Typpeä renkaisiin

[Sepi]

Moni tätä foorumia lukeva tuntuu tietävän paljonkin kilvan ajosta ja paljon on peistä väännetty myös renkaista ja rengaspaineista.
Kysyisin teiltä tietäjiltä että kun tavallinen ilma korvataan puhtaalla typellä joka ei nosta painetta renkaan lämmetessä juurikaan, niin miten suuria ovat muutokset ja renkaan lämpeneminen, pitääkö painetta muuttaa kun rengas on lämmin ilmaan verrattuna jne...
Autopuolella käytetään paljon typpeä joten luulisi olevan oikeaa tietoa jollakin, siis kyseessä olisi todellinen kilpakäyttö eikä mikään nakkikiskan kierto...
Kiitos jo valmiiksi!

 

[wekkuli]

Miten toi käytännössä toimii? Siis fysikaalisesti, mikä vaikuttaa? Eikö typpeen ja normaali-ilmaan, joka on kaasuseos, vaikuta samat ideaalikaasun verrattavissa olevat asiat? Paine, tilavuus ja lämpötila suhteessa toisiinsa? Ja ilmahan on enimmäkseen typpeä.

Siis en väitä, etteikö näin olis, mutta mistä moinen? Ihan mielenkiinnosta kyselen...

 

[RRRami]

Miten toi käytännössä toimii? Siis fysikaalisesti, mikä vaikuttaa? Eikö typpeen ja normaali-ilmaan, joka on kaasuseos, vaikuta samat ideaalikaasun verrattavissa olevat asiat? Paine, tilavuus ja lämpötila suhteessa toisiinsa? Ja ilmahan on enimmäkseen typpeä.

Siis en väitä, etteikö näin olis, mutta mistä moinen? Ihan mielenkiinnosta kyselen...

Oon joskus lukenut että suurin syy tohon on ilman sisältämä kosteus. Siis kun se ilma lämpenee renkaassa ja samalla se ilmassa oleva kosteus niin paine nousee enemmän kuin esim. puhtaassa typessä, jossa ei ole kosteutta mukana. Ero sille että sinne renkaaseen pistäisi puhdasta happea tai typpeä lienee pieni mutta toi puhdas happi ei ole mikään turvallisin vaihtoehto jos jotain tapahtuu, lisäksi tota typpeä saa helpommin ja halvemmalla(?). Ja toi typpi muuten pysyy renkaassa paremmin kuin tavallinen ilma. Ja anteeksi OT, ei tämä tainnut alkuperäiseen kyssäriin vastata millään tavalla.

 

[Sepi]

Typpi on kevyin osa ilmaa, happi ja varsinkin hiilidioksidi ovat raskaampia ja laajenevat ilmeisesti voimakkaammin, myöskin normaali kompressori-ilma sisältää kosteutta paljon, verrattuna puhtaaseen typpeen.
Kun normaalisti kylmään ratakummiin laitetaan 1,9 bar ja lämmittämisen jälkeen paine on 2,3 bar, vastaavasti typpeä käytettäessä oletettavasti voidaan laittaa paineeksi suoraan 2,3 bar johon ei lämpenemisen pitäisi juurikaan vaikuttaa.
Ajatellaampa tilannetta että alkaa vesisade kesken kilpailun ja renkaat jäähtyvät ja paine laskee...
Jos joku tietää oikeasti toimiiko juurikin näin, vai onko pientä säätöä tiedossa olisin kiitollinen.

 

[mekanik]

Muistaakseni formuloissa käytetään typpeä renkaissa juuri tuon pienemmän laajenemisen takia...

 

[johtaja]

En ole ikinä koettanut typpeä, mutta olen myös antanut itseni ymmärtää, että 2.3-2.4bar on oikea täyttöpaine. Tuo on sitä oikeaa hifistelyä.

Tärkeintä ei ole vauhti, vaan se että näyttää prolta.

 

[RRRami]

Typpi on kevyin osa ilmaa, happi ja varsinkin hiilidioksidi ovat raskaampia ja laajenevat ilmeisesti voimakkaammin, myöskin normaali kompressori-ilma sisältää kosteutta paljon, verrattuna puhtaaseen typpeen.

Termodynamiikakka ei ole mun lempiaiheitani, mutta jos ideaalikaasun tilanyhtälöä (pV=NRT) tarkastelee niin kyllä typpi laajenee siinä kuin happi tai hiilidioksidikin. Noiden kaikkien ilmassa olevien kaasujen voidaan ajatella käyttäytyvän kuin ideaalikaasut koska paine on melko vähäinen. Vaikka käytettäisiin reaalisuuskertoimia niin olettaisin että erot olisivat todella merkityksettömiä. Mutta avainsana lienee toi kosteus, eli toi ilman kosteus vaihtelee ja näin ollen se paineen muutos renkaassa ei ole niin helposti arvattavissa, kun taas jos käytetään aina samanlaista kaasua niin muutokset pystytään ennakoimaan tarkemmin. Tämä on kaiketi suurin syy siihen miksi oikeen proot typpeä renkaaseen pistävät. Sitä (lähes)puhdasta typpeä on helppo saada pullossa ja kuten aikaisemmin mainitsin niin hapen käyttö olisi vaarallisempaa.

edit. selkeytys

 

[ZR-7herwood]

Typpi on kevyin osa ilmaa, happi ja varsinkin hiilidioksidi ovat raskaampia ja laajenevat ilmeisesti voimakkaammin, myöskin normaali kompressori-ilma sisältää kosteutta paljon, verrattuna puhtaaseen typpeen.

Termodynamiikakka ei ole mun lempiaiheitani, mutta jos ideaalikaasun tilanyhtälöä (pV=NRT) tarkastelee niin kyllä typpi laajenee siinä kuin happi tai hiilidioksidikin. Noiden kaikkien ilmassa olevien kaasujen voidaan ajatella käyttäytyvän kuin ideaalikaasut koska paine on melko vähäinen. Vaikka käytettäisiin reaalisuuskertoimia niin olettaisin että erot olisivat todella merkityksettömiä. Mutta avainsana lienee toi kosteus, eli toi ilman kosteus vaihtelee ja näin ollen se paineen muutos renkaassa ei ole niin helposti arvattavissa, kun taas jos käytetään aina samanlaista kaasua niin muutokset pystytään ennakoimaan tarkemmin. Tämä on kaiketi suurin syy siihen miksi oikeen proot typpeä renkaaseen pistävät. Sitä (lähes)puhdasta typpeä on helppo saada pullossa ja kuten aikaisemmin mainitsin niin hapen käyttö olisi vaarallisempaa.

edit. selkeytys

Muistelisin, että myös vesihöyryä voidaan käsitellä ideaalikaasuna kun olosuhteet eivät olisi mitenkään extremet. Mut jos typpi on selkeästi ilmaa kevyempää niin sehän on kaikki ikävistä pyörivistä massoista pois.mitenköhän muuten se renkaassa oleva kaasu käyttäytyy esim tilanteessa jossa jarrutetaan pääsuoran huipuista johonkin hitaseen mutkaan? jääköhän se kaasu pyörimään sinne pitkäksikin aikaa?

 

[wekkuli]

Aika olemattomaksi veikkaisin massan merkityksen. Saman ties luulis heliumin olevan fiksuinta kaasua renkaissa? Samalla tavalla "inerttiä" kuin typpikin. Äkkiähän noi massat laskis suunnilleen, kun vähän taulukkoja kaivelis, mut ei jaksa...

Luulisin vastauksen piilevän tuolla kosteuden merkityksessä? Tai ehkä renkaissa on jo sen verran painetta, että ideaalikaasulla tilannetta ei voi mallintaa?

 

[RRRami]

Luulisin vastauksen piilevän tuolla kosteuden merkityksessä? Tai ehkä renkaissa on jo sen verran painetta, että ideaalikaasulla tilannetta ei voi mallintaa?

No esim typen poikkeama ideaalikaasusta vaikkapa 40atm paineessa 300kelvinin lämpöisenä on luokkaa 0.98 kuvaajasta arvioituna, eli kyllä se ero ideaalikaasusta taitaa olla aika olematon.

edit. i olikin o

 

[ZR-7herwood]

Aika olemattomaksi veikkaisin massan merkityksen. Saman ties luulis heliumin olevan fiksuinta kaasua renkaissa? Samalla tavalla "inerttiä" kuin typpikin. Äkkiähän noi massat laskis suunnilleen, kun vähän taulukkoja kaivelis, mut ei jaksa...

Luulisin vastauksen piilevän tuolla kosteuden merkityksessä? Tai ehkä renkaissa on jo sen verran painetta, että ideaalikaasulla tilannetta ei voi mallintaa?

No joo se massa on pikaisen laskennan tuloksena noin 50g kokonaisuudessaan. Ilmassa on typpeä noin 78% ja typen ja hapen massoissa on eroa ehkä noin 15% ero. Kokonaismassan ero on siis muutaman gramman. Eli siitä tuskin on kyse.

Voi olla, että laskut ei osunu kyllä ihan oikein.

 

[Nelli]

En sano kilvanajo käytöstä mitään, mutta lentokoneissahan käytetään typpeä renkaiden paineistukseen. Varmaankin osasyynä on juuri se että typpi ei ole ihan niin paloherkkää.
Mutta asiaan. Lämpimän renkaan paine on kuin onkin korkeampi kuin kylmän, tästä syystä ohjeissa mainitaan että rengaspaineet pitäisi tarkistaa kylmistä renkaista, jos mahdollista.

 

[Ghostrider]

En sano kilvanajo käytöstä mitään, mutta lentokoneissahan käytetään typpeä renkaiden paineistukseen. Varmaankin osasyynä on juuri se että typpi ei ole ihan niin paloherkkää.

Onko tavallinen ilma paloherkkää? Mä rupeankin sitten polttamaan ilmaa takassa, niin pysyy mökki lämpöisenä.

 

[wekkuli]

Ei se ilma pala, mutta toisaalta, eipä ilman ilmaa (tai happea) siellä takassa mikään muukaan pala.

Korkea happipitoisuus lisää selkeästi tulipalovaaraa. Aikanaan konepajassa töissä ollessani kuulin jutun kaverista joka oli putsannut pöllyisen työhaalarin paineistetulla hapella suihkimalla pölyt hitoille. Tämän seurauksena työhaalari kyllästyi hapella ja vieressä olevalta kulmahiomakoneelta singonnut kipinä sytytti humahtaen äijän haalarin tuleen. Normaalisti kangas ei moisesta tietenkään olis syttynyt mutta voimakkaan happipitoisuuden vaikutus oli sama kuin ois bensaan kasteltu.

Sitä en sit tiiä onko tällä mitään tekoa puheena olevan asian kanssa... Voiko kilpapyörässä tai lentokoneen renkaassa kehittyä lämpötiloja jolloin asialla ois jotain merkitystä? En tiä.

 

[Nelli]

Sitä en sit tiiä onko tällä mitään tekoa puheena olevan asian kanssa... Voiko kilpapyörässä tai lentokoneen renkaassa kehittyä lämpötiloja jolloin asialla ois jotain merkitystä? En tiä.

Ainakin lentokoneen kohdalla taitaa olla vaan niitä varmistuksen varmistuksen varmistuksia. On vähän OT, joo

 

[Guest]

Muistelisin, että myös vesihöyryä voidaan käsitellä ideaalikaasuna kun olosuhteet eivät olisi mitenkään extremet.

Alkaa vaan jäähtyessään ikävästi loiskua renkaissa.

 

[ZR-7herwood]

Muistelisin, että myös vesihöyryä voidaan käsitellä ideaalikaasuna kun olosuhteet eivät olisi mitenkään extremet.

Alkaa vaan jäähtyessään ikävästi loiskua renkaissa.

Joopa joo. Hassua muuten sinänsä, että kostea ilma on kevyempää kuin kuiva. Äkkiseltään vois kuvitella, että vesi tekisi ilmasta raskaampaa.

 

[hannuman]

En sano kilvanajo käytöstä mitään, mutta lentokoneissahan käytetään typpeä renkaiden paineistukseen. Varmaankin osasyynä on juuri se että typpi ei ole ihan niin paloherkkää.

Onko tavallinen ilma paloherkkää? Mä rupeankin sitten polttamaan ilmaa takassa, niin pysyy mökki lämpöisenä.

Jos et ilmaa anna ei pala

, niin herkkää se on

 

[Ghostrider]

En sano kilvanajo käytöstä mitään, mutta lentokoneissahan käytetään typpeä renkaiden paineistukseen. Varmaankin osasyynä on juuri se että typpi ei ole ihan niin paloherkkää.

Onko tavallinen ilma paloherkkää? Mä rupeankin sitten polttamaan ilmaa takassa, niin pysyy mökki lämpöisenä.

Jos et ilmaa anna ei pala

, niin herkkää se on

Mutta se tuskin ittestään siellä renkaassa syttyy? Vai syttyykö? Ja eiköhän siinä lentskarin renkaan vieressä ole sitä ilmaa ihan riittävästi palamiseen, eli sillä renkaan sisällä olevalla ilmalla ei luulis olevan kauheen suurta vaikutusta minkään palamiseen tai palamatta jättämiseen.

 

[tirpsE]

Luulisin että lentokoneissa käytetään typpeä sen takia että sen paineilman mukana tulisi rakenteita heikentävää kosteutta enemmän. Lisäksi kun lämpötilan vaihtelut lentokoneiden renkaissa ovat aika rajuja varsinkin laskuvaiheessa typen käyttäytyminen on helpommin ennakoitavissa kuin paineilman (hapen, typen ja muutaman muun jalokaasun sekoitus) samasta syystä kuin esimerkiksi F1-autoissa.

Sellaisia renkaita ei kumiseoksista pystytä tekemään johon saataisiin renkaiden täyttökaasuna paineilmaa käytetättäessä niin isoa painetta että hapen osapaine olisi riittävä syttymiseen.