Typpeä renkaisiin

[legi]

sori OT mut en taida olla ainut..

lentokoneiden renkaissa lämpötila voi laskussa nousta sen verran korkeaksi, että saatta rengas räjähtää (paine/vika renkaassa) tai jarrut hulmahtaa tuleen. typpeä siis tästä syystä, turvallisuus juttuja

ei taida pyörissä olla ihan yhtä korkeat lämpötilat, mutta typen paine ei muutu niin paljon lämmetessä kuin ilman ja kai niitä viimesiä sadasosia haettaessa silläkin on merkityksenä

 

[Koris]

...Hassua muuten sinänsä, että kostea ilma on kevyempää kuin kuiva. Äkkiseltään vois kuvitella, että vesi tekisi ilmasta raskaampaa.

Kyllä pidemmänkin pohdiskelun jälkeen voisi kuvitella ilman olevan vetisempänä painavampaa kuin kuivempana (jos lämpötila on sama)...

 

[RRRami]

...Hassua muuten sinänsä, että kostea ilma on kevyempää kuin kuiva. Äkkiseltään vois kuvitella, että vesi tekisi ilmasta raskaampaa.

Kyllä pidemmänkin pohdiskelun jälkeen voisi kuvitella ilman olevan vetisempänä painavampaa kuin kuivempana (jos lämpötila on sama)...

No itse tuon näkisin niin että koska sama ainemäärä kaasua ottaa saman tilavuuden ja veden moolimassa on pienempi kuin esim typen tai hapen siis (O2 tai N2) niin eikös se silloin ole kevyempää?

 

[whosia]

Joopa. RRRami on oikeassa. Hämääntyminen voi johtua siitä että moni mieltää kosteana ilmana kosteuden suhteen n-% ylikyllästyneen ilman. Eli ilmaan mahtuu oikeeaa kaasumaista vesihöyryä vain tietty määrä. Tämän jälkeen vesi tiivistyy erittäin hienoksi nestemäiseksi vedeksi. Tunnettu myös mm. nimellä sumu. Pakkasessa "höyryävä" hengitys on oikeasti erittäin hienojakoista lunta, kun 37 C asteisesta, kosteasta, uloshengitysilmasta kiteytyy pakkasilmaan "mahtumaton" kosteus poies.

 

[Athene]

Alkaa vakavasti näyttää siltä, että moottoripyöräilijän tulee olla sekä kemian, fysiikan, että psykologian tohtori

!

Ei vaan, hifistelkää rauhassa

.
Onko asiasta kirjattu mitään sääntöihin? Käyttävätkö esim. motogp -kuskit renkaissaan typpeä? Jos eivät, niin mihin sitä normiratakuski tarvitsee

?

 

[Sepi]

No voisinhan sitä itsekkin renkaaseen laittaa typpeä, jos siitä suuriakin etuja on saatavissa. Mutta kyseessä on juurikin ne sadasosat jotka merkkaavat kisoissa, omassa ajossa on aivan sama mitä siellä renkaassa on...

 

[TBus]

En tarkkaan osaa sanoa eroa Typen ja Paineilman käytöstä, kuin nuoruuden muistoja, kun ajelin kaivoksilla sellaisia "kivitalon" kokoisia koneita ja kerranpas "pääsin" mukaan, kun laitoimme sellaista jämäkkää GoodYearin rengasta pyöräkuormaajaan paikoilleen. Se varsinainen tekomies(eli kumimies) sanoi, kun aikamme taisteltiin rengasta vanteeseen ja värkkäsimme lukot kiinni valssiin, että täytetään typellä. Katselin kaveria ihan ihmeissään, että miksi niin? Hän vaan totesi, että jos täytetään Typellä, ei kumiin "piston" tullessa ala lämmetä rengas, kun ei reagoi paineilman happeen.
Pisto tarkoittaa kiven painumista renkaaseen ja renkaan rungon vioittumista.
En todellakaan alkanut kyseenalaistamaan sitä teoriaa kun itteki piti sillä koneella "lapioida" palkkaansa kokoon... ajatus renkaan räjähtämisestä kammotti, kun renkaan kokoluokka on oikeasti ISO. (siis kun seisoo koneen vieressä, niin tarvitset jakkaraa avuksi, että pääset akselin napaan öljyropulle astian kanssa, että öljyt vaihtaisi..).

Kone oli tällainen
http://unitedkingdom.cat.com/cda/layout?m=65265&x=7
Eli pyöräkone Cat 992 (työpaino ilman lisävettä renkaissa 95 tonnia, jos renkaisiin lisätään vesi, 105 tonnia)

autot oli 777D tyyppiä, eli ajoneuvon kokoleveys on 5524mm:ä ja työkuorma on 100 tonnia..

Oli joskus muuten hankalaa, kun duunissa tempas kaksi vuoroa autolla ja sitten pomppas Opeli Corsaan ja lähti kinnaamaan kotia kohti sillä omalla jättiläisellä... heh, hiukan oli kokoeroa.

 

[Koris]

...(työpaino ilman lisävettä renkaissa 95 tonnia, jos renkaisiin lisätään vesi, 105 tonnia)...

Vähän OT: miksi sinne renkaisiin laitetaan vettä?

 

[TBus]

...(työpaino ilman lisävettä renkaissa 95 tonnia, jos renkaisiin lisätään vesi, 105 tonnia)...

Vähän OT: miksi sinne renkaisiin laitetaan vettä?

Noh, "liraus" vodaa kumeihin antaa stabiliteettiä lastaukseen ja etenkin vain takapäähän antaa tukea kummasti lisää, kun tempaisee kunnolla kauhaan tavaraa...
Jos kävit "pillerin" sivuilla katsomassa kuormaajia, niin ymmärtänet, että kun kauhaan lipsahtaa tuollainen pienen omakotitalon kokoinen kivi, niin saattaa vastapaino käydä keveäksi, ellei olisi vesiä takapäässä antamassa lisämassaa..

Koneet ovat valtavia, ellei ole tottonut ensin kokoluokkaan.. heh..
Sitten kun aikansa niillä ajelee, niin kaikki tuntuu niin samperin mitättömiltä, kunnes jotain sattuu, eli minulla kävi sellainen härö 777D autoon renkaanvaihdossa, että kaatu kumi seinää vasten vaihdossa, kun trukilla sitä tyhmästi tönin. onneksi ei ollu ketään seinäntakana, sillä kaatuessaan rengas vei seinän mukanaan... Siis koko sen alueen seinäelementin..

 

[Nalkis]

Lentokoneissa typpeä pistetään renkaisiin koska se on inertti kaasu (kuten joku jo mainitsikin) ja lentsikoitten vanteet ovat usein alumiinia tai magnesiumia jolloin ei tapahdu ikävää syöpymistä niin helposti. Ja koska sitä typpeä tarvitaan usein moneen muuhunkin paikkaan niin samalla sillä täyttelee sitten renkaatkin. Jos käytettäisiin paineilmaa niin tarvittaisiin siis typpi- ja paineilmapullo joten järkevämpää käyttää vain yhtä lajia. Ja sitä typpeä käytetään nimenomaan silloin kun ei enää normaalin paineilmaverkoston paine riitä renkaan täyttämiseen (kaikki vähänkin isommat vehkeet) ja koska käsittääkseni 200 barin typpi- ja paineilmapullon "valmistus" on saman hintaista isommassa mittakaavassa (mutua). Noitten pikkuprutkujen renkaita täytellään kyllä ihan paineilmalla.

 

[White]

Eikös ne käytä lentokoneissa sitä sen takia, että kun lämpötila ja paine -erot on niin valtavat. Eli ilmassa kumit menis tyhjiksi (10km/jotain 40-60 miinusastetta, ellei enemmänkin), eikä ehtisi täyttyä laskun aikana ? Vai oonko mä nyt mutu tuntumallani ihan metässä ?

 

[ZR-7herwood]

En tiedä paljonko noissa lentokoneen renkaissa on painetta, mutta lähtökohta on kuitenkin se, että ilma sekä typpi on molemmat kaasuja. Kun toimitaan maltillisilla paineilla käyttäytyy molemmat kaasut hyvin liki ideaalikaasun tavoin, eli eivät poikkea toisistaan. Ja se ideaalikaasun yhtälöhän oli pV=nRT. Kaasut seuraavat noita muuttujia lineaarisesti. Tai muuttujia noista on oikeestaan vaan (tilavuus,) paine ja lämpötila. Ja lämpötilassa tulee huomioida, että se lasketaan kelvineinä. -273,15 celsiusta on 0 kelviniä ja 0 celsiusta on 273,15 kelviniä.

Tuskin siis perustuu ihan tohon perusjuttuun.

 

[ande]

eix tosta paineilman sisältämästä kosteudesta pääse eroon ilmankuivaimella

 

[Nalkis]

Eikös ne käytä lentokoneissa sitä sen takia, että kun lämpötila ja paine -erot on niin valtavat. Eli ilmassa kumit menis tyhjiksi (10km/jotain 40-60 miinusastetta, ellei enemmänkin), eikä ehtisi täyttyä laskun aikana ? Vai oonko mä nyt mutu tuntumallani ihan metässä ?

Olen pahoillani mutta olet metsässä. Lisäksi 10 km korkeudessa voi hyvin olla niin paljon pakkasta, mutta lentokoneen telinekuilussa hyvin suurella todennäköisyydellä on paljon vähemmän pakkasta.

Ja tässähän tuli vastaus:

En tiedä paljonko noissa lentokoneen renkaissa on painetta, mutta lähtökohta on kuitenkin se, että ilma sekä typpi on molemmat kaasuja. Kun toimitaan maltillisilla paineilla käyttäytyy molemmat kaasut hyvin liki ideaalikaasun tavoin, eli eivät poikkea toisistaan. Ja se ideaalikaasun yhtälöhän oli pV=nRT. Kaasut seuraavat noita muuttujia lineaarisesti. Tai muuttujia noista on oikeestaan vaan (tilavuus,) paine ja lämpötila. Ja lämpötilassa tulee huomioida, että se lasketaan kelvineinä. -273,15 celsiusta on 0 kelviniä ja 0 celsiusta on 273,15 kelviniä.

Ja ei se muuten ole vaikeaa laskea noita tilavuuksia reaalikaasuillakaan. Isoissa lentsikoissa rengaspaineet liikkuvat siinä 15-20 barin hujakoilla. Tosin näissä fysiikan puolella liikkuvissa jutuissa lienee järkevämpää käyttää yleistä kaasujen tilanyhtälöä (p1*v1)/T1=(p2*v2)/T2.

 

[ZR-7herwood]

Tosin näissä fysiikan puolella liikkuvissa jutuissa lienee järkevämpää käyttää yleistä kaasujen tilanyhtälöä (p1*v1)/T1=(p2*v2)/T2.

Tuo on johdos ideaalikaasun tilanyhtälöstä ja toimii kanssa siten vain ideaalikaasuille. pV=nRT jaetaan T:llä ja toiselle puolelle jää vain vakioita. Näin ollen olkoon tila mikä tahansa niin pV/T=vakio (n=ainemäärä ja R=kaasuvakio).

Eli sama asia.

 

[Athene]

Johan meni tieteelliseksi taas

.

 

[isojussi]

Tosin näissä fysiikan puolella liikkuvissa jutuissa lienee järkevämpää käyttää yleistä kaasujen tilanyhtälöä (p1*v1)/T1=(p2*v2)/T2.

Tuo on johdos ideaalikaasun tilanyhtälöstä ja toimii kanssa siten vain ideaalikaasuille. pV=nRT jaetaan T:llä ja toiselle puolelle jää vain vakioita. Näin ollen olkoon tila mikä tahansa niin pV/T=vakio (n=ainemäärä ja R=kaasuvakio).

Eli sama asia.

Jep, eikös tässä pitäisi käyttää van der waalsin kaavaa, joka toimisi aika kivasti, jos vain tietäisimme "ilman" kulloisenkin ainejakauman ja niiden muodostamat molekyyliosuudet.

Noh, ainakin tuo kaava selittää sen kuinka merkittävä tilanne esimerkiksi veden tai muiden "epäpuhtauksien" muodostuminen on, ainakin kriittisissä tilanteissa. Vedsimolekyylin parametriarvot kun ovat todellakin kertaluokkaa erilaisia kuin vedyllä ja hapella.

Tosiaan, menee aikamoiseksi insinööreilyksi

 

[Nalkis]

Tämä meni yhtä hifistelyksi kuin typen laittaminen mp-renkaisiin

Mutta tietääkö joku oikeasti käyttävätkö ne MotoGP:ssä typpeä renkaissa? Itse en ainakaan keksi mitään syytä miksi mp:n renkaisiin tarvitsisi laittaa typpeä.

Tästä tulikin mieleen kun kerran yksi rupesi täyttämään sen typpikärryn pikkuruista rengasta sillä typellä, mutta kun siinä on täyttölaitteessa sattui olemaan vain se 20 bar:n täyttöpaine jota se kärryn rengas ei luonnollisesti kestänyt, vaan seurauksena oli sen renkaan hyvin äkillinen tyhjentyminen

 

[ZR-7herwood]

Tosin näissä fysiikan puolella liikkuvissa jutuissa lienee järkevämpää käyttää yleistä kaasujen tilanyhtälöä (p1*v1)/T1=(p2*v2)/T2.

Tuo on johdos ideaalikaasun tilanyhtälöstä ja toimii kanssa siten vain ideaalikaasuille. pV=nRT jaetaan T:llä ja toiselle puolelle jää vain vakioita. Näin ollen olkoon tila mikä tahansa niin pV/T=vakio (n=ainemäärä ja R=kaasuvakio).

Eli sama asia.

Jep, eikös tässä pitäisi käyttää van der waalsin kaavaa, joka toimisi aika kivasti, jos vain tietäisimme "ilman" kulloisenkin ainejakauman ja niiden muodostamat molekyyliosuudet.

Noh, ainakin tuo kaava selittää sen kuinka merkittävä tilanne esimerkiksi veden tai muiden "epäpuhtauksien" muodostuminen on, ainakin kriittisissä tilanteissa. Vedsimolekyylin parametriarvot kun ovat todellakin kertaluokkaa erilaisia kuin vedyllä ja hapella.

Tosiaan, menee aikamoiseksi insinööreilyksi

Mutta jos esimerkiksi ajatellaan kosteaa ilmaa, niin sen absoluuttinen kosteusprosentti (eli myöskin ainemääränsä suhteellinen osuus) on normaalilämpötiloissa kokolailla pieni, jolloin sen merkitys tulokseenkin on pieni.

Toisaalta voitaisiin käyttää myös Berthelot´n tai Dietricin yhtälöitä, mutta nämäkin ovat (kuten van der Waalsinkin) vain analyyttisiä yhtälömalleja, eivätkä nämäkään toimi määrätyillä vakioilla kuin rajatulla alueella.

No joo, tässähän tulee pientä reeniä rästissä olevaa termodynamiikan tenttiä varten.

 

[Guest]

Alkaa vakavasti näyttää siltä, että moottoripyöräilijän tulee olla sekä kemian, fysiikan, että psykologian tohtori

!

Ei vaan, hifistelkää rauhassa  

.
Onko asiasta kirjattu mitään sääntöihin? Käyttävätkö esim. motogp -kuskit renkaissaan typpeä? Jos eivät, niin mihin sitä normiratakuski tarvitsee

?

Niimpä, ootahan vaan ku alamme puhumaan polttoaineista ja polttoaineen lisäaineista.