Turhan läheltä piti

[Tape-]

Tapahtui 10min sitten:

Lähdin kiihyttämään, kyllä liian kovaa -> pyörä woblas (tässä vaiheessa muistin mitä olen täältä lukenut) -> lisää kaasua -> suoristui, mutta suunta oli kohti n. 5m leveetä liikenteenjakajaa..

Kova jarrutus, takapyörä lukossa sitä kohti ja väistö. 30cm jäi minun ja sen väliin, menin vasemmalta sen ohi.

Pyörä ollut viikon, kortti reilun kuukauden.

Kohta menen takaisin fillarilla katsomaan jälkiä ja kuuntelemaan kavereiden kommentteja.

Tästä otan opiksi!

Orgilaiset, vannon etten aja noin päättömästi enää koskaan, en halua kuolla nuorena.

Muilla vastaavanlaisia läheltä piti -tilanteita?

 

[foxterrier]

Juu, kaikilla taitaa olla likipitejä... mut ei niistä opi ennenku teholla

 

[2jorma2]

Tarkista pyörä. Kovin helpon kuuloisesti (kiihdytyksessä taajama alueella) lähtenyt woblaamaan.

 

[urpooo]

Itellä tapahtu joskus vuonna 1 ja nakki, vähän samanlailla.
Pyörässä olikin sitten jotain vikaa (en muista mitä, kun se korjaamo setä selitti niin nopeesti ettei saanu selvää

)

 

[edge 340]

kirippä ohjauslaakeri oikeisiin välyksiin
mulla oli cbr:ssä väljää/liian herkkä
niin aina kovissa kiihityksissä ku keula keveni ja siitä laski niin ravisti vittumaisesti

 

[adrenaliini]

Läheltäpiti oli mulla aikoinansa vasemmalle kaartuvassa mutkassa,ylämäessä,80kmh alueella päästelin mäkeä ylös ja hieman ennen kaartoa tulikin auto vastaan ja aika lailla keskellä tietä,väänsin tankoa minkä voin ja katselin asvaltin ja hiekan rajaa oikean jalan alla,vauhtia oli noin 60kmh,olin jo orientoitunut keräämään hornetin raatoa kuusikosta samalla kuin elämän kohokohdat pikakelautui silmissä,pulssin ollessa 260 ja yläpaine samaa luokkaa,pysyin kuin pysyinkin asvaltilla

nyttemmin koitan tajuta että mutkan takaa tulee aina täysperävaunullinen tukkeja,ylinopeutta ja minun kaistallani.
Mutta parempi läheltäpiti kuin läsähdys

 

[hondamania]

Sanoisin myös että opettele hyvä mies myös etujarrun käyttö.

 

[TwinTenox]

Tämän kauden toistaiseksi ainoa läheltäpiti tapaus oli kyllä - täytyy myöntää - ihan omaa tyhmyyttä.

Reipas kiihdytys paikaltaan kohti tiukkaa vasenta mutkaa. Kakkosen vedin aika pitkälle (ei taajamassa siis) ja sitten rupesin miettimään, että enpä ole koskaan tällä tiellä ajanut, mutkan merkki on ja näyttää kohtuu jyrkältä. Kytkin pohjaan (se isoin virhe) ja etujarrua oikein huolella. Nooh, ei se niiiiiin jyrkkä olekaan, jarru pois, kallistukseen ja kytkin ylös... Joo, siellähän oli edelleen se kakkonen pesässä. Ihan metkasti lähti perä sivulle, tuli vielä traktori vastaan. Avasin samalla kai vaistomaisesti kaasua ja pyörä taittui mutkaan loppujen lopuksi ihan suhteellisen nätisti. Toisinkin olisi voinut käydä.

 

[MattiR]

Aja hyvä ihminen rauhallisesti niin ehdit enemmän ...
Voihan sitä kiihdytellä, mutta kannattaa katsoa missä kiihdytteleepi ...
Auta armias sitten, kun alkaa olla vastaavia tilanteita muun liikenteen
(autot) kanssa .. miten silloin ajattelit selvitä lähellä-oli-tilanteista ..

 

[Kawa600]

miten helkkarissa lähtee tolla tavalla suorassa kiihdytyksessä woblaamaan?? ohjauslaakeria kireämmälle tjsp... Ite en oo koskaan saanu woblaamaan vaikka olis tullu keula alas stonga vinossa...

 

[TwinTenox]

Ite en oo koskaan saanu woblaamaan vaikka olis tullu keula alas stonga vinossa...

Mulla lähti pyörä woblaamaan välittömästi jos irrotti molemmat kädet tankosta. Muuten ei missään olosuhteissa mitään ongelmia. Tuo hävisi kun eturengas vaihdettiin. Eli joskus aika pienestäkin kiinni. Tosin ei sama asia, kun ei tuo tosiaan täyskiihdytyksessä koskaan ole woblannut.

 

[tilt]

Onneksi ei sattunut.

Itsellä kävi viime viikolla vähän vastaavanlaisessa tilanteessa (siis oli liikaa vauhtia väärässä paikassa) etunen hetken lukossa auton perän yllättäen?? lähestyessä, mutta siitä selvisin.

Rauhotti kummasti ja nöyräksi veti.

 

[Tape-]

Onpas nopeasti tullut viestejä. Ilmeisesti muutkin ovat ottaneet teoistaan opiksi?

Vähän selvennystä:
Lähti woblaamaan, koska tein loivaa kaarrosta tiellä. Olin siis juuri liittynyt tielle melkein samansuuntaiselta liittymistieltä.

Suoraan kiihyttäessä ei juurikaan edes kevene keula, mutta täysi kaasu + ohjaaminen teki tepposet tällä kertaa. Mutta tästä nyt olen oppinut!

Kävin katsomassa jäljet, takasesta jäi jarrutusjäljet noin 10m matkalle, loppuivat jotain 20m ennen jakajaa. Kuitenkaan takarenkaaseen ei kulunut tasaista kohtaa.

Silminnäkijät ihmettelivät miten sain pyörän takaisin haltuun. Ainut syy minkä keksin, oli Orgin lukeminen. Täältä olen sisäistänyt niin paljon tietoa. Kiitos siitä.

 

[Tajh]

Ikinä eikä koskaan saatikka milloinkaan oo ollu läheltä piti tilannetta, kuin korkeintaan yks tai kaks per ajelu reissu. Syy kortin hankkimiseen lähti juuri tuollaisesta hups tilanteesta. Päätin silloin ett kaverin kyydissä ei nurin mennä, jos mennään ni omalla ja näyttävästi.

 

[Jatani]

Viikko takaperin oltiin vaimon kanssa ajelulla ja aika tiukka mutka oikeelle edessä. Kattelin et kauheita töyssyjä tiellä ja vedin ihan oikeeseen reunaan ja samalla auto vastaan täysin meikäläisen kaistalla. Tuuria oli et olin ihan reunassa valmiiks,keskarii sentään kerkesin näyttää. Yksin jos olis ollu liikentees olis voinu lähtee kyseleen noita ajotapoja.Sen verran sapetti sen autoilijan piittaamattomuus muista. Muistakaa noissa mutkissa et sieltä voi joku tulla vastaan omaa kaistaa.

 

[T_T]

Jos on hidas reagoimaan niinkuin minä niin monta kertaa olis varmaan käynyt pahastikin mutta ei oo tullu ylireagoitua. Voi olla että joissain tilanteissa nopea reaktio saattaisi pelastaa mutta ei oo vielä sellaista tullut eteen.

Nyt kylmillä ja märillä keleillä on pari kertaa etunen hieman lipsunut kurvissa mutta todennut vaan tapahtuneen ja jatkanut matkaa.

Tarkoitan tällä hitaasti reagoimisella sitä kun esim. kaveri autolla ajaessa panikoi heti kun talvella hiukankin renkaat sutii tai auto luisuu sivuttain. Itse pyrin reenaamaan pienessä luisussa ajoa niin ei tuu yllärinä. Joskus vanhempi naisväki valitta kyydissä ollessaan että ajan riskirajoilla mutta ei todellakaan. Auto vain menee hiukan luisussa ja luisu voidaan korjata helposti.

Prätkällä sama homma. Kun käy välillä jollain sorapintaisella tiellä hieman sudittelemassa niin tietää miltä tuntuu kun takanen sutii ja tietää miten pitkään menee ennenkuin takanen lähtee hakemaan pitoa sivulta. Jarrutuksia voi tehdä myös vetäen etupyörän lukkoon niin tietää miten pitkään sitä voi lukossa pitää ennenkuin lähtee alta. Sama takajarrulla jne... Kurvissa voi kokeilla avata hieman hanaa ja tuntea kuinka takapyörä lähtee hakemaan. Tämä kaikki siis onnistuu ihan katupyörällä ja suosittelen suuresti reenaamaan hiekka-alustalla. Nimittäin vaikka asfaltti on alustana erilainen niin soralla tullut varmuus auttaa pirusti myös pikitiellä. Pienistä lipsuista ei tarvi panikoida vaan korjaa ne niinkuin on soralla oppinut ja jatkaa matkaa.

Tää asia liittyi ketjun aloittajan tarinaan siten että usein tilanne syntyy odottamatta ja tilanne päättyy ilman että kuski tietää mitä teki. Myöhemmin voidaan kertoa itselle tarina miten ehti miettiä pyörän kallistuskulmaa ja kaasun asentoa suhteessa kierroslukuun jne... mutta loppujen lopuksi korjausreaktio tulee selkäytimestä eikä tilanne päällä ehdi miettiä mitään vaan silloin toimitaan. Ja ei millään pahalla - kaikki me ollaan joskus ajettu ekoja kertoja - epäilen että ei viikon ajokokemuksella ole ehtinyt juuri selkäydintaitoja oppia vaan ketjun aloittaja vain nyt sattui toimimaan niin ettei tullut vainaata. Toisaalta välillä näkee niin älyttömiä onnettomuuksia ettei voi uskoa kenenkään pystyvän kaatumaan sellaisissa tilanteissa mutta niin vain on käynyt. Suurin syy lienee kuuluisa niska-hartia lukko eli kauhujäykkyys ja sitten mennäänkin jo suoraan pöpelikköön.

 

[Yamaha1]

Tjaa, tuosta soratiellä reenaamisesta... Pitää visiin ostaa semmoseen hommaan sitten toinen mopo. Jotenki ei antais luonto periksi lähtee kaatuileen jonnekki metikköön oman silmäterän kanssa.  

Sit toinen jutska, jotenki mä en jaksa uskoa siihen että mutkassa etusen irtoomisen tiestä (en tarkota keulimista) voi vielä korjata... Toisin sanoen w*tullisella tuurilla voit ehkä siitä selvitä, mutta kerkeekö sitäkin muka rehellisesti korjaamaan (hallitsemaan)? Kertokaas paremmat....  

Parempi vaan ajella noitten fysiikan lakien puitteissa vissiin...

 

[Tape-]

Tää asia liittyi ketjun aloittajan tarinaan siten että usein tilanne syntyy odottamatta ja tilanne päättyy ilman että kuski tietää mitä teki. Myöhemmin voidaan kertoa itselle tarina miten ehti miettiä pyörän kallistuskulmaa ja kaasun asentoa suhteessa kierroslukuun jne... mutta loppujen lopuksi korjausreaktio tulee selkäytimestä eikä tilanne päällä ehdi miettiä mitään vaan silloin toimitaan.

Tämä on kyllä totta. Sen verran ajatus kerkes toimia, että tajusin kaasulla suoristaa pyörän. Mutta viimehetken väistö tuli selkäytimestä.

Tosin, onhan se mahdollista, että tein hätäpäissäni jotain muuta, jolla pyörä suoristui. Mutta ajatus ainakin oli, että kaasun lisäys auttaa tässä tilanteessa.

Joitakin asioita ehtii tajuamaan, mutta jotkut menevät automaatiolla.

Ihmetyttää vain, miten takarenkaaseen ei tullut tasaista pintaa. Kuitenkin tuossa ohi ajaessa tänä aamuna katsoin, että tein siinä 10-15m yhteensä lukkojarrutusta takasella. Kaksi eri jälkeä siis, koska välillä helpotin takajarrua.

 

[Kawa600]

Ihmetyttää vain, miten takarenkaaseen ei tullut tasaista pintaa. Kuitenkin tuossa ohi ajaessa tänä aamuna katsoin, että tein siinä 10-15m yhteensä lukkojarrutusta takasella. Kaksi eri jälkeä siis, koska välillä helpotin takajarrua.

ei se noin lyhyessä jarrutuksessa yleensä tasaiseksi kulu. Kyl noi nyt sen verran kestää..

 

[Tape-]

Ihmetyttää vain, miten takarenkaaseen ei tullut tasaista pintaa. Kuitenkin tuossa ohi ajaessa tänä aamuna katsoin, että tein siinä 10-15m yhteensä lukkojarrutusta takasella. Kaksi eri jälkeä siis, koska välillä helpotin takajarrua.

ei se noin lyhyessä jarrutuksessa yleensä tasaiseksi kulu. Kyl noi nyt sen verran kestää..

Ei näköjään joo

Paikalta pois ajaessa vain tuntui siltä. Todennäköisesti tämä johtui siitä, että se kohta renkaasta oli lämpimämpi tai jotain.

Tiedän, melkoista mutuilua, mutta hei... oon uus täällä