Typpitäyttö

[Ytsför]

Oletteko ajatelleet sitä, että jos ja kun kerran ilma (21% O2, 78% N2) vuotaa helpommin renkaasta ulos kuin puhdas typpi, niin sehän tarkoittaa sitä että se happi tulee enemmän ulos kuin typpi ja silloin renkaan typpipitoisuuden pitää nousta koko ajan? Lopultahan siellä pitäisi olla lähes pelkkää typpeä? Ihan ilmaiseksi!

 

[NOx]

Oletteko ajatelleet sitä, että jos ja kun kerran ilma (21% O2, 78% N2) vuotaa helpommin renkaasta ulos kuin puhdas typpi, niin sehän tarkoittaa sitä että se happi tulee enemmän ulos kuin typpi ja silloin renkaan typpipitoisuuden pitää nousta koko ajan? Lopultahan siellä pitäisi olla lähes pelkkää typpeä? Ihan ilmaiseksi!

Kyllä. Mitenkäs teidän pihalla tuo ilmanpaine on ollut tänä keväänä?

Jotkut kyselivät, että miten se ilma saadaan ensin pois. Ainakin joissakin typpitäyttölaitteissa on myös alipainepumppu, jolla ilmat imaistaan ensin pois.

Typpitäyttö auton talvirenkaissa kaksi talvea. Ei ole tarvinnut välillä täyttää. Jotakin perää on väitteessä, että typpi ei kumin läpi tule yhtä helposti kuin happi. Ja sehän riittää renkaan paineen laskuun, että happi katoaa renkaasta ja vain typpi jää. Alkuperäisestä täyttöpaineesta on tuolloin teoriassa jäljellä 79 %.

Moottoripyörä on vähän eri juttu. Paineita tulee muutenkin säädeltyä vähän väliä ja renkaat vaihdetaan usein, joten en koe tarpeelliseksi.

Kuljetusyrittäjän mielipide asiasta:

Hesarista poimittua

 

[Indigestible]

Elikkä jos tavoitepaine on 2,5 bar niin täytä rengas 3,2 ja
anna tyhjentyä "haihtumalla". Kun paine ei enää laske
sulla on typpirenkaat... 2,5 bar paineessa

 

[pinna]

Oletteko ajatelleet sitä, että jos ja kun kerran ilma (21% O2, 78% N2) vuotaa helpommin renkaasta ulos kuin puhdas typpi, niin sehän tarkoittaa sitä että se happi tulee enemmän ulos kuin typpi ja silloin renkaan typpipitoisuuden pitää nousta koko ajan? Lopultahan siellä pitäisi olla lähes pelkkää typpeä? Ihan ilmaiseksi!

Myytinmurtajat testasivat veden alla autonrenkaan ventiilistä hengittämistä mikä ei onnistunnut laisinkaan.
Kokeen yhteydessä veivät labraan renkaan,tilasivat testin renkaassa olevista kaasuista.
Muistaakseni puolet ilmakehän hapesta oli suodattaunnut renkaan läpi.Eli 10 porssan paikkeilla happea.

 

[AimoPamaus]

Entäs jos puhallan etukumiin hiilidioksidit ja laitan heliumit takarenkaasen, saanko painopistettä eteenpäin kompensoimaan pienemmän eturattaan aiheuttamaa tahatonta keulan kohoamista?

 

[timo1]

Oletteko ajatelleet sitä, että jos ja kun kerran ilma (21% O2, 78% N2) vuotaa helpommin renkaasta ulos kuin puhdas typpi, niin sehän tarkoittaa sitä että se happi tulee enemmän ulos kuin typpi ja silloin renkaan typpipitoisuuden pitää nousta koko ajan? Lopultahan siellä pitäisi olla lähes pelkkää typpeä? Ihan ilmaiseksi!

Vähän sama asia kuin vetyä tankkiin. Kannattaa ajaa nopeasti että ehtii ennen kuin tankki tyhjenee itsestään. No, nämä viherpipertäjät hömppäjuttuineen ovat sellanen...no sanotaan suoraan, että vihreät on "kansallinen sabotaasipuolue". Samaan paskakastiin ja propakandaleiriin kuuluu suomen ilmahuuhaatieteenlaitos ja ylen propakandauutiset. Mitään hajua heillä ei tosiasioista ole, eikä koskaan tulekaan. Ja jotta ei tulisikaan, tehdään mediamaksu jotta on pakko sitä sontaa sietää ja pitää valehtijoidenklubia yllä. On tää outo kansa, äänestää saa ja kohta pitää, mutta mikään ei muutu. Paitsi byrokratia jota vähennetään, mutta tosiasiassa se lisääntyy jatkuvasti

 

[Jiihaa]

Olettekos kuulleet ominaislämpökapasiteetista? Täällä hyvä demo aiheesta. Kun ainetta lämmitetään, se laajenee, tai mikäli tämä estetään, paine kasvaa. Laajetessaan aine tekee työtä, ja osa lämmittämiseen tarvittavasta energiasta menee tämän työn suorittamiseen. Jokaisella aineella on erilainen ominaislämpökapasiteetti. Typellä vakiotilavuuden (rengas) ominaislämpökapasiteetti on 1,41 ja ilmalla 0,714. Taulukko löytyy täältä. Mitä suurempi tämä ominaislämpökapasiteetti on, sitä enemmän pitää tehdä työtä lämpötilan muuttamiseksi.

Nyt koska tehtävä työ on meillä vakio, eli prätkällä ajetaan vaikka kierros radalla, niin mitä suurempi ominaislämpökapasiteetti renkaan sisällä olevalla kaasulla on, sitä vähemmän se lämpenee. Nyt koska typen ominaislämpökapasiteetti on luokkaa tuplasti sen mitä ilmalla, tarkoittaa se sitä että renkaassa olevan kaasun lämpötila muuttuu vain noin puolet siitä mitä ilmalla täytetyn renkaan.

Ideaalikaasua ei ole olemassakaan joten nuo kemian peruskaavat voi unohtaa jos reaalimaailmaa tarkastelee.

 

[cool]

Kaasut laajenevat lämmetessään kukin omalla tavallaan ja jos tila on suljettu niin paine nousee . Typellä selvästi vähemmän kuin "ilmalla". Ja typpi myös tosiaankin haihtuu 3-4 kertaa hitaammin kuin ilma. Eli nnormaalisti tarkistan paineet renkaista joka kevät niin typpeä käyttämällä pääsen selvästi vähemmällä.

 

[Utah]

Nyt koska tehtävä työ on meillä vakio, eli prätkällä ajetaan vaikka kierros radalla, niin mitä suurempi ominaislämpökapasiteetti renkaan sisällä olevalla kaasulla on, sitä vähemmän se lämpenee. Nyt koska typen ominaislämpökapasiteetti on luokkaa tuplasti sen mitä ilmalla, tarkoittaa se sitä että renkaassa olevan kaasun lämpötila muuttuu vain noin puolet siitä mitä ilmalla täytetyn renkaan.

Niin jos sen renkaan kumin ja vanteen massa on nolla niin renkaan sisällä olevan kaasun olemattomalla massalla saattaisi ollakin joku merkitys... mutta kun se lämpö sinne kaasuun tulee sen kumin kautta niin ei ole. Rengas ja vanne painaa kiloja, kaasu grammoja, ja kaikki lämpenee. Oletko kuullut että kumilla ja alumiinillakin on ominaislämpökapasiteetti?

Että sori vaan pakko tyrmätä tuokin teoria

Kaikki kaasut laajenevat käytännössä samalla tavalla lämpötilan mukana. Ja ilma on melkein 80% typpeä. Piste.

 

[Athene]

Autossa ja maastopyörässä on kokeiltu. Niissä toimii. Mp-käytöstä ei ole kokemusta.

 

[cool]

Jos takaiskari täytetään typellä =OK . Mutta jos sinne jää ilmaa = öljyt tulee ulos. Mistäs tässä on kyse. ps. ei ihme että F-1 tiimeihin uppoaa rahaa, nehän täyttää renkaatkin typellä vaikka kuulemma "ilmallakin" pärjäisi.

 

[vetomies]

Typpitäyttö auton talvirenkaissa kaksi talvea. Ei ole tarvinnut välillä täyttää. Jotakin perää on väitteessä, että typpi ei kumin läpi tule yhtä helposti kuin happi. Ja sehän riittää renkaan paineen laskuun, että happi katoaa renkaasta ja vain typpi jää. Alkuperäisestä täyttöpaineesta on tuolloin teoriassa jäljellä 79 %.

Moottoripyörä on vähän eri juttu. Paineita tulee muutenkin säädeltyä vähän väliä ja renkaat vaihdetaan usein, joten en koe tarpeelliseksi.

Hapen läpäisevyys voi olla esimerkiksi 3-5 kertainen typen läpäisevyyteen verrattuna. Periaatteessa siis typpi voisi sen puolesta sopia sellaiselle (autoilijalle), joka tarkistaa paineet harvemmin kuin kerran vuodessa.

Sen sijaan paineiden vaihtelun rata-ajossa on pakko perustua kosteuteen:

Kun pusket kompurasta ilmaa renkaaseen, sen suhteellinen kosteus on käytännössä aina 100%. Renkaaseen voi siis mennä +20-asteista, +50-asteista, tai +90 asteista vesihöyryn ja ilman seosta, riippuen kompuran kuormitusasteesta ja säiliön koosta/sijainnista. Kun taas sitten joskus varikolla tarkistat kylmäpaineet, renkaan sisällä onkin tiivistynyttä kosteutta. Parin ratakierroksen jälkeen vesi höyrystyy, jolloin paine nousee paljon enemmän, kuin pelkän ilman laajentumisesta aiheutuu (pelkästä kaasun laajentumisesta paine nousee 2.0:sta 2.34 bar:iin jos lämpötila nousee 20:stä 70:een). Tämä aiheuttaa näennäisen harhan, että typpi sinänsä olisi jotenkin olennaisesti parempaa kuin 80% typen ja 20% hapen seos. Vaikutus ei kuitenkaan aiheudu kaasusta, vaan typpipullon kaasun kuivuudesta.

Homma pahenee ratailijalla koko ajan, koska hän säätää aina paineita varikolla, jolloin renkaan sisällä on vedeksi tiivistynyttä kosteutta, joka ei koskaan poistu venttiilin kautta. Ratkaisu on hyvin yksinkertainen, zeoliitti tai silicakiteisiin perustuvan vedenpoistimen käyttäminen. Tietysti kompuraa voisi yrittää myös kylmentää niin paljon, ettei siitä juuri siirtyisi kosteutta renkaaseen, mutta se on käytännössä melko hankalaa, koska laite pyrkii jatkuvasti kuumenenemaan kaasua puristaessaan.

 

[Jiihaa]

Nyt koska tehtävä työ on meillä vakio, eli prätkällä ajetaan vaikka kierros radalla, niin mitä suurempi ominaislämpökapasiteetti renkaan sisällä olevalla kaasulla on, sitä vähemmän se lämpenee. Nyt koska typen ominaislämpökapasiteetti on luokkaa tuplasti sen mitä ilmalla, tarkoittaa se sitä että renkaassa olevan kaasun lämpötila muuttuu vain noin puolet siitä mitä ilmalla täytetyn renkaan.

Niin jos sen renkaan kumin ja vanteen massa on nolla niin renkaan sisällä olevan kaasun olemattomalla massalla saattaisi ollakin joku merkitys... mutta kun se lämpö sinne kaasuun tulee sen kumin kautta niin ei ole. Rengas ja vanne painaa kiloja, kaasu grammoja, ja kaikki lämpenee. Oletko kuullut että kumilla ja alumiinillakin on ominaislämpökapasiteetti?

Että sori vaan pakko tyrmätä tuokin teoria  

Kaikki kaasut laajenevat käytännössä samalla tavalla lämpötilan mukana. Ja ilma on melkein 80% typpeä. Piste.

Hohhoijaa, enhän mä väittänytkään että rengas pysyy kylmänä jos sisällä on typpeä. Totesin vaan että eri kaasut reagoivat eri tavalla lämpöön. Toiset nostavat painetta suljetussa tilassa enemmän kuin toiset. Kumin ja alumiinin ominaislämpökapasiteetit ei nyt tähän vaikuta yhtikäs mihinkään, koska lämpö johtuu sinne kaasuun ihan samalla tavalla oli kaasu kumpaa tahansa. Jos tässä vertailtaisiin erilaisia venteita niin sitten toki olisi vaikutusta.

Mutta mä nyt lopetan tän homman tähän, kuten joku jo totesikin niin jos termodynamiikka ei ole hallussa niin turha tästä on väitellä.  

Jos väite on että kaikki kaasut laajenee samalla tavalla niin ei kannata ehkä lähteä suoraan lämpöopin jatkokursseille. Piste.

 

[Utah]

Mutta mä nyt lopetan tän homman tähän, kuten joku jo totesikin niin jos termodynamiikka ei ole hallussa

Parempi onkin lopettaa jos on aivan pihalla

 

[TunturiTT]

On tuosta typpitäytöstä jopa todennettu hyödyllinen ennakkotapaus. Tosin ei liity millään tavalla ajettavuuteen. Taannoin oli Mobilisti-lehdessä juttu harrasteautotallin tulipalosta. Autojen renkaat oli täytetty typellä. Harrastetila ja -autot olivat tuhoutuneet palossa astinlaudasta ylöspäin. Alapuoliset osat olivat säilyttäneet suurimmalta osin jopa maalinsa. Tulipalo oli yhä roihussa palokunnan saapuessa.

 

[vetomies]

On tuosta typpitäytöstä jopa todennettu hyödyllinen ennakkotapaus. Tosin ei liity millään tavalla ajettavuuteen. Taannoin oli Mobilisti-lehdessä juttu harrasteautotallin tulipalosta. Autojen renkaat oli täytetty typellä. Harrastetila ja -autot olivat tuhoutuneet palossa astinlaudasta ylöspäin. Alapuoliset osat olivat säilyttäneet suurimmalta osin jopa maalinsa. Tulipalo oli yhä roihussa palokunnan saapuessa.

Aika tiukassa on happi palopaikalla, jos sitä pitää renkaasta ottaa. Ilmalla täytetyssä renkaassa on happea rengaskoosta ja täyttöpaineesta riippuen noin 10 grammaa. Sillä ei vielä paljon rengasta polta.

 

[TunturiTT]

Niin, siis hetkenkään selvänä oleva ihminen voisi tajuta, että renkaista vapautunut typpi rajoitti palon kulkua. Tämä tarina ei siis ole minun keksimäni, vaan oli edellä mainitussa lehdessä.

 

[Jiihaa]

Mutta mä nyt lopetan tän homman tähän, kuten joku jo totesikin niin jos termodynamiikka ei ole hallussa

Parempi onkin lopettaa jos on aivan pihalla  

Juu en kyl tällä kertaa tarkoittanu itseäni.....

 

[vetomies]

Niin, siis hetkenkään selvänä oleva ihminen voisi tajuta, että renkaista vapautunut typpi rajoitti palon kulkua. Tämä tarina ei siis ole minun keksimäni, vaan oli edellä mainitussa lehdessä.

Aika pitkään saisi olla selvänä; taitaa jäädä kokeilematta. Normaali autopalo vaatii joka sekunti useamman kuution ilmaa. Jos kulutus on vaikka 5000 litraa sekunnissa, voidaan paloa parhaimmillaan hidastaa 50 litran typpimäärällä yhden sadasosasekunnin. Käytännössä tosin 100% onnistuminen voi jäädä haaveeksi ja palo hidastuukin esim 1/200 sekunnin. Hidastaminen voisi onnistua pienessä, suljetussa tilassa, esim lentokoneen laskutelinetilassa tai auton vararengaskotelossa, mutta niissäkään typpi ei painuisi tiiviiksi kerrokseksi tilan alaosaan, kuten tuossa tallipalossa.
Kyseessä onkin hyvin todennäköisesti normaali, suljetussa huoneessa tapahtunut tulipalo, jossa raskaat haihtuvat yhdisteet ja hiilidioksidi painuvat huoneen alaosaan korvaten siellä olevan ilman. Sama ilmiö tapahtuu täysin riippumatta siitä, onko huoneessa autonrenkaita ja varsinkin riippumatta siitä, millä renkaat on täytetty.

 

[TunturiTT]

Laita toki esimerkki nettipätemisestäsi ja itkustasi tuonne: http://www.mobilisti.fi/
Ehkä heitäkin kiinnostaa ihan v*tusti.