• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Uusi kilonaku hakusessa.

Moi.

Pari kesää on nyt tullut harjoiteltua aikuisiän moottoripyöräilyä Street Triplellä ja ajatuksena olisi päivittää uuteen pyörään ensi keväänä. Kyselisin teidän näkemyksiä lähinnä isommista nakupyöristä. Ajot on lähinnä päiväretkeilyä mutkateillä ja työmatkapäräyksiä. Kauniin sään ajeluja siis.

Olen koeajanut uuden Triumph Speed Triple RS:n, Aprilia Tuono 1100 RR:n, BMW 1000XR:n, KTM Super Duken, Super Duke GT:n ja Super Adventure S:n. BMW S1000R vielä ajamatta.

Japsit ei oikein sytytä ja Ducati vaikuttaa ylihintaiselta.

Oma ranking on tällä hetkellä:

1. BMW S 1000R


En ole siis vielä päässyt koeponnistamaan S1000R:ää, mutta XR:n koejosta sai hyvän käsityksen moottorista. Huikea kone - silkkisen pehmeä, mutta raakaa voima ja shifteri pelitti loistavasti.

1. Speed Triple RS

Alusta aivan mahtava ja muutoinkin laatuvaikutelma koko joukon paras. Ei aivan samaa kicksiä koneessa kuin Bimmerillä.

3. Tuono 1100

Vähän enemmän ratapyörän oloinen kuin muut verrokit. Räyhäkkä kone, mutta vähän hankalan oloinen arkiajossa. Liian tiukka ajoasento rennompaan tourinkiin.

4. Super Adventure S

V2-kone hyvällä alaväännöllä sopii tähän runkoon kuin valettuna. Hauska peli kaiken kaikkiaan ja selvästi XR:ää muikeampi kokemus. Pappamainen ajoasento ja liikaa muovia kuitenkin naamaan edessä minun makuuni (tällä hetkellä). Jos tourinki kiinnostaisi enemmän, niin tässä olisi hyvä vaihtoehto. V2-koneen traktorimainen tärinä sopii tähän peliin.

5. Super Duke GT

Mahtavasti tehoa ja vääntöä, mutta itseä ei sytytä tämä tärinä tämän tyypin pyörässä. Kevarimainen ulkonäkö.

6. Super Duke

Sama kuin edellä.

7. 1000XR

Tämän tyyppinen peli kaipaisi alavääntöä (kuten KTM SAS:ssa) eikä tämän tyyppistä kiertävää kisakonetta. Tuulilasi vain tiellä ja pyörittämässä ilmaa. Moottori sinällään huikea ja muutenkin laadukas paketti.

Kaikki hienoja pelejä ja ehkä XR:ää lukuunottamatta ensi koeajon jälkeen potentiaalisia kauppatavaroita. Nuo Kotarin 2-pyttyset ehkä jää kuitenkin kauppaan, kun kilpailijoiden voimalinjat on aikas paljon houkuttelevampia arkiajoon. Lähinnä tuo louskuttava ääni jä tärinä alkaa pidemmällä pätkällä rasittamaan. Super Adventureen tuo voimalinja mielestäni sopii kyllä hienosti.

Mitäs mielipiteitä ja suosituksia kyseisten pyörien omistajilla olisi tarjota? Onko muita varteenotettavia ehdokkaita mielessä?
 
Tuono on omaan makuun kovassa ajossa paras ajettavuudeltaan ja moottori on aivan mahtava. Hitaassa arkiköröttelyssä taas liian kilpurimainen, eli ei niin miellyttävä.

Jos meinaa ajaa kadulla suunnilleen rajoituksien mukaan, niin Tuonoa parempia ovat käytännössä nuo kaikki. Jos taas meinaa ajaa satunnaisesti rataa ja kuin huligaaniponperi tiellä, niin Tuono on mielestäni paras vaihtoehto mitä on valmistettu. Runko ja alustahan tuossa on sitä luokkaa että loppuu monella kuskilla helposti kädet ja pää ennen kuin pyörä on edes rajoilla antaa piiskaa. Lisäksi elektroniikka toimii erittäin hienosti ja halutessa se pyrkii viemään pyörää maksimaalisen nopeaa eteenpäin eikä kastroimaan. Äänet varsinkin Akralla on aivan taivaasta.

Itse tykkään myös SuperDukesta suuresti ja se on myös pirun hyvä ja hauska ajettava. Plussana verrattuna Tuonoon on sivistyneempi ja hieman rauhallisempi käytös hitaassa ajossa, kovemmassa taas hieman levottomampi ajettava. Moottori on vajaamukiseksi aivan mahtava. Elektroniikka siinä on melko hanurista, varsinkin käytettävyydeltään.

Triple RS on ajamatta, mutta veikkaan että ns. perus katupyöräksi se voisi olla nykynakuista kaikista paras. Vanhempikin triple on kokonaisuutena aivan pirun hauska pyörä ajaa vaikkei suoranaisesti loistakaan missään ominaisuuksissa.

Bemarista fiilikset aivan samat kun RR:stä kyykyissä. Kaikki kohdallaan ja kulkee aivan pirusti, mutta ei vaan sytytä ajossa.

Noiden lisäksi voisi harkita Suskan GSX1000S. Halpa pyörä ostaa ja pienellä lisähipistelyllä siitä saisi ihan maukkaan pyörän varsinkin huligaani käyttöön. Kyseinen Suzukin moottori on kokonaisuudessaan parasta mitä litraluokasta on kadulle koskaan tullut.
 
Tuonot kyllä taipuu hyvin arkiajoonkin. Jos pelkkä asento häiritsee niin tilaat säädettävät jalkatappisarjat ja problem solved. :thumbsup:
 
Kuten palstan perinteisiin kuuluu, niin pitää omaa vähän vaatimattomasti kehua. :grin: Japseista listalle voisi ehkä ansaita pääsyn Yamaha MT-10 tuon crossplane-moottorinsa ansiosta. Siinä on keskiverto-rivinelkkua tukevampi alaväännön tunne (en oo verrannut vääntökäyriä niin faktaksi en uskalla väittää) ja kuitenkin tuo crossplanen twinmäinen tutina häviää aika kivasti neljästä tonnista ylöspäin. Ja lisäksi myös tuo bemareita vaivaava ärsyttävä pieni tangon, tappien ja penkin resinointi isommilla kierroksilla puuttuu (joskin tuo tauti taisi ainakin xr:stä poistua tämän vuoden päivityksissä). Toki MT-10 SP-versiona lienee myös alustansa puolesta kohtuullisen kilpailukykyinen.
 
Ääni MT:lle. Kävin sen ajamassa ja julma on tuo vääntö kyllä. Totesin että itselle olisi periaatteessa riittänyt numeroa pienempikin, mutta jos litra on vaatimuslistassa niin 10 sitten. Koitin säätää sitä kaasun vastetta kun meinasi niin helposti nostaa keulaa, mutta ei sillä tuohon tuntunut olevan vaikutusta. Tai sitten en vaan osaa.

Poika halusi vielä kyytiin (on Yzäri 125) ja silloin se vasta nokkaa nostelikin :)

Hieno pyörä ajaa kyllä. Numeroissahan tuo vääntö ei näy, ellei sitten käyriä katsele, mutta perse kertoo kyllä!

-Kähmy
 
Trumppa - Apicca - Super Duke.

Noista omaan käteen ja makuun sopivin.

Ei MT:ssäkään mitään vikaa ole, mutta se on
crossrin koneestakin huolimatta ehkä
jotenkin eniten kompromissi.

Persdyno on hieno mittalaite, mutta "todellisten"
mittalaitteiden/rinnan vertailun puuttuessa mittaaminen menee
kiusallisen helposti subjektiiviselle puolelle juurikin
koneen "tuntuman"puolelle.... eikä niinkään todellisen potentiaalin puolelle.

Monesti "tasaisen vahva" pata tuntuu jotenkin tumpulta, kun se
vaan väntää nöyrästi ja lineaarisesti menemään ja piirtää
kuitenkin raakaa käyrää.
 
Trumppa - Apicca - Super Duke.


Persdyno on hieno mittalaite, mutta "todellisten"
mittalaitteiden/rinnan vertailun puuttuessa mittaaminen menee
kiusallisen helposti subjektiiviselle puolelle juurikin
koneen "tuntuman"puolelle.... eikä niinkään todellisen potentiaalin puolelle.

Totta kyllä. Itse kävin ajamassa yhdeksällä pyörällä saman lenkin EMC:n koeajopäivillä ja kyllä se hanuri huomasi tuon MT:n eri tavalla kuin muut 8. Joukossa oli selkeesti kovempia pyöriä, mutta tykkäsin tuosta alaväännöstä.

Mutta ajamallahan nuo toki selviää, mikä sopii itselle.

-Kähmy
 
Ota joku 10 vuotta vanha kilokyykkä ja laita se juttelemaan mukavia!

Uudemmissa laittessa on päästöpaskat rajoittelemassa, eikä muutenkaan ole oikein mitään uutta keksitty. Sähkörajoittimia tuskin haluat...


Joku 2008 Blade korotetuilla tangoilla ja plekseillä varmasti toimii, jonnet halua reenata keskivartalon lihaksia ja kannatella torsoasi hitaissa vauhdeissa vakioklipareilla...

Vanhemmalla kyykän pyörällä säästät (ison) rahan.
(voin laittaa tilinumeron, johon voit panna ylimääräiset ja jonnijjoutavat eurot.) pyörä ei kuitenkaan juuri parane vaikka kuinka hakisit uudempia ja paskempia.
 
Mitenkäs tuo Kawasaki Z900RS?

On saanut aika lailla joka paikassa erittäin positiivisia arvioita. Vaikkei japsit sytyttäisikään, niin onhan toi hieno peli.
 
Kävin myös kokeilemassa tuon MT 10:n. Jotenkin ei vaan sytyttänyt vaikka soundi olikin veikeä. En kyllä ollut kokevinani mitenkään julmettua alavääntöä, keulii se ainakin helposti. Omaan makuun turhankin helposti.

Jotenkin nuo uudet pyörät tuntuu turhan hienoilta ja sliipatuilta, sielukkuus puuttuu. Sitä Speed tripleä en ole päässyt kokeilemaan, se olis itelle se polttelevin laite.
 
Persdyno on hieno mittalaite, mutta "todellisten"
mittalaitteiden/rinnan vertailun puuttuessa mittaaminen menee
kiusallisen helposti subjektiiviselle puolelle juurikin
koneen "tuntuman"puolelle.... eikä niinkään todellisen potentiaalin puolelle.

Juuri näin, jos ihan faktaa halutaan niin sitten pitää olla penkitettyjä käppyröitä. Joista voi sit aloittaa saivartelun että onko mittalaite ollut oikein kalibroitu... Mutta ns. persdynon tuloksilla ei ole faktan kanssa mitään tekemistä.

Mutta kun puheena olevassa pyöräluokassa kaikki vaihtoehdot joka tapauksessa tarjoaa enempi tehoa kuin keskimääräinen asiakas pystyy hyödyntämään niin onko faktalla merkitystä? Kuinka moni palstalaisista saa palkkaa rata- tai kiihdytyskisaamisesta tai vaikka mopolähettihommista?

Eli jos perstuntumalla laite A tuntuu väkevämmältä kuin B vaikka fakta olisi että B on tehokkaampi, niin eikös tässä tapauksessa pitäis valita A. Kun puhutaan harrastelaitteesta. Vai syntyykö se moponautinto ajamisen sijaan siitä tietoisuuden tunteesta että tietsikan kovalevyllä on raju dynokäppyrä pdf-formaatissa?
 
Itse painin vuosi sitten saman asian parissa, joskin vaihtoehtoja oli mulla vähemmän (S1000R, SD, Tuono, MT-10). Päädyin lopulta bemariin enkä ole katunut. Todella monipuolinen pyörä, jolla voi piipahtaa nakkikioskia pidemmälläkin eikä vierasta rata-ajoakaan. Jos jotain negatiivistä pitää pyörästä sanoa niin kovemmissa vauhdeissa tuuli ottaa aikalailla eikä pikku katteesta ole mitään hyötyä ja melko pystyn ajoasennon, suht tehokkaan moottorin ja lyhyiden välitysten takia kovemmin kiihdytettäessä keula on aika kevyt kolmella ekalla vaihteella.:grin: Rata-ajossa tälleen 100kg jäpikälle myös alusta saisi olla inasen kovempi vaikka ajaa dynamic/promoodilla.
Yhtäkaikki kaikki ovat varmasti hienoja pyöriä. Suosittelen menemään fiilispohjalta ja vähän kattomaan käyttötarkoitusta. Mihinkään tourinkiajeluun en S1000R tai vastaavia nakuja ottaisi.
Jos päädyt bemariin niin suosittelen ottamaan sport- ja dynamic paketit samalla niin niissä tulee oleellisimmat lisävarusteet. Jos perse kestää niin ota samalla HP vanteet. Itse sain ne kaupantekijäisinä.
 
persdyno on kuitenkin se millä ajetaan.:orgmp:

Erinomaisen naseva kommentti:D

Paras pyörä on se mikä tuntuu parhaalta, eli millä on kivoin ajaa. Katumopoilu on täysin fiilislaji. Kisassa sitten sekuntikello kertoo mikä on paras. Toinen vastaava sanonta on ”hevosvoimilla myydään ja väännöllä ajetaan”.

Aloituspostauksen perusteella speed triple ehkä kovilla, jos piikkiteho ei se tärkein kriteeri. Ducati monster 1200 ehkä myös, jos laatuvaikutelma ja estetiikka kiehtovat.
 
S1000RR:llä, joten jotain yhteneväisyyttä naku-R:n kanssa. Triplellä ja tuonolla myös ajellut sekä SD1290:llä.
Näistä tykkäsin eniten tuonosta, koska se moottori oli vaan niin älyttömän kiva! Hönkä ei loppunut missään vaiheessa, kun alhaalta lähti urnuttamaan kohti rajoitinta. Rupes vaan pelottamaan ja sivusilmillä etsimään mahdollisia poliisiautoja :grin:

Lisäksi apriliassa on loistava alusta sekä sähköavustimet. Vielä mä joskus hommaan V4-aprilian ittelleni!
 
Back
Ylös