihin, jolloin jarrupaineet ovat jo hitusen ylhäällä eikä jarrutuksen alkamiseen tuhraannu liikaa aikaa. Enkä muuten edes aja pahoihin paikkoihin tikkarin näyttämää nopeutta, kun laskin vaan näyttää sellaisia aikoja, että osuma voi tulla kaikesta varovaisuudesta huolimatta.

Lopuksi muistakaa, että laskin ei valehtele ja siksi toivon jokaisen ottavan riittävästi etäisyyttä lapsiin, kun näiden toilailuista ei koskaan voi tietää. Liian läheltä ajetaan ja sitten, kun havaitaan lapsen äkisti saavan jotain päähänsä ja ryntäävän eteen, mitään ei ole enää tehtävissä.
 
Jos nyt ihan saivartelemaan aletaan noista millisekunneista, sun muista kursseista, niin pikkasenkaan ihmisen hermorakenteeseen ja aivojen kykyyn ymmärtää tapahtumia, liittyy oleellisesti se, että kaikki kokemamme, ja näkemämme, on jo tapahtunut ennen kuin itse tajuamme mitään.
Jos lyöt nyrkin pöytään, se nyrkki itse asiassa osuu siihen pöytää jo ennen kuin tunnet kipua saati näet tapahtuman.
Ihminen elää muutaman millisekunnin aina menneisyydessä.
Joka ei usko, ottakoon selvää. Aiheesta löytyy ihan tieteellisiä tutkimuksia ja kokeita. Mielenkiinoista, eikö totta.?
Enemmän olisin kuitenkin huolissani lainsäätäjistä. Tuntuu että ne -70 luvun puliukot ovat jo hyvissä ajoin varmistaneet että kansa ei viisastu. Meinaan vaan, että kun miettivät keskioluen laimentamista.
tounge.gif
 
Back
Ylös